tyhjä pesä?

Hei,olen ollut jo kymmenisen vuotta tyttäreni yksinhuoltaja(siis käytännössä) Nyt 20v.tyttäreni muuttaa toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja yksinjääminen ja moni muu asia askarruttaa.Toki tiedän että lapsen pitää itsenäistyä ja sen aika on nyt,mutta haikealta tuntuu..Jos on samassa tilanteessa olevia muita yksinäiseksi itsensä tuntevia äityleitä,voisi olla kiva kirjoitella ja jakaa ajatuksia!
8563
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Hei vaan!

Kirjoittele - minä "kuuntelen" = luen. Sama tilanne on meidänkin perheessä, kun juuri pakkaillaan 19-vuotiaan kuopustytön kamppeita kohti opiskelukaupunkia eli noin 100 km:n päähän. 21-vuotias esikoinen muutti "osittain" jo aloittaessan lukion eli 15-vuotiaana. Mutta toki tämä toisen ja viimeisen lapsen lähtö tuntuu eri lailla ja ehkä enemmänkin. Ajattelin juuri tänään, että en ole vielä viittäkymmentä ja lapset ovat maailmalla. Toki tiedän, että monella on aikaisemminkin ja moni on jo mummo tässä iässä. Olemme mieheni kanssa molemmat työelämässä ja meillä on koira pari pupua eli jotakin huolettavaa vielä.

Äänestä
  • Hei "siskot", meillä myös tilanne, että olemme jääneet mieheni kanssa kaksin. Kuopus lähti inttiin ja sieltä kun palaa niin alkaa etsimään omaa kotia. Esikoinen asunut omassaan jo muutaman vuoden.
    Koti tuntuu niin tyhjälle, ja pahinta on tämä tunne, ettei minua "tarvita" enää!
    Mieheni on töissä, itse olen tällä hetkellä kotona.
    Mielelläni luen/kirjoitan näistä tuntemuksista mitä mielessä liikkuu. Pärjäillään, jookos? :)

    Äänestä

  • Sama juttu,alle viidenkympin ollaan ja nyt huomaakin että on elänyt aika pitkälti koko ajan huomioiden toista ja ehkä-myönnettäköön-vähän hänen kauttaankin,tunne on sellainen että putoaa niinsanotusti tyhjän päälle."Hanki elämä" -voisi joku sanoa ja sitähän tässä nyt miettiikin,miten elämänsä uudelleen järjestää.Eipä ole miestä eikä pupujakaan ;).Eihän se lapsi toki kokonaan häviä,suhde vain muuttuu ja hyvää tekee hänelle itsenäistyä.Missä päin asut,haluatko kirjoitella enemmänkin äiti vm-58?

    Äänestä

  • Äiti vm 64 kirjoitti:

    Hei "siskot", meillä myös tilanne, että olemme jääneet mieheni kanssa kaksin. Kuopus lähti inttiin ja sieltä kun palaa niin alkaa etsimään omaa kotia. Esikoinen asunut omassaan jo muutaman vuoden.
    Koti tuntuu niin tyhjälle, ja pahinta on tämä tunne, ettei minua "tarvita" enää!
    Mieheni on töissä, itse olen tällä hetkellä kotona.
    Mielelläni luen/kirjoitan näistä tuntemuksista mitä mielessä liikkuu. Pärjäillään, jookos? :)

    Samoin sinulle äiti vm-64,mielelläni kuuntelen ja vaihdan ajatuksia.Meillä ainakin tyttö kun kuuli opiskelupaikastaan muuttui kovin äreäksi ja kireäksi,mutta ehkäpä häntä itseäänkin jännittää hyppy aikuisuuteen ja vastuullisuuteen....Se on sitä irtiottoa!

    Äänestä

  • Äiti vm 64 kirjoitti:

    Hei "siskot", meillä myös tilanne, että olemme jääneet mieheni kanssa kaksin. Kuopus lähti inttiin ja sieltä kun palaa niin alkaa etsimään omaa kotia. Esikoinen asunut omassaan jo muutaman vuoden.
    Koti tuntuu niin tyhjälle, ja pahinta on tämä tunne, ettei minua "tarvita" enää!
    Mieheni on töissä, itse olen tällä hetkellä kotona.
    Mielelläni luen/kirjoitan näistä tuntemuksista mitä mielessä liikkuu. Pärjäillään, jookos? :)

    kaveristani.
    ja ajattelenko, että eikö ole sittenkin parempi että minulle syntyy nyt tuo lapsi, vaikka kaverini on naimisissa ja hänellä on 2 pientä lasta.
    Hän ei vaimosta kyllä paljon piittaa kun on koko ajan ollut kanssani, mutta sitten ne tulevat roikkumaan koko elämäni elämässämme ja emme pysty pelkästään keskittymään omaan elämään.

