Sydämeen poltetut jäljet

Sydämessä tuskan peili
peilaa tuskaa sisälleni.
Haavat ei näy ihollani
ei kipu kasvoillani.

Silti tuntuu raastavalta
sydän tuskan haavoittama.
Tuli polttaa kurkussani:
sota elon voittama

Enkä ketään kasvoiltani
tuskaa päästä katsomaan.
Siispä loihdin naamion
sisintäni suojaamaan.

Ei aurinko kai kasvoilleni
koskaan pääse loistamaan,
niinpä hymy naamiona
koittaa antaa lämpöään.

Raivotessa myrskyn lailla
tuska tekee tuhojaan.
Pieneen sieluun mitättömään
elo jättää jälkiään.

Kuin suuri lintu rinnassani
riehuu tuska raivoissaan.
Äänettömän avunhuudon
päästää siipirikko haudassaan.




Mun mielestä tässä on potentiaalia, mutta se on vähän kesken ja jotenkin siitä puuttuu yhdenmukaisuus... en sitten tiä...
6388
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

ihan paska!!!!!!!

Äänestä
  • ehkä tuolla on merkitystä vain minulle... kirjoitin sen hyvin latautuneessa mielentilassa ja kanavoin paljon ajatuksiani ja tunteitani tuohon runoon... Oletko lukenut muita runojani? etkö pidä niistäkään? jos et niin miksi? (kauhea tarve saada kommenttia, palautetta, kritiikkiä=))

    Äänestä

Kyllä oli surumielinen runo, mutta minusta siinä oli jotakin, sillä tämä oli paras mielestäni näistä neljästä kirjoitelmasta.Ehkä sulla kannattaisi jatkaa tällä tyylillä, I liked.

Äänestä
  • niin... kiitos=)

    Äänestä

Erikoinen nimimerkkisi saa miettimään, mistä se tulee ja mitä se tarkoittaa.
Runosi ovat niin vahvaa tekstiä, että vain paljon kokenut ihminen pystyy tuollaista tuottamaan. Sisälläsi elää niin voimakas maailma, ettei sinne moni yllä.
Toivoisinpa sinun käyvän sivuillani www.tuomiranta.net (foorumi) kirjoittelemassa, tuollainen vahvan sanoman kirjoittaja olisi kunniavieras siellä.

Äänestä
  • ja sen tein jo... ehkäpä runosuonen taas kukkiessa tulen taas siellä käymään ja paremmin sivuihin tutustumaan=)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ketturuukku kirjoitti:

Sydämessä tuskan peili
peilaa tuskaa sisälleni.
Haavat ei näy ihollani
ei kipu kasvoillani.

Silti tuntuu raastavalta
sydän tuskan haavoittama.
Tuli polttaa kurkussani:
sota elon voittama

Enkä ketään kasvoiltani
tuskaa päästä katsomaan.
Siispä loihdin naamion
sisintäni suojaamaan.

Ei aurinko kai kasvoilleni
koskaan pääse loistamaan,
niinpä hymy naamiona
koittaa antaa lämpöään.

Raivotessa myrskyn lailla
tuska tekee tuhojaan.
Pieneen sieluun mitättömään
elo jättää jälkiään.

Kuin suuri lintu rinnassani
riehuu tuska raivoissaan.
Äänettömän avunhuudon
päästää siipirikko haudassaan.




Mun mielestä tässä on potentiaalia, mutta se on vähän kesken ja jotenkin siitä puuttuu yhdenmukaisuus... en sitten tiä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu