Onko oikea koulutusmetodi?

Kävin koirakouluttajan luona joka tiettyjen testien jälkeen totesi että koirani on minun pomoni. Menin hakemaan apua lähinnä kun koirani haukkuu ja käy vastaantulevien koirien kimppuun. Koirani on uros, naaraskoirat hän voi kyllä tutustumisen jälkeen hyväksyä. Koulutus alkaisi niin että viikon ajan olisin puhumatta, ottamatta kontaktia, ei saisi koskea koiraan. Jos hän pyytää leikkiä, syliin, sänkyyn ym. minä vain ärähtäisin kiukkuisesti.
Koulutus on 3 vkoa kestävä. Kouluttajan luona käytäisiin kerran viikossa.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta koulutuksesta. Minulle aika kova paikka kun olen kahdestaan koirani kanssa ja hellin häntä aika paljon.
492726
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

olevan selvä johtajuusongelma. Juuri tuo on oikea menetelmä. Paitsi minusta koiraa ei kannata huomioida missään vaiheessa lainkaan, ei edes katsoa sitä. Jos todella välität koirastasi teet juuri tuon ohjeen mukaan. Koiralle ja omistajalle on paljon helpompaa jos omistaja on laumanjohtaja.

Äänestä

ainakin tuo vihainen ärähtely. Ei koiraa noin kouluteta.

Sinuna hakisin toisen mielipiteenkin. Vaikuttaa epäilyttävälle. Itse en tuollaista noudattaisi kun jo perusasiana tiedän, että koiran haastaminen tappeluun (ärinä/murina/hampaiden näyttely) ei ole koulutuskeino. Päinvastoin koira lähtee näitä vastaan puolustautumaan ja luultavasti alkaa pelätä sinua ja sen seurauksena seuraavaksi hyökkää ja puree.

Onko se sitten okei?

Lue ensitilassa kijanen nimeltä "Dominanssi - Totta vai tarua?" kirjoittaja on Barry Eaton. Löytyy kirjastoista ainakin. Saat käsityksen siitä, mikä on totuus.
Eaton kyseenalaistaa järkiperäisesti juuri tuon, että koiralla olisi sisäsyntyinen tarve tulla ihmislauman johtajaksi. Kirjasen luettuasi huomaat, miten vähällä olit tehdä "ongelmakoiran" koirastasi. Kirjasessa on vain 33 sivua ja tekstiä on helppo ymmärtää, jos vähänkään haluaa lemmikkinsä parasta - kuten sinä.

Äänestä
  • Kyllä koulutetaa!! Namipaloillakos ajattelit kouluttaa?? Vittu kun ihmiset on tyhmiä mulla on erittäin hyvä luonteiset koirat ja innoissaa vieraista ihmisistä jos luvan saa moikata vaikka on todella tiukka ja kova koulutus!!

    Äänestä

  • ei noin vai?? kirjoitti:

    Kyllä koulutetaa!! Namipaloillakos ajattelit kouluttaa?? Vittu kun ihmiset on tyhmiä mulla on erittäin hyvä luonteiset koirat ja innoissaa vieraista ihmisistä jos luvan saa moikata vaikka on todella tiukka ja kova koulutus!!

    KUN KAIKILLE KOIRILLE EI SOVI TUO PELOLLA KOULUTTAMINEN SIITÄ HUOMAA ETTÄ ON HIUKKASEN VANHENTUNU TYYLI, KOIRAT JOTKA TUOLLA TAVALLA KOULUTETAAN PELKÄVÄT OMISTAJAANSA SILLÄ NIITÄ ALISTETAAN JATKUVALLA IHMISEN YLEMMYYDEN OSOITTAMISELLA!MUTTA KYLLÄ KOIRA VOI TUOLLATYYLILLÄ TOIMIAKKIN MUTTA PELOLLA..

    Äänestä

  • GGS kirjoitti:

    KUN KAIKILLE KOIRILLE EI SOVI TUO PELOLLA KOULUTTAMINEN SIITÄ HUOMAA ETTÄ ON HIUKKASEN VANHENTUNU TYYLI, KOIRAT JOTKA TUOLLA TAVALLA KOULUTETAAN PELKÄVÄT OMISTAJAANSA SILLÄ NIITÄ ALISTETAAN JATKUVALLA IHMISEN YLEMMYYDEN OSOITTAMISELLA!MUTTA KYLLÄ KOIRA VOI TUOLLATYYLILLÄ TOIMIAKKIN MUTTA PELOLLA..

    Pöh pöh!! Mulla ainakin menee kaikki ihan hyvin! Niin onkos koirista sit nykyää tullukkin liian arkoja onkos jalostus menny näyttely roduilla vähän puuhun??:)

    Äänestä

kohtaan ja etsi sieltä,koirille pakollinen ja sieltä kohta,agronet:poimittu,ja järkeile siitä tekstistä mitä muuta myös alfana olemiseen vaaditaan,se on yksin kertainen teksti.Käys kattoo

Ps:jos ymmärät sanoman niin voit olla pomo!

Äänestä
  • ei tasan tepsi kaikille koirille meillä just toi samanen tyyli ei tuonnut tulosta, nykyään on koiralähtösempää koulutusta tarjolla ja sillä ainakin me olemme saaneet paremman elämän vaikkakin ongelma ei poistu. mutta sen kanssa voi elää ja olemme onnellisempia kuin tolla peen johtajuus vedätyksellä. uudet kouluttajat eivät enään edes usko tohon.

    Äänestä

  • srn kirjoitti:

    ei tasan tepsi kaikille koirille meillä just toi samanen tyyli ei tuonnut tulosta, nykyään on koiralähtösempää koulutusta tarjolla ja sillä ainakin me olemme saaneet paremman elämän vaikkakin ongelma ei poistu. mutta sen kanssa voi elää ja olemme onnellisempia kuin tolla peen johtajuus vedätyksellä. uudet kouluttajat eivät enään edes usko tohon.

    koiraa vaan idiootti vai kummin päin?

    Äänestä

  • srn kirjoitti:

    ei tasan tepsi kaikille koirille meillä just toi samanen tyyli ei tuonnut tulosta, nykyään on koiralähtösempää koulutusta tarjolla ja sillä ainakin me olemme saaneet paremman elämän vaikkakin ongelma ei poistu. mutta sen kanssa voi elää ja olemme onnellisempia kuin tolla peen johtajuus vedätyksellä. uudet kouluttajat eivät enään edes usko tohon.

    yhtään koiraa ei kykene kouluttamaan, jos koira ei luota kouluttajaansa/omistajaansa. Ensin on hankittava koiran luottamus ja sitten vasta päästään asiaan.