    Mun ystävä näköjään ajattelee niin, ettei hätää, että kun hänen isänsäkin erosi ja hankki vielä 2 poikaa uuden vaimon kanssa.
    Mutta taloudellisesti se voi tulla rasittavaksi. Ja tuo nainen ja sen perhe on ihan oksettava. Pikkuporvareita ilman koulutusta, jotka haluavat tunteja kaikkia isoja ja törköttävät itsensä aina kaikkiin mahdollisiin paikkoihin esiin, mutta eivät ole sillä vielä mitään saavuttanut.

    Jos nyt mietti, kenenkään kanssa tuo mies on nainnut, alkaa minuakin oksettaa tuo mies...

    Äänestä

  • yksinhuoltaja jo pitkään... kirjoitti:

    Sama juttu,alle viidenkympin ollaan ja nyt huomaakin että on elänyt aika pitkälti koko ajan huomioiden toista ja ehkä-myönnettäköön-vähän hänen kauttaankin,tunne on sellainen että putoaa niinsanotusti tyhjän päälle."Hanki elämä" -voisi joku sanoa ja sitähän tässä nyt miettiikin,miten elämänsä uudelleen järjestää.Eipä ole miestä eikä pupujakaan ;).Eihän se lapsi toki kokonaan häviä,suhde vain muuttuu ja hyvää tekee hänelle itsenäistyä.Missä päin asut,haluatko kirjoitella enemmänkin äiti vm-58?

    Hei!

    Itä-Suomessa asun ja ihan mieluusti kirjoitteleisin, mutta en periaatteesta laita sähköpostiosoitettani julkisuuteen. Tämä ei ole epäluottamuslause Sinua kohtaan. Sähköpostiosoitteesani näkyy koko nimeni, siksi en halua sitä näkyviin. Täytyy kysäistä tuolta "maailmallelähtijältä", joka juuri kotiutui tulevasta opiskelukaupungistaan, josko hän osaisi tehdä minulle uuden meiliosoitteen.

    Äänestä

  • Äiti vm 58 kirjoitti:

    Hei!

    Itä-Suomessa asun ja ihan mieluusti kirjoitteleisin, mutta en periaatteesta laita sähköpostiosoitettani julkisuuteen. Tämä ei ole epäluottamuslause Sinua kohtaan. Sähköpostiosoitteesani näkyy koko nimeni, siksi en halua sitä näkyviin. Täytyy kysäistä tuolta "maailmallelähtijältä", joka juuri kotiutui tulevasta opiskelukaupungistaan, josko hän osaisi tehdä minulle uuden meiliosoitteen.

    Ok,ymmärrän hyvin.Itse lähden nyt myös viikonlopuksi pois kotoa,mutta palaillaan vaikka alkuviikosta.Ja jos saat kehitettyä anonyymin sähköpostiosoitteen,laita tänne! Mukavaa viikonloppua!

    Äänestä

  • yksinhuoltaja... kirjoitti:

    Ok,ymmärrän hyvin.Itse lähden nyt myös viikonlopuksi pois kotoa,mutta palaillaan vaikka alkuviikosta.Ja jos saat kehitettyä anonyymin sähköpostiosoitteen,laita tänne! Mukavaa viikonloppua!

    Hei!

    Tässä sähköpostiosoitteeni: [email protected], johon postia odottelen.

    Terv. Äiti vm 58

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksinhuoltaja jo pitkään kirjoitti:

Hei,olen ollut jo kymmenisen vuotta tyttäreni yksinhuoltaja(siis käytännössä) Nyt 20v.tyttäreni muuttaa toiseen kaupunkiin opiskelemaan ja yksinjääminen ja moni muu asia askarruttaa.Toki tiedän että lapsen pitää itsenäistyä ja sen aika on nyt,mutta haikealta tuntuu..Jos on samassa tilanteessa olevia muita yksinäiseksi itsensä tuntevia äityleitä,voisi olla kiva kirjoitella ja jakaa ajatuksia!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu