onko merkitystä kulutukseen jos laittaa terhi 490 veneeseen 90 heppasen 2 tahti koneen, kun nykyinen on 50 heppanen.Viekö isompi vähemmän vaikka on enempi heppoja???Voi olla tyhmä kysymys mut ei ole paljoo tietoo näistä koneista..
kulutus
90 hv. kone
191424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Matka-ajossa, siis puolikaasulla samalla kulutuksella kuin pienemmälläkin koneella. Sitten täyskaasulla tietysti rupeaa tankista kuulumaan hörppivä ääni, niinkuin vanaha muori vetäisi kahvia lautaselta.
Jos 50 kone kuluttaa täyskaasulla 22 litraa tunnissa ja kulkee noin 32 solmua.
Niin 90 syö tunnissa vaikkapa 35 litraa, mutta huippunopeus on lähes neljäkymmentä solmua.
Ja kukapa se edes tuntia laulattaa moottoriaan täyskaasulla, joten se tuntikulutus on täysin epäoleellinen mittayksikkö, ja jotenkin myös ymmärrystä sotkeva juttu.
Koska ainahan me ajatellaan matkaa jonka ajelemme.
Esim. kartasta katotaan, kuinka pitkä matka jonnekin on, eikä sitä, montako tuntia matka on.
Joten jos 50 kone kuluttaa yhden merimailin, (1602 metriä), matkalla 0,5 litraa, niin periaatteessa 90 hv, koneella pitäisi päästä samaan, samalla nopeudella.
Ainoa ero voisi syntyä siitä, että ysikymppisessä on useampi mäntä, joiden kitka vie osansa polttoaineesta, ja sen verran söisi enemmän, edellyttäen, että moottorit on samanlaisessa veneessä.
SAen tähden näin monimutkainen tarina, kun mikään ei oo verrannollinen semmoisenaan toisiinsa, jopa matkanopeudet on erilaiset, riippuen kuskista ja siitä, millä päällä se on:))
yksi meri maili on kyllä 1852 m ei mulla muuta
On todella outo matka meille suomalaisille.
Ja taisi olla 1602 metriä pitkä matka, pelkkä "MAILI".
Näitähän sattuu, kun maailma on jaettu tuumiin ja kalibereihin.
Joka tapauksessa ihan hämmästyttää, että lähes tuhannen kilon painoinen auto liikkuu viidellä litralla 100 km, siis mitätön tippa nestettä, ja semmoinen matka.
Ja samoin tuo, että 300 kiloinen vene ja "satakiloinen" kone liikkuu sen solmun- 1852 metriä, puolella litralla. Tietenkin se on bensiinin tehokkuudesta kiinni, mutta painoltaan hämmästyttävän vähäinen, verrattuna vene-moottori yhdistelmään, ja sen vastukseen, vedessä.
Tulee mieleen, että tuskinpa enää vähemmällä se onnistuu, muuten kuin fuusioenergialla-
Yksi merimaili on 1,852 km. Merimaili (M) eli meripeninkulma (mpk) on siis pituuden mittayksikkö.
Solmu on taas nopeuden mittayksikkö eli yksi merimaili tunnissa. (1,852 km/h)
Solmulla ei siis mitata matkaa vaan nopeutta.
Solmu on saanut siitä nimensä että ennenvanhaan merirosmoaikoina loki (vauhtimittari) oli puinen levy josta lähti pitkä naru jossa oli määrävälein solmuja merkkinä.
Levy viskattiin veteen ja samalla käännettiin tiimalasi (siis alkeellinen kello) ylösalaisin. Kun lasin hiekka oli valunut alakuppiin laskettiin montako solmuväliä narua oli valunut veteen.
Kulutusero johtuu siitä että auto rullaa renkaillaan todella pienellä kitkalla venenopeuksia eikä silloin vielä ilmanvastuksella ole merkitystä. Tehoa otetaan siis koneesta erittäin vähän.
Vene sensijaan kulkee aina "ylämäkeen" liussa. Kone työskentelee voimalla ja kuluttaa siten sen verran polttoainetta minkä tarvitsee.