    Asiaan, eli tähän koiralähtöisempään koulutukseen on kiinnitetty huomiota senkin vuoksi, että viime aikoina on ongelmakoirien määrä huimasti lisääntynyt - enkä nyt puhu kappalemääristä vaan prosentuaalisesti. On siis ollut syy miettiä, miksi näitä tulee jatkuvasti enemmän ja enemmän - monet sellaisista talouksista, joissa on jo noudatettu tätä suden "laumakäytökseen" (sitaateissa siksi, että se on voitu todistaa olevan noin vain vankeudessa - vapaana susikin käyttäytyy erilailla) nojaavaa kasvatusta. Mahtaisiko villi susi muuten oppia noilla konsteilla ihmisen avuksi?

    Johtajuus-paatos on tosiaan pahemman luokan vedätystä ja sen saat syyksi missä tahansa koirakouluttajalla, kun kysyt mikä koiraasi vaivaa - vaikka ei vaivaisi mikään. Selitys on sellainen takuuvarma, joka menee aina asiakkaalle läpi. Sehän on niin yleistä, että koira pyrkii ihmislauman johtoon huolehtimaan ihmisten asioista. Eikä selityksessä tarvitse laittaa omistajaa miettimään, että vika olisi hänessä - vikahan on koirassa - se pyrkii valtaan!!!!
    Sepä se - naurettavaa jo pelkkänä ajatuksenakin ja toiset uskovat tuohon!

    Millainen ihminen vieläkin yrittää olla alfa, vaikka tämä kohellus on jo aikoja sitten todettu typeräksi ja vanhentuneeksi? Veikkaan, että joku sekopää, joka on jäänyt pahasti jälkeen ajastaan. Mutta eikö ole muita, joille isotella kuin koira?
    Luultavasti ei ja se on sääli. Isottelisi samalla tavalla vaikka omille mukuloilleen, ja hakisi kasvatusopit vaikaa apinaäidin tavoista hoitaa lapsiaan...niinhän ne suosittelee koirallekin sitä, mitä luulevat sudenkin poikasilleen tekevän.

    Äänestä

  • Olet ihan pimeä. Et sitten yhtään TUOREEMPAA TIETOA viitsisi asiasta kaivaa, vai löytyisikö ennen kristuksen syntymää vielä jotain muuta?

    Annoin linkissä tiedon:
    "Lainattu:ANIMAL BEHAVIOUR
    Aldus Books Limited,Lontoo 1965"

    1965! Siis YLI 40 vuotta vanhaa tietoa jätkä kuvittelee yhä päteväksi...Voi tsiisus.

    Äänestä

  • hei camoon! kirjoitti:

    Olet ihan pimeä. Et sitten yhtään TUOREEMPAA TIETOA viitsisi asiasta kaivaa, vai löytyisikö ennen kristuksen syntymää vielä jotain muuta?

    Annoin linkissä tiedon:
    "Lainattu:ANIMAL BEHAVIOUR
    Aldus Books Limited,Lontoo 1965"

    1965! Siis YLI 40 vuotta vanhaa tietoa jätkä kuvittelee yhä päteväksi...Voi tsiisus.

    puhuttu eläimestä?Hei nyt mä tajusin mistä sä puhut,eiks se ole se siitä Duracell pupusta,anteeksi minä olen vanhan aikainen.

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    puhuttu eläimestä?Hei nyt mä tajusin mistä sä puhut,eiks se ole se siitä Duracell pupusta,anteeksi minä olen vanhan aikainen.

    tällä kirjoituksella, mutta haluisin näin ensimmäisen koiran omistajanakysyä ihan vakavissani, eli etteikö oikeesti enää päde nää "jääkaudet", koiran huomioimattomuus sisään tultaessa, ynm. Jos on parempia vinkkejä niin kertokaa, koska haluan kasvattaa koirastani onnellisen ja hyvin käyttäytyvän. Ja jos on linkkejä jollekin palstalle tai hyviä kirjavinkkejä, niin otan kiitollisena vastaan. Kiitos.

    Äänestä

  • provoile kirjoitti:

    tällä kirjoituksella, mutta haluisin näin ensimmäisen koiran omistajanakysyä ihan vakavissani, eli etteikö oikeesti enää päde nää "jääkaudet", koiran huomioimattomuus sisään tultaessa, ynm. Jos on parempia vinkkejä niin kertokaa, koska haluan kasvattaa koirastani onnellisen ja hyvin käyttäytyvän. Ja jos on linkkejä jollekin palstalle tai hyviä kirjavinkkejä, niin otan kiitollisena vastaan. Kiitos.

    laillasi asiasta kiinnostuneille ja nimenomaan hyvän koiranelämän kannattajille. Lue Barry Eatonin kirja, Dominanssi - totta vai tarua?

    Tarua se on ja Eaton perusteleekin sen, miksi se on sitä.

    Olen itse myös ollut kirjassakin manitun maailmankuulun susitutkijaparin Raymond ja Lorna Coppingerin luennolla Helsingissä. Tämä asia on jo sieltä minulle tuttu ja pitää edelleen ihmetellä, miten asian sisästäminen kestää kasvattaja- ja kouluttajapiireissä näinkin kauan - KUN ottaa huomioon sen, että juuri heillä tulisi olla kiinnostusta uuden tiedon ottamiseen vastaan lemmikkien etua ajatellen. Onko koiran kanssa puuhaavissa henkilöissä kuitenkin jotain kieroa ja epäilyttävää, kun uutta tietoa otetaan niin kankeasti vastaan?
    Ihan kuin koiran kasvatusmenetelmän tulisikin olla valittu sen mukaan, mikä ihmiselle parhaiten sopii. Ja tietynlaisten ihmistenhän on saatava olla pomoja ja pahaa pelkään, että he ovat nyt sitten juuri näitä, joille tämä uusi tieto on kuin myrkkyä ja jota he käyvät vähättelemään näinkin raivoisasti sen sijaan että ottaisivat selvää siitä.

    Mutta onneksi on jo näitä valistuneitakin sekä uusia ja nuoria kasvattajia ja kouluttajia. Kehotankin kyselemään kasvattajan ja koulutuksesta päättävän ikää ja sitä, onko dominassi olemassa vai ei.
    Jos vastaus on, että on, vaihda seuraavaan, ennen kuin edes otat koiran tai aloitat hänen ohjauksessaan koiran kouluttamisen.

    Tässä muutama HYVÄ linkki aiheeseen:
    http://koti.welho.com/htelkanr/pentususi.htm

    http://www.verkkotie.fi/koirat/coppingertiekkari.html

    http://www.verkkotie.fi/koirat/johdanto.html

    Ja vielä haluan muituttaa ja kertoa näille kohta päälleni hyökkääville vanhoille luupäisille kasvattajille, että koiran "pehmeämpi" ja luottamukseen perustuva (mihin muuhun se edes voisi perustua?) kasvatus ei tarkoita, ettei koiraa kasvateta ollenkaan, sitä vain ei pakoteta olemaan susi.

    Äänestä

  • kaikille........ kirjoitti:

    laillasi asiasta kiinnostuneille ja nimenomaan hyvän koiranelämän kannattajille. Lue Barry Eatonin kirja, Dominanssi - totta vai tarua?

    Tarua se on ja Eaton perusteleekin sen, miksi se on sitä.

    Olen itse myös ollut kirjassakin manitun maailmankuulun susitutkijaparin Raymond ja Lorna Coppingerin luennolla Helsingissä. Tämä asia on jo sieltä minulle tuttu ja pitää edelleen ihmetellä, miten asian sisästäminen kestää kasvattaja- ja kouluttajapiireissä näinkin kauan - KUN ottaa huomioon sen, että juuri heillä tulisi olla kiinnostusta uuden tiedon ottamiseen vastaan lemmikkien etua ajatellen. Onko koiran kanssa puuhaavissa henkilöissä kuitenkin jotain kieroa ja epäilyttävää, kun uutta tietoa otetaan niin kankeasti vastaan?
    Ihan kuin koiran kasvatusmenetelmän tulisikin olla valittu sen mukaan, mikä ihmiselle parhaiten sopii. Ja tietynlaisten ihmistenhän on saatava olla pomoja ja pahaa pelkään, että he ovat nyt sitten juuri näitä, joille tämä uusi tieto on kuin myrkkyä ja jota he käyvät vähättelemään näinkin raivoisasti sen sijaan että ottaisivat selvää siitä.

    Mutta onneksi on jo näitä valistuneitakin sekä uusia ja nuoria kasvattajia ja kouluttajia. Kehotankin kyselemään kasvattajan ja koulutuksesta päättävän ikää ja sitä, onko dominassi olemassa vai ei.
    Jos vastaus on, että on, vaihda seuraavaan, ennen kuin edes otat koiran tai aloitat hänen ohjauksessaan koiran kouluttamisen.

    Tässä muutama HYVÄ linkki aiheeseen:
    http://koti.welho.com/htelkanr/pentususi.htm

    http://www.verkkotie.fi/koirat/coppingertiekkari.html

    http://www.verkkotie.fi/koirat/johdanto.html

    Ja vielä haluan muituttaa ja kertoa näille kohta päälleni hyökkääville vanhoille luupäisille kasvattajille, että koiran "pehmeämpi" ja luottamukseen perustuva (mihin muuhun se edes voisi perustua?) kasvatus ei tarkoita, ettei koiraa kasvateta ollenkaan, sitä vain ei pakoteta olemaan susi.

    että miten siellä susi laumassa ratkaistaan alfan paikka?

    Äänestä

  • kaikille........ kirjoitti:

    laillasi asiasta kiinnostuneille ja nimenomaan hyvän koiranelämän kannattajille. Lue Barry Eatonin kirja, Dominanssi - totta vai tarua?

    Tarua se on ja Eaton perusteleekin sen, miksi se on sitä.

    Olen itse myös ollut kirjassakin manitun maailmankuulun susitutkijaparin Raymond ja Lorna Coppingerin luennolla Helsingissä. Tämä asia on jo sieltä minulle tuttu ja pitää edelleen ihmetellä, miten asian sisästäminen kestää kasvattaja- ja kouluttajapiireissä näinkin kauan - KUN ottaa huomioon sen, että juuri heillä tulisi olla kiinnostusta uuden tiedon ottamiseen vastaan lemmikkien etua ajatellen. Onko koiran kanssa puuhaavissa henkilöissä kuitenkin jotain kieroa ja epäilyttävää, kun uutta tietoa otetaan niin kankeasti vastaan?
    Ihan kuin koiran kasvatusmenetelmän tulisikin olla valittu sen mukaan, mikä ihmiselle parhaiten sopii. Ja tietynlaisten ihmistenhän on saatava olla pomoja ja pahaa pelkään, että he ovat nyt sitten juuri näitä, joille tämä uusi tieto on kuin myrkkyä ja jota he käyvät vähättelemään näinkin raivoisasti sen sijaan että ottaisivat selvää siitä.

    Mutta onneksi on jo näitä valistuneitakin sekä uusia ja nuoria kasvattajia ja kouluttajia. Kehotankin kyselemään kasvattajan ja koulutuksesta päättävän ikää ja sitä, onko dominassi olemassa vai ei.
    Jos vastaus on, että on, vaihda seuraavaan, ennen kuin edes otat koiran tai aloitat hänen ohjauksessaan koiran kouluttamisen.

    Tässä muutama HYVÄ linkki aiheeseen:
    http://koti.welho.com/htelkanr/pentususi.htm

    http://www.verkkotie.fi/koirat/coppingertiekkari.html

    http://www.verkkotie.fi/koirat/johdanto.html

    Ja vielä haluan muituttaa ja kertoa näille kohta päälleni hyökkääville vanhoille luupäisille kasvattajille, että koiran "pehmeämpi" ja luottamukseen perustuva (mihin muuhun se edes voisi perustua?) kasvatus ei tarkoita, ettei koiraa kasvateta ollenkaan, sitä vain ei pakoteta olemaan susi.

    miten voi olla luottamuksen arvoinen jos ei ole alfa?

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    että miten siellä susi laumassa ratkaistaan alfan paikka?

    Luetko, nimim.reunalla, ollenkaan noita vastakkaisia mielipiteitä, kun jotenkin puhut koko ajan kuin asian vierestä? Koitapa nyt lukea ihan ajatuksella edellinen teksti, jossa kirjoittaja kertoo B.Eatonin kirjasta.
    Vaikutat ihan oikeasti Tietämättömältä ja sellaiselta, joka Ei Haluakaan Tietää.
    Vai vielä susilauma..

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    miten voi olla luottamuksen arvoinen jos ei ole alfa?

    Onko koira yhtä kuin susi?

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    että miten siellä susi laumassa ratkaistaan alfan paikka?

    Onko koira yhtä kuin susi?

    Äänestä

  • kaikille........ kirjoitti:

    laillasi asiasta kiinnostuneille ja nimenomaan hyvän koiranelämän kannattajille. Lue Barry Eatonin kirja, Dominanssi - totta vai tarua?

    Tarua se on ja Eaton perusteleekin sen, miksi se on sitä.

