kävin neuvolassa eilen eri paikkakunnalla ja siellä oli sellainen nuori tyttö terveydenhoitajana joka vaikutti vähän epävarmalta kaikesta,painoa on tullut nyt 4viikossa yli 4kiloa ja olen niin turvoksissa kun olla ja voi,jalkoja kun pitää alhaalla rupeavat sinertämään kun ei veri kulje tän turvotuksen läpi.Sormuksetkin otin pois jo kolmeviikkoa sitten.Tää kaikki siis ilmestynyt tässä kuukauden sisällä.On myös hengen ahdistusta ja yläpaine oli 138,minulla ei ole koskaan ollut yli 122.Onko se jo ns."korkea?" valkuaisat ei ollut virtsassa mutta päänsärkyä on.Terveydenhoitaja ei oikein kommentoinut muuten kuin että on se turvotus ikävää minun kannalta,kohdunkorkeus oli 30 ja viikkoja on 30 mikä minusta sekin oli aika huima luku mutta tästäkään ei neuvolatäti ollut mitään mieltä,ei antanut edes aikaa esim. viikonpäähän että tilannetta seurattas tai mitään,seuraava neuvola on sitten melkein kolmenviikonpäästä.Osaako joku jolla omakohtasta kokemusta näistä vaivoista kertoa että miten on teidän kohdalla toimittu vai huolehdinko tyhjästä?
Turvotus ja painonnousu
Limppujalkanen
6593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Millä viikoilla menet? Yläpaineen rajana pidetään 140, mutta myös alapaine merkitsee ja on joidenkin hoitsujen mielestä jopa tärkeämpi kuin yläpaine. Alapaineen rajana pidetään 90, eli jos verenpaine on alle 140/90 niin ok. Raskausmyrkytyksestä kertoo tosiaan valkuainen virtsassa, joten jos sitä ei ole niin tuskinpa on syytä huoleen.
Itse olen välillä kans tosi turvoksissa, välillä turvotus vähän laskee. Olen huomannut, että kovin turvonneena henkeä ahdistaa ja mahakin on selvästi isompi (maalaisjärjellä ajateltuna vaikuttaisi myös mahan päältä otettavaan sf-mittaan). Myös vauvan asento voi vaikuttaa molempiin, sekä mittaan että hengityksen kulkuun.
ja alapaine ei ollut kuin 56 eli 138/56 minulla on vauva jo asettunu tonne lantioon eli pää on alhaalla ja sitä suuremmalla syyllä toi 30 kuulostaa hurjalta.
Moi,
katsoppa äitiyskortista käyrää niin huomaat, että 30 rv ja 30 cm menee ainoastaan käyrän yläpäässä. Sinuna en olisi siitä huolissaan. Minulla vedellyt koko raskauden välillä ylikin yläkäyrän, mutta neuvolassa ja 4D ultrassa sanottiin, että mikäs ihme tuo on kun olen niin lyhyt (152 cm). Eli lyhyempään varteen on saatava mahtumaan enempi ja silloin maha kasvaa ulospäin. Vauva on silti normaalikokoinen eikä mikään jättiläinen.
Ja yksilöitähän mekin olemme niin kuin tulevat lapsemme, yhdellä nousee paino hurjasti, toisella ei juuri yhtään, jonkun maha on puolikas maapalloa ja toisella pienen pieni.
Onnea loppu odotukseen.
sf-mitta kuin sulla, eikä siihen ole neuvolassa puututtu sen kummemmin vaikka itseä hirvittää. Toki siihen vaikuttaa oma ruumiinrakenne, suunta mihin kohtu on kallistuneena jne. Ei tuo miltään hälyttävältä kuulosta.
Turvotukseen (varsinkin jaloissa) on minulle auttanut tukisukat. Ikävä niitä on pitää lämpimällä, mutta helpottaa varsinkin, jos käy kävelyllä. Lähtee nesteet paremmin kiertoon. Painonnousu turvotuksen takia ei kuulosta pahalta, sillä mulle ainakin nlatäti sanoi, sen olevan normaalia. Mulla nousi semmonen hieman yli kilon viikon aikana. Sitten taasen tasaantu ja taas nousi saman verran. Ja todellakin nesteistä johtu.
Niin ja sf-mitta on monesti yksilöllinen. Mulla on koko raskauden ajan vedellyt yläkäyrän yläpuolta, muttei silti ole tulossa jättivauvaa. Nyt on jo viikkoja huimat 40 1 kasassa :)
Kannattaa ottaa vakavasti tuo turvotus ja nopea painonnousu, ja vaatia että terkkarikin sen ottaa...
mulla alkoi kans nousta paino kiihtyvällä vauhdilla rv.30 paikkeilla ja turvotus oli valtavaa...kaikki merkit viittasivat raskausmyrkytykseen (verenpaine jotain 165/105), mutta kun sitä valkuaista ei ilmaantunut virtsaan, ei tehty muuta kuin odoteltiin vaan...ja olo oli todella tukala! Vasta "vihdoin ja viimein" ilmaantuneet proteiinit varmistivat tilani raskausmyrkytykseksi ja ottivat minut sisälle sairaalaan ja sain hoitoa....tätä ennen tosiaan ravasin joka viikko neuvola-äippäpoli -väliä ja kukaan ei "osannut" tehdä asialle mitään eikä uskonut sen olevan mitään vakavampaa, vaikka itse mielessäni tunsin kyllä ettei kaikki ole kohdallaan - olo oli sen verran huono!
Eli VAADI tutkimuksia ja hoitoa jos yhtään epäilet ettei kaikki ole kunnossa!