Jos autolla ajetaan samanlaisilla tehoprosenteilla eli lähes täysillä niin kyllä tankissakin häränsilmä pyörii. Olen joskus sakemannien baanoilla kokeillut kovia nopeuksia ja silloin huomaa kuinka bensaviisari lerpistyy silmissä kohti nollaa.
Vesillä olevat nopeusrajoitusmerkit, punareunaiset neliöt jossa on musta numero, tarkoittavat nopeusrajoitusta kilometreinä tunnissa vaikka muuten vesillä käytetään solmuja.
Mikäli rajoitukseen ajelee saman lukeman veneen mittarin mukaan eli solmuja, rapsauttaa asiantunteva poliisihenkilö sakkoja.
Tämä tuntuu olevan monille täysin tuntematon asia eikä ihme sillä vesiliikenteen nopeusrajoitusmerkit ovat todella typerästi.
Selvintä olisi jos vesilläkin sovellettaisiin metristä mittajärjestelmää sekä matkoissa että nopeuksissa.
Emmehän käytä kippuntojakaan enää kappaletavaramitoissa.
MUllahan ei ollu mikää sekaisin. Vai luulet sinä, että minä en tajua, mikä on "solmu" veneilyn piirissä.
Oma kaksikymppinen Evarinikin kulki parhaimmillan 37 solmua, joka on kilometreissa mitattuna 37knots x 1852 metriä. On yhtäkuin, 68, 524 km/h.
Ja sitäpaitsi yks matkamitta on todellakin 1602 metriä, mutta sultakin se taitaa olla käsittämätön mitta.
Luepa uudelleen edellinen viestini, niin jospa käsität paremmin, mitä minä siinä jutustelin.
sun maamaili on kyllä 1609 m ja merellä käytetään edellen ainoastaan nautical mile 1852 m tarkista ennen kuin kirjoittelet
ja vielä kerran asiaa.
1609 metriähän se. Muistin 7 metriä lyhyemmäksi, mutta luulenpa, että se heittäny sinuakaan maalta merelle:D
Ameriikkalaiset ovat käyneet kuussakin ja niiden veneenmittarit ilmoittavat maamaileina nopeudet, eli mailia tunnissa...moni jenkkiveneen omistaja luulee erheellisesti että heidän veneenmittari ilmoittaa solmuja...ja jos oikein saivarrellaan on SI järjestelmän virallinen yksikkö nopeudelle metriä sekunnissa;D
Melkoinen väite, 20hv koneella yli 68 km tunnissa, päivän heitto.
Evarini oli 87- vuosimallia. Vene oli Yamarin 3,8 metriä pitkä, sekä painoi n. 80 kg.
Avasin Evarin kurkun kaasuttimen kurkun kokoiseksi, ja ostin siihen 17 tuuman nousulla olevan potkurin. Tottakait nostin myös moottoria ylemmäs.
50 uusi Yamaha, vene yamarin 420. Ei pystyny jättämään minun Evariani kahden(2) kilometrin matkalla senttiäkään, ja satamaan tultuamme kysyin, että paljonko hänen Yanahansa kulkee, niin vastasi, että mittarin mukaan 37 solmua.
Jos oli aivan tyyni, niin minä olisin hiljalleen menny edelle, mutta sivutuuli pakotti vääntämään moottorin vinoon joten menimme yhtä matkaa.
Muutaman viikon päästä vaihdoin veneen Suvi 415 R:ään. Ja pyysin viivalle 55 hv Yamahan, jolla oli vanhempi Bellan tuulilasi vene, semmoinen sinivalkoinen.
Aallokko oli ainakin puolimetristä, pönkitin kantapäät keskipenkin kulmiin ja annoin Evarin laulaa.
Yhtämatkaa täsmälleen samaa vauhtia menimme melkein kilometrin, ja kun satamaan tultuamme kysyin, mitä hänen mittari näytti ja miksei hän painanu kaasua pohjaan, niin Yamaha kuski sanoi, että koko ajan oli kaasuvipu pohjassa, ja hänen mittari näytti 35 solmua.