    Olen itse myös ollut kirjassakin manitun maailmankuulun susitutkijaparin Raymond ja Lorna Coppingerin luennolla Helsingissä. Tämä asia on jo sieltä minulle tuttu ja pitää edelleen ihmetellä, miten asian sisästäminen kestää kasvattaja- ja kouluttajapiireissä näinkin kauan - KUN ottaa huomioon sen, että juuri heillä tulisi olla kiinnostusta uuden tiedon ottamiseen vastaan lemmikkien etua ajatellen. Onko koiran kanssa puuhaavissa henkilöissä kuitenkin jotain kieroa ja epäilyttävää, kun uutta tietoa otetaan niin kankeasti vastaan?
    Ihan kuin koiran kasvatusmenetelmän tulisikin olla valittu sen mukaan, mikä ihmiselle parhaiten sopii. Ja tietynlaisten ihmistenhän on saatava olla pomoja ja pahaa pelkään, että he ovat nyt sitten juuri näitä, joille tämä uusi tieto on kuin myrkkyä ja jota he käyvät vähättelemään näinkin raivoisasti sen sijaan että ottaisivat selvää siitä.

    Mutta onneksi on jo näitä valistuneitakin sekä uusia ja nuoria kasvattajia ja kouluttajia. Kehotankin kyselemään kasvattajan ja koulutuksesta päättävän ikää ja sitä, onko dominassi olemassa vai ei.
    Jos vastaus on, että on, vaihda seuraavaan, ennen kuin edes otat koiran tai aloitat hänen ohjauksessaan koiran kouluttamisen.

    Tässä muutama HYVÄ linkki aiheeseen:
    http://koti.welho.com/htelkanr/pentususi.htm

    http://www.verkkotie.fi/koirat/coppingertiekkari.html

    http://www.verkkotie.fi/koirat/johdanto.html

    Ja vielä haluan muituttaa ja kertoa näille kohta päälleni hyökkääville vanhoille luupäisille kasvattajille, että koiran "pehmeämpi" ja luottamukseen perustuva (mihin muuhun se edes voisi perustua?) kasvatus ei tarkoita, ettei koiraa kasvateta ollenkaan, sitä vain ei pakoteta olemaan susi.

    jos valitset pentueesta alfan eli pomon, nii pitääkö sinun olla vielä alfampi?

    Äänestä

  • luki-häiriökö? kirjoitti:

    Luetko, nimim.reunalla, ollenkaan noita vastakkaisia mielipiteitä, kun jotenkin puhut koko ajan kuin asian vierestä? Koitapa nyt lukea ihan ajatuksella edellinen teksti, jossa kirjoittaja kertoo B.Eatonin kirjasta.
    Vaikutat ihan oikeasti Tietämättömältä ja sellaiselta, joka Ei Haluakaan Tietää.
    Vai vielä susilauma..

    Minustakin hän vaikuttaa oikeasti siltä kuin ei haluaisikaan tietää. Silloin pitääkin tarkkaan pohtia, miksi ei haluakaan tietää.

    Juuri näin..... Miksi vertaus käy edelleen koirien koulutuksessa susiin/susilaumaan.
    Odotetaan nyt mitä arvoisa nimimerkki "reunalla" mahtaakaan vastata kahteen kysymykseeni, jotka molemmat olivat; onko koira yhtä kuin susi?

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    jos valitset pentueesta alfan eli pomon, nii pitääkö sinun olla vielä alfampi?

    Onko koira susi?

    (oletko ottanut sudenpennun?)

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Onko koira yhtä kuin susi?

    koira/degeneroitunut susi, ihminen/degeneroitunut apina.

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Onko koira susi?

    (oletko ottanut sudenpennun?)

    KOIRA PENTU.

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    koira/degeneroitunut susi, ihminen/degeneroitunut apina.

    "Koira ei myöskään ole rappeutunut susi. Päinvastoin: monet koirarodut ovat
    omissa tehtävissään paljon susia kyvykkäämpiä: Englanninvinttikoirat ovat
    paljon sutta nopeampia, ja huskyt pystyvät juoksemaan sutta
    pidempään. Vihikoirat taas ovat sitkeitä ja tarkkoja jäljestäjiä.
    Coppinger painottaa, että koira ei ole kesy susi. Olipa susi kesytetty kuinka
    hyvin tahansa, sen pennut eivät ole geneettisesti kesyjä. Koiran saamat pennut
    sen sijaan ovat aina kesyjä eli ne eivät pyri luontaisesti väistämään ihmistä
    vaan päinvastoin suuntautuvat kohti ihmistä."

    >>>>>Sanoo Raymond Coppinger jo tuossa ylempänä olevassa linkissäni, mutta laitetaan se taas tähän uudelleen, jos nyt lukisit sen ja esittäisit kysymyksiä vasta sen jälkeen niistä osista, joita et ymmärrä.

    http://www.verkkotie.fi/koirat/johdanto.html

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    KOIRA PENTU.

    joitten käsissä sekin vääntyy. Siis onko koira yhtä kuin susi? Oletko ottanut sudenpennun?

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    "Koira ei myöskään ole rappeutunut susi. Päinvastoin: monet koirarodut ovat
    omissa tehtävissään paljon susia kyvykkäämpiä: Englanninvinttikoirat ovat
    paljon sutta nopeampia, ja huskyt pystyvät juoksemaan sutta
    pidempään. Vihikoirat taas ovat sitkeitä ja tarkkoja jäljestäjiä.
    Coppinger painottaa, että koira ei ole kesy susi. Olipa susi kesytetty kuinka
    hyvin tahansa, sen pennut eivät ole geneettisesti kesyjä. Koiran saamat pennut
    sen sijaan ovat aina kesyjä eli ne eivät pyri luontaisesti väistämään ihmistä
    vaan päinvastoin suuntautuvat kohti ihmistä."

    >>>>>Sanoo Raymond Coppinger jo tuossa ylempänä olevassa linkissäni, mutta laitetaan se taas tähän uudelleen, jos nyt lukisit sen ja esittäisit kysymyksiä vasta sen jälkeen niistä osista, joita et ymmärrä.

    http://www.verkkotie.fi/koirat/johdanto.html

    tarkoitti,kerro minulle?

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    tarkoitti,kerro minulle?

    etkä halua tietää? Tästäkö on kyse?

    Mitä pitäisi kertoa? Että mitä tarkoittaa degeneroitunutko? Se tarkoittaa rappeutunutta, surkastunutta, suvustaan huonontunutta.

    Minä tiedän että dominanssiin ja alfaan uskovat ne, jotka uskovat koiran olevan yhtä kuin susi. Koiralla ja sudella on varmaan yhteys, mutta ne eivät ole yhtä kuin.

    Kasvatatko/oletko itse kasvattanut lapsiasi apinoiden käytökseen nojaten? Sieltäkö olet kasvatusvinkkisi hakenut?

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    miten voi olla luottamuksen arvoinen jos ei ole alfa?

    mitähän sä mahdat tarkottaa tuolla "alfalla"?
    Eli määrittele alfa.

