Tän aamupäivän aavikolla
mietin muttei täyty polla.
Ei oo saumaa maallikolla,
siispä koitan haulikolla.
Mut väliin ehtii sossukettu,
virkavallan valtuutettu.
-Onhan henkes vakuutettu?
kysyy valtiomme rakastettu.
Pitkään katson ilmestystä,
ketunhuulten hymähdystä.
Palaa tuskamuisto mielitystä,
mielivaltain jätetystä.
Taas unohtunut valtaa pään,
menneitä jään miettimään.
Ei muistot suostu jättämään,
siis sanon;-Kai mä eloon jään.
Päätöstäin ei kettu puolla:
-Ota henkes, tahdot kuolla!
Yksin saat rämpiä henkesi suolla,
valtion rahoilla et mieltäsi huolla!
-Yksin et muistojes riivaajaa selätä.
Työttömän liksoilla itseäs elätä.
Pulsuna kadulla saat kyttiä pelätä.
Tuskissais, lääkkeittä uniisi herätä!
Näin kettu vailla katumusta
vartoo varman horjahdusta.
Kai siitä saa se lohdutusta.
On silmät kultaa, sydän musta.
Valtio saa jälleen pisteen
kettu raivaa tieltään esteen.
Maine kasvaa jälleen asteen,
vihdoin saa se virkakasteen.
Niinpä maireasti hymyillen
aavikolla astellen
poistui häntä heilahdellen
tuo turmantuoja lauleskellen.
Niin iltapäivän aavikolla
huomaan ettei täyty polla.
Ei oo saumaa maallikolla.
Päätä tähtään haulikolla.
------------------------
Tää ei oo mikään hullunhyvä mut aika hauska kuitenkin=)
mietin muttei täyty polla.
Ei oo saumaa maallikolla,
siispä koitan haulikolla.
Mut väliin ehtii sossukettu,
virkavallan valtuutettu.
-Onhan henkes vakuutettu?
kysyy valtiomme rakastettu.
Pitkään katson ilmestystä,
ketunhuulten hymähdystä.
Palaa tuskamuisto mielitystä,
mielivaltain jätetystä.
Taas unohtunut valtaa pään,
menneitä jään miettimään.
Ei muistot suostu jättämään,
siis sanon;-Kai mä eloon jään.
Päätöstäin ei kettu puolla:
-Ota henkes, tahdot kuolla!
Yksin saat rämpiä henkesi suolla,
valtion rahoilla et mieltäsi huolla!
-Yksin et muistojes riivaajaa selätä.
Työttömän liksoilla itseäs elätä.
Pulsuna kadulla saat kyttiä pelätä.
Tuskissais, lääkkeittä uniisi herätä!
Näin kettu vailla katumusta
vartoo varman horjahdusta.
Kai siitä saa se lohdutusta.
On silmät kultaa, sydän musta.
Valtio saa jälleen pisteen
kettu raivaa tieltään esteen.
Maine kasvaa jälleen asteen,
vihdoin saa se virkakasteen.
Niinpä maireasti hymyillen
aavikolla astellen
poistui häntä heilahdellen
tuo turmantuoja lauleskellen.
Niin iltapäivän aavikolla
huomaan ettei täyty polla.
Ei oo saumaa maallikolla.
Päätä tähtään haulikolla.
------------------------
Tää ei oo mikään hullunhyvä mut aika hauska kuitenkin=)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.