Minun Suvi oli kuulemma ottanu semmoisia ilmalentoja, että Jamaha kuskia oli hirvittäny katella, kun semmoisessa aallokossa veneeni lentää liian korkealla.
Rattikin kyllä kävi soikeana pahimmissa ilmahypyissä, mutta hyvin pysyi käsissä.
Niiden ilmalentojen aikana panin merkille, että hyvät liito-ominaisuudet Suvi-veneessä tuntuu olevan, ei edes lähteny laita-aallosta kierteellä ilmaan vaan pysyi hyvässä asennossa ja laskeutui oikein, sekä lähti taas samassa ilmaan.
Se oli tosi hauskaa hommaa, kun meni isompien veneiden kuskien naamat totiseksi, kun näkivät minun moottorini,- Hehe, se olikin vain 20 Evari:))
päälle Suomen rannikolla.
Luuletko tosiaan, että 20 koneesi kulkee 37 solmua, ilmeisesti olet hyväuskoinen tahvo.
Luuletkona töhvelö, että minä en tietäisi, mitä jokin pulukka kulkee?
Etkönä osannu edes verran lukea, että veneeni nopeus on mitatu kahdella eri mittarilla.
Sanonpa toisen kerran.
3 ,8 metrisellä Yamarinilla ja 17 tuuman nousuisella potkurilla Evari kulki 37 solmua ja 410 R veneellä 35 solmua.
Ja näki sen muistakin merkeistä, että se lensi mieluummin, kuin tyhjänpäiten pörräsi.
Jos tuot mulle kaksikymppisen Evarin-32 miullin kaasuttimella ja 17 tuuman potkurilla, lyhyellä prikillä ja suvi veneen, niin minä näytän, että miten se saadaan kulkemaan.
Hankihan ensin kokemusta, ja tule sitten vasta mökläyttelemään omiasi tänne.
Esitit kysymyksen kulutuksesta, mutta viisaat keskuteluun oallistujat päätyivät pätemään nopeuksilla ja matkoilla?
Peruskysymykseen ei varmastikkaan ole suoraa vastausta, mutta itse olen pohtinut juuri noita samoja asioita ja päätynyt ainakin seuraaviin tekijöihin jotka asiaan vaikuttavat.
Moottorin tehon kasvaessa sen ominaiskulutus kasvaa myös. Tehoa ei saa ulos koneesta ilman että sen kulutus kasvaa pienempikokoiseen nähden. Tähän ei vaikuta se kuinka kovaa ajetaan koska kone tehdään kaikilta osin siten että sen tehot siitä saadaan ulos.
Veneen pysyessä samana (voiko 20:n tilalle edes teoriaasa laittaa noin isoa konetta) kulutukseen vaikuttaa sen painon kasvu, joka syntyy isommasta koneesta. Koneen paino vaikuttaa puolestaan painopisteeseen, joka muuttaa veneen kulkuominaisuuksia johonkin suuntaan? Joko parantaen tai huonontaen. Se on kuitenkin varma että pienemmällä koneella päästään pienemmällä kulutuksella matkaan suhteutettunakin. Tietysti koneet oletetaan olevan samaa teknikkaa.
Iso kone voi viedä vähemmän vain silloin, kun painoa kasvatetaan niin paljon, että pieni kone jää tehottamaksi ja sillä joudutaan ajamaan kaasu täysillä ja siltikään se ei riitä. Mutta silloinhan kone onkin väärin mitoitettu veneeseen.
Autoon on turha venettä verrata. Sen mainitun veden kitkan lisäksi hyötysuhde on aivan mitätön ja onhan renkaan pito tiessä hiukan parempi kun potkurin "pito" vedessä. Todellisuudessahan potkuri siirtää vettä eikä venettä. Auton pyörä siirtää autoa sen matka minkä pyörä pyörii, ellei satu sutimaan, niin kuin potkuri tekee vedessä koko ajan.
Katsoin väärin tuon pienemmän koneen koon, pahoittelen virhettäni. Mutta perusasiat eivät tuosta tietenkään muutu.
http://www.yamaha-motor.se/Images/Korfakta_2007_tcm36-127035.pdf