    Äänestä

  • toinen tietämätön kirjoitti:

    mitähän sä mahdat tarkottaa tuolla "alfalla"?
    Eli määrittele alfa.

    niin voit "ensinmäisenä" kertoa?

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    niin voit "ensinmäisenä" kertoa?

    tietää mitä sä sillä ymmärrät? Enkä ainakaan kysyisi jos tiedän.

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    joitten käsissä sekin vääntyy. Siis onko koira yhtä kuin susi? Oletko ottanut sudenpennun?

    kesyhevonen villihevonen? Eläimillä on tietty lainalaisuus käytöksessään ja sitä voimme hyödyntää. Onko koira susi? Onko settis aroilla laukkaava villihevonen? Mitä yhteistä on aasilla, hevosella, naudalla ym. "saaliseläimillä" ? Hierarkia ja se että koulutuksessa voidaan hyödyntää menetelmää; paineesta poispäin. Koira on saalistaja (susi?), sekin pikkuruinen tipsu. Näitä saalistusominaisuuksia on jalostettu vaihtelevassa määrin pois rotujen mukaan. Kun täällä nyt on puolesta ja vastaan mielipiteitä koulutusmenetelmien suuntauksista, olen sitä mieltä ettei täysin selvää vastausta ole. Miten ihminen saa johtajuuden ja kunnioituksen siihen on monta tietä, kuitenkin jotkin psykologiset menetelmät ovat mielestäni huijaamista siinä mielessä, ettei tietyn tyyppinen ihmispersoona voi huijata koiraa ja se on väärin koiraa kohtaan. Jokaisen on valittava oma rehellinen tie omaan persoonaan sopiva metodi. Valehtelisitko koirallesi joka päivä, olenpa minä mahtava, suuri, voimakas ei mitään hätiä kun minun rinnalla kuljet tai ihan vaan nyt tässä hissun kissun kuljetaan eikä hermostuta mistään ja kukaan ei varmaan meitä näe, vastoin omaa luontoasi. Jokatapauksesssa koiran on helpompi elää selvän "alfapersoonan" kanssa, tällaisen henkilön koiran "saalistusvastuu" on ihmisellä, koira sietää enemmän ärsykkeitä ja luottaa täysin ohjaajaansa. Seuratkaa, perheessä on koira, kaksi aikuista ja liuta penskoja, kuka on alfa koiran näkökulmasta? Useimmiten se on perheen isä, miksi? Perheen isä on on pistänyt joskus pennun ojennukseen ( vaikka vain yhden kerran), tiedän monta perhettä. Koira ajattelee, sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi. Eikä ole koiralla häntä koipien välissä jos se ei koe VÄKIVALTAA ( tähän en laske sitä että pentua joskus otetaan niskasta kun on toistuvasti tehnyt typeryyksiä). Sekin on minusta outoa että jos koiraa joudutaan komentamaan koiran eleissä ei näy mitään merkkiä että tuli torut. Psykologisesti ollaan silloin niin korkealla tasolla, että toivottavasti en niin korkealle pääse. Kaikesta päätellen tuo rotujen jalostus on monelta osin mennyt jo siihen, että on susi jo syntyessään.

    Äänestä

  • Junttilan Einari kirjoitti:

    kesyhevonen villihevonen? Eläimillä on tietty lainalaisuus käytöksessään ja sitä voimme hyödyntää. Onko koira susi? Onko settis aroilla laukkaava villihevonen? Mitä yhteistä on aasilla, hevosella, naudalla ym. "saaliseläimillä" ? Hierarkia ja se että koulutuksessa voidaan hyödyntää menetelmää; paineesta poispäin. Koira on saalistaja (susi?), sekin pikkuruinen tipsu. Näitä saalistusominaisuuksia on jalostettu vaihtelevassa määrin pois rotujen mukaan. Kun täällä nyt on puolesta ja vastaan mielipiteitä koulutusmenetelmien suuntauksista, olen sitä mieltä ettei täysin selvää vastausta ole. Miten ihminen saa johtajuuden ja kunnioituksen siihen on monta tietä, kuitenkin jotkin psykologiset menetelmät ovat mielestäni huijaamista siinä mielessä, ettei tietyn tyyppinen ihmispersoona voi huijata koiraa ja se on väärin koiraa kohtaan. Jokaisen on valittava oma rehellinen tie omaan persoonaan sopiva metodi. Valehtelisitko koirallesi joka päivä, olenpa minä mahtava, suuri, voimakas ei mitään hätiä kun minun rinnalla kuljet tai ihan vaan nyt tässä hissun kissun kuljetaan eikä hermostuta mistään ja kukaan ei varmaan meitä näe, vastoin omaa luontoasi. Jokatapauksesssa koiran on helpompi elää selvän "alfapersoonan" kanssa, tällaisen henkilön koiran "saalistusvastuu" on ihmisellä, koira sietää enemmän ärsykkeitä ja luottaa täysin ohjaajaansa. Seuratkaa, perheessä on koira, kaksi aikuista ja liuta penskoja, kuka on alfa koiran näkökulmasta? Useimmiten se on perheen isä, miksi? Perheen isä on on pistänyt joskus pennun ojennukseen ( vaikka vain yhden kerran), tiedän monta perhettä. Koira ajattelee, sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi. Eikä ole koiralla häntä koipien välissä jos se ei koe VÄKIVALTAA ( tähän en laske sitä että pentua joskus otetaan niskasta kun on toistuvasti tehnyt typeryyksiä). Sekin on minusta outoa että jos koiraa joudutaan komentamaan koiran eleissä ei näy mitään merkkiä että tuli torut. Psykologisesti ollaan silloin niin korkealla tasolla, että toivottavasti en niin korkealle pääse. Kaikesta päätellen tuo rotujen jalostus on monelta osin mennyt jo siihen, että on susi jo syntyessään.

    Jospa tehdään niin, että esität väitteesi vähän enemmän ymmärrettävässä muodossa? Nyt tästä ei saa tolkkua millään ja teksti on vielä pitkä kuin Hesarin sunnuntaipainos >>>>Tiivistystä ja kappalejako.

    Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä. Eikö lauman jäsenen sinun mielestäsi pitänyt ajatella että "sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi." Miksi sitten menivätkin omia teitään?

    Minulla on pieni uroskoira, kääpiörotu, ja toinen melko suuri uroskoira. Fyysiseen haastamiseen tämä pieni ei kykenisi, eli se ei taistelussa mitenkään voisi pärjätä tuolle suuremmalle, mutta silti se on koirahierarkian huipulla meillä. Jotain muuta siinä silloin kunnioitetaan kuin kurinpalauttajaa ja voimaa.

    Ihminen voi saada johtajuuden ainoastaan huolehtimalla koiran kaikista tarpeista. Koira ei ymmärrä sitä, kun ihminen alkaa leikkiä alphasutta ja tekee omituisia temppuja selättämisineen muineen.

    Koira tottelee, kun sillä on asiat hyvin ja se luottaa omistajaansa.
    Minun ei siis tarvitse valehdella sille mitään, kun huolehdin siitä aidosti - en valehtele edes olevani susi. Se luottaa minuun ja luottamus on alku yhteiselle opille, jota ilman koiran kouluttamisesta ei tule mitään. Minä olen kokenut senkin joskus aiemmin.

    Minusta tuo vanha dominanssivouhotus on niin aukkoja täynnä, että tässä uudemmassa niitä on huomattavasti vähemmän.
    Pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa joskus niitä omia malleja, onko ne sittenkään ihan ajan tasalla ja onko se karvaturri sittenkään niin onnellinen kaikkein alistetuimmassa asemassa.

    Lopulta; kun leikit alfasutta, uskooko koirasi sinun olevan sellainen?

    Tämä isompi koirani ei ole mennyt tämän pienen päälle kertakaan ja suuri osa vanhaan metodiin uskojista väittää, että alempiarvoinen koira jatkuvasti yrittää hierarkiassa ylemmäs. Jos se päättäisi meillä näin, tämä pikkukoira olisi pahassa asemassa - mennyttä väitän...mutta se ei mene noin.

    Jo aiemminkin siteeraamani R. Coppinger on sanonut tästä asiasta hyvin:

    "En voi ajatella montaa oppimistilannetta, missä haluaisin koulutettavat koirani reagoimaan pelolla ja motivaation puutteella. En halua koskaan eläinteni ajattelevan sosiaalista hierarkiaa. Koska kerran, kun ne niin tekevät, ne tulevat käyttämään aikansa yrittäen selvittää, miten ne pääsisivät ylenemään hierarkiassa.”

    Minäkään en haluaisi tuota kokea.

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Jospa tehdään niin, että esität väitteesi vähän enemmän ymmärrettävässä muodossa? Nyt tästä ei saa tolkkua millään ja teksti on vielä pitkä kuin Hesarin sunnuntaipainos >>>>Tiivistystä ja kappalejako.

    Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä. Eikö lauman jäsenen sinun mielestäsi pitänyt ajatella että "sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi." Miksi sitten menivätkin omia teitään?

    Minulla on pieni uroskoira, kääpiörotu, ja toinen melko suuri uroskoira. Fyysiseen haastamiseen tämä pieni ei kykenisi, eli se ei taistelussa mitenkään voisi pärjätä tuolle suuremmalle, mutta silti se on koirahierarkian huipulla meillä. Jotain muuta siinä silloin kunnioitetaan kuin kurinpalauttajaa ja voimaa.

    Ihminen voi saada johtajuuden ainoastaan huolehtimalla koiran kaikista tarpeista. Koira ei ymmärrä sitä, kun ihminen alkaa leikkiä alphasutta ja tekee omituisia temppuja selättämisineen muineen.

    Koira tottelee, kun sillä on asiat hyvin ja se luottaa omistajaansa.
    Minun ei siis tarvitse valehdella sille mitään, kun huolehdin siitä aidosti - en valehtele edes olevani susi. Se luottaa minuun ja luottamus on alku yhteiselle opille, jota ilman koiran kouluttamisesta ei tule mitään. Minä olen kokenut senkin joskus aiemmin.

    Minusta tuo vanha dominanssivouhotus on niin aukkoja täynnä, että tässä uudemmassa niitä on huomattavasti vähemmän.
    Pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa joskus niitä omia malleja, onko ne sittenkään ihan ajan tasalla ja onko se karvaturri sittenkään niin onnellinen kaikkein alistetuimmassa asemassa.

    Lopulta; kun leikit alfasutta, uskooko koirasi sinun olevan sellainen?

    Tämä isompi koirani ei ole mennyt tämän pienen päälle kertakaan ja suuri osa vanhaan metodiin uskojista väittää, että alempiarvoinen koira jatkuvasti yrittää hierarkiassa ylemmäs. Jos se päättäisi meillä näin, tämä pikkukoira olisi pahassa asemassa - mennyttä väitän...mutta se ei mene noin.

    Jo aiemminkin siteeraamani R. Coppinger on sanonut tästä asiasta hyvin:

    "En voi ajatella montaa oppimistilannetta, missä haluaisin koulutettavat koirani reagoimaan pelolla ja motivaation puutteella. En halua koskaan eläinteni ajattelevan sosiaalista hierarkiaa. Koska kerran, kun ne niin tekevät, ne tulevat käyttämään aikansa yrittäen selvittää, miten ne pääsisivät ylenemään hierarkiassa.”

    Minäkään en haluaisi tuota kokea.

    "Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä."

    Kommentoisin tähän nyt sen verran, että ei laumassa pahemmin ole niitä jännitteitä, mutta johtunee siitä, että luonnossa laumat koostuvat alfaparista ja heidän jälkeläisistään. Ja lauma ei myöskään toimi niin, että alfa päättää kaiken ja muut vikisevät, vaan susi, joka on vahvin tietyllä alalla, tuohon sinun esimerkkiin viitaten, vaikka jäljestyksessä, etsii tämä susi saaliin jäljen ja johtaa muun lauman, sitten nopeimmat ottavat saaliin kiinni jne. Lauma toimii saumattomasti. alfapariskunta hoitaa lähinnä lisääntymisen ja reviirin puolustamiseenkin osallistuu tarvittaessa koko lauma. Yhtenä alfan oikeuksista ja selvistä merkeistä kuka on johtaja pidetään sitä, että johtaja syö ensin, mikä on ihan järkeenkäypää, johtaja ei voi olla heikko, muuten se ei voi laumaansa suojella, mutta kun laumassa on pentuja niin nehän ne ensimmäisenä saaliin kimpussa ovat, ja kun sapuskaa on paljon syö koko lauma ihan sulassa sovussa samaan aikaan. Joten en nyt itsekkään aivan ymmärrä aina näitä rituaaleja, kuten "ovesta ensin kulkemista" ja "ihminen syö aina ensin".

    Eihän koiran kanssa voisi harrastaa vaikka jäljestystä, jos se kuvittelisi, että nyt minä johdan tätä poppoota, kun saan kerta mennä edellä, koira nyt vain sattuu olemaan aika paljon parempi tässä kuin ihminen. Ja olen aika saletti ettei jokaisella jäljestystä harrastavalla koiralla mitään johtajuusongelmaa ole.

    On helppo kirjoittaa, jos ei koskaan ole joutunut tekemisiin dominoivan koiran kanssa.

    Johtajuusteorian allekirjoitan itse, mutta se että pidän itseäni johtajana, ei tarkoita, että retuutan ja tyrannisoin koiriani. Ei minun tarvitse koskea koiriini, eikä mielestäni mikään selättäminen tai niskassa roikkumiset kerro koiralle yhtään mitään siitä, kuka on lauman pää. Johtajuus vain kalskahtaa jotenkin ikävälle, kun on edelleen näitä ihmisiä, jotka luulevat että johtajan aseman saavuttaa väkivallalla.

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Jospa tehdään niin, että esität väitteesi vähän enemmän ymmärrettävässä muodossa? Nyt tästä ei saa tolkkua millään ja teksti on vielä pitkä kuin Hesarin sunnuntaipainos >>>>Tiivistystä ja kappalejako.

    Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä. Eikö lauman jäsenen sinun mielestäsi pitänyt ajatella että "sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi." Miksi sitten menivätkin omia teitään?

    Minulla on pieni uroskoira, kääpiörotu, ja toinen melko suuri uroskoira. Fyysiseen haastamiseen tämä pieni ei kykenisi, eli se ei taistelussa mitenkään voisi pärjätä tuolle suuremmalle, mutta silti se on koirahierarkian huipulla meillä. Jotain muuta siinä silloin kunnioitetaan kuin kurinpalauttajaa ja voimaa.

    Ihminen voi saada johtajuuden ainoastaan huolehtimalla koiran kaikista tarpeista. Koira ei ymmärrä sitä, kun ihminen alkaa leikkiä alphasutta ja tekee omituisia temppuja selättämisineen muineen.

    Koira tottelee, kun sillä on asiat hyvin ja se luottaa omistajaansa.
    Minun ei siis tarvitse valehdella sille mitään, kun huolehdin siitä aidosti - en valehtele edes olevani susi. Se luottaa minuun ja luottamus on alku yhteiselle opille, jota ilman koiran kouluttamisesta ei tule mitään. Minä olen kokenut senkin joskus aiemmin.

    Minusta tuo vanha dominanssivouhotus on niin aukkoja täynnä, että tässä uudemmassa niitä on huomattavasti vähemmän.
    Pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa joskus niitä omia malleja, onko ne sittenkään ihan ajan tasalla ja onko se karvaturri sittenkään niin onnellinen kaikkein alistetuimmassa asemassa.

    Lopulta; kun leikit alfasutta, uskooko koirasi sinun olevan sellainen?

    Tämä isompi koirani ei ole mennyt tämän pienen päälle kertakaan ja suuri osa vanhaan metodiin uskojista väittää, että alempiarvoinen koira jatkuvasti yrittää hierarkiassa ylemmäs. Jos se päättäisi meillä näin, tämä pikkukoira olisi pahassa asemassa - mennyttä väitän...mutta se ei mene noin.

    Jo aiemminkin siteeraamani R. Coppinger on sanonut tästä asiasta hyvin:

    "En voi ajatella montaa oppimistilannetta, missä haluaisin koulutettavat koirani reagoimaan pelolla ja motivaation puutteella. En halua koskaan eläinteni ajattelevan sosiaalista hierarkiaa. Koska kerran, kun ne niin tekevät, ne tulevat käyttämään aikansa yrittäen selvittää, miten ne pääsisivät ylenemään hierarkiassa.”

    Minäkään en haluaisi tuota kokea.

    -Motivoi se koirasi tekemän SINUN kanssasi niitä juttuja.
    -Kouluta sitä ensin muualla, kuin kadulla.
    -Mene koirankoulutuskurssille
    -Siellä opit ohituksia, sietämään muita uroksia. Niistä ei tarvitse pitää, mutta ne pitää sietää.
    -Tuo huomaamattmuusprojekti ei yleensä tuota tulosta, koska
    a) sitä ei noudateta pilkulleen
    b) koira ei ymmärrä puhumattomuuden ja koluttamisen välistä yhteyttä

    Suojelukoiria koulutetaan joskus niin, että ne elävät tarhassa ja vain koulutuksen ajaksi pääsevät pois. Se voi sopia niille, koska moottori tekemiseen on niin suuri.

    Ns. tavallisen kotikoiran kouluttamiseen en näe tuota metodia kovinkaan hyväksi.
    Paras metodi on kouluttaa pieniä asioita kerrallaan, vaatia opittu asia aina. Koira on hyvin mustavalkoinen otus. Sillä ei ole sitä nk. harmaata aluetta olemassakaan.
    Pitkäjänteinen kouluttaminen pieninä paloina monta kertaa päivässä tuo sen haavellun tuloksen.
    Olet kyllä menettänyt jo paljon, kun koirasi on ilmeuisesti jo aikuinen ja edelleenkin painitte samojen ongelmien kanssa.
    Ei vieläkään ole myöhäistä, mutta vie aikaa ja toistoja ja taas toistoja.
    Ylipäänsä tämä ei ole hyvä foorumi kysellä näitä.
    Mene koulutukseen, lue itse ja kokeile, mikä sitten sopii teille.
    Eivät koirat opi, kun istut netissä kyselemässä.
    Makupalat kouraan ja alkuopetusta antamaan.
    Istu, maahan, odota ja kaikkea mahdollista kivaa.
    Paikallisen koulutusohjaajan puheille, mars!

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Jospa tehdään niin, että esität väitteesi vähän enemmän ymmärrettävässä muodossa? Nyt tästä ei saa tolkkua millään ja teksti on vielä pitkä kuin Hesarin sunnuntaipainos >>>>Tiivistystä ja kappalejako.

    Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä. Eikö lauman jäsenen sinun mielestäsi pitänyt ajatella että "sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi." Miksi sitten menivätkin omia teitään?

    Minulla on pieni uroskoira, kääpiörotu, ja toinen melko suuri uroskoira. Fyysiseen haastamiseen tämä pieni ei kykenisi, eli se ei taistelussa mitenkään voisi pärjätä tuolle suuremmalle, mutta silti se on koirahierarkian huipulla meillä. Jotain muuta siinä silloin kunnioitetaan kuin kurinpalauttajaa ja voimaa.

    Ihminen voi saada johtajuuden ainoastaan huolehtimalla koiran kaikista tarpeista. Koira ei ymmärrä sitä, kun ihminen alkaa leikkiä alphasutta ja tekee omituisia temppuja selättämisineen muineen.

    Koira tottelee, kun sillä on asiat hyvin ja se luottaa omistajaansa.
    Minun ei siis tarvitse valehdella sille mitään, kun huolehdin siitä aidosti - en valehtele edes olevani susi. Se luottaa minuun ja luottamus on alku yhteiselle opille, jota ilman koiran kouluttamisesta ei tule mitään. Minä olen kokenut senkin joskus aiemmin.

    Minusta tuo vanha dominanssivouhotus on niin aukkoja täynnä, että tässä uudemmassa niitä on huomattavasti vähemmän.
    Pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa joskus niitä omia malleja, onko ne sittenkään ihan ajan tasalla ja onko se karvaturri sittenkään niin onnellinen kaikkein alistetuimmassa asemassa.

    Lopulta; kun leikit alfasutta, uskooko koirasi sinun olevan sellainen?

    Tämä isompi koirani ei ole mennyt tämän pienen päälle kertakaan ja suuri osa vanhaan metodiin uskojista väittää, että alempiarvoinen koira jatkuvasti yrittää hierarkiassa ylemmäs. Jos se päättäisi meillä näin, tämä pikkukoira olisi pahassa asemassa - mennyttä väitän...mutta se ei mene noin.

    Jo aiemminkin siteeraamani R. Coppinger on sanonut tästä asiasta hyvin:

    "En voi ajatella montaa oppimistilannetta, missä haluaisin koulutettavat koirani reagoimaan pelolla ja motivaation puutteella. En halua koskaan eläinteni ajattelevan sosiaalista hierarkiaa. Koska kerran, kun ne niin tekevät, ne tulevat käyttämään aikansa yrittäen selvittää, miten ne pääsisivät ylenemään hierarkiassa.”

    Minäkään en haluaisi tuota kokea.

    tekstiä,se on niin lyhyt ja yksin kertainen,onko sinun ja koiriesi suhde noin vaikea mitä annat ymmärtää tekstistäsi.

    ps:yllytetäänkö siinä tekstissä lyömään sekä alistamaan?

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Jospa tehdään niin, että esität väitteesi vähän enemmän ymmärrettävässä muodossa? Nyt tästä ei saa tolkkua millään ja teksti on vielä pitkä kuin Hesarin sunnuntaipainos >>>>Tiivistystä ja kappalejako.

    Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä. Eikö lauman jäsenen sinun mielestäsi pitänyt ajatella että "sinä olet mahtava ja suuri, sinua minä kunnioitan ja seuraan ja olen nöyrin palvelijasi." Miksi sitten menivätkin omia teitään?

    Minulla on pieni uroskoira, kääpiörotu, ja toinen melko suuri uroskoira. Fyysiseen haastamiseen tämä pieni ei kykenisi, eli se ei taistelussa mitenkään voisi pärjätä tuolle suuremmalle, mutta silti se on koirahierarkian huipulla meillä. Jotain muuta siinä silloin kunnioitetaan kuin kurinpalauttajaa ja voimaa.

    Ihminen voi saada johtajuuden ainoastaan huolehtimalla koiran kaikista tarpeista. Koira ei ymmärrä sitä, kun ihminen alkaa leikkiä alphasutta ja tekee omituisia temppuja selättämisineen muineen.

    Koira tottelee, kun sillä on asiat hyvin ja se luottaa omistajaansa.
    Minun ei siis tarvitse valehdella sille mitään, kun huolehdin siitä aidosti - en valehtele edes olevani susi. Se luottaa minuun ja luottamus on alku yhteiselle opille, jota ilman koiran kouluttamisesta ei tule mitään. Minä olen kokenut senkin joskus aiemmin.

    Minusta tuo vanha dominanssivouhotus on niin aukkoja täynnä, että tässä uudemmassa niitä on huomattavasti vähemmän.
    Pitää olla kriittinen ja kyseenalaistaa joskus niitä omia malleja, onko ne sittenkään ihan ajan tasalla ja onko se karvaturri sittenkään niin onnellinen kaikkein alistetuimmassa asemassa.

    Lopulta; kun leikit alfasutta, uskooko koirasi sinun olevan sellainen?

    Tämä isompi koirani ei ole mennyt tämän pienen päälle kertakaan ja suuri osa vanhaan metodiin uskojista väittää, että alempiarvoinen koira jatkuvasti yrittää hierarkiassa ylemmäs. Jos se päättäisi meillä näin, tämä pikkukoira olisi pahassa asemassa - mennyttä väitän...mutta se ei mene noin.

    Jo aiemminkin siteeraamani R. Coppinger on sanonut tästä asiasta hyvin:

    "En voi ajatella montaa oppimistilannetta, missä haluaisin koulutettavat koirani reagoimaan pelolla ja motivaation puutteella. En halua koskaan eläinteni ajattelevan sosiaalista hierarkiaa. Koska kerran, kun ne niin tekevät, ne tulevat käyttämään aikansa yrittäen selvittää, miten ne pääsisivät ylenemään hierarkiassa.”

    Minäkään en haluaisi tuota kokea.

    että se vie vuosia että ymmärtää tulkitsemaan yhdenkin sanan mitä se merkitsee,ikä oppi ja kaikki.Ja tietysti pitää niitten sanojen/tekstin täytteeksi olla juuri sellainen koira materiaali.

    Äänestä

  • sigge kirjoitti:

    "Sen nyt tuosta pystyn ihan heti sanomaan, ettei koira kunnioita lyöjäänsä millään tavoin. Susi ei satuta tahallaan laumansa jäseniä, eikä milloinkaan johtajasusi "laita" muita ojennukseen. Kuten ei myöskään alfasuden valta ole ehdoton. Lauma voi olla tottelematta sitä esim. reitin valinnan suhteen ja mennä omia reittejään eri tietä, jolloin johtajasusi menee kiltisti perässä."

    Kommentoisin tähän nyt sen verran, että ei laumassa pahemmin ole niitä jännitteitä, mutta johtunee siitä, että luonnossa laumat koostuvat alfaparista ja heidän jälkeläisistään. Ja lauma ei myöskään toimi niin, että alfa päättää kaiken ja muut vikisevät, vaan susi, joka on vahvin tietyllä alalla, tuohon sinun esimerkkiin viitaten, vaikka jäljestyksessä, etsii tämä susi saaliin jäljen ja johtaa muun lauman, sitten nopeimmat ottavat saaliin kiinni jne. Lauma toimii saumattomasti. alfapariskunta hoitaa lähinnä lisääntymisen ja reviirin puolustamiseenkin osallistuu tarvittaessa koko lauma. Yhtenä alfan oikeuksista ja selvistä merkeistä kuka on johtaja pidetään sitä, että johtaja syö ensin, mikä on ihan järkeenkäypää, johtaja ei voi olla heikko, muuten se ei voi laumaansa suojella, mutta kun laumassa on pentuja niin nehän ne ensimmäisenä saaliin kimpussa ovat, ja kun sapuskaa on paljon syö koko lauma ihan sulassa sovussa samaan aikaan. Joten en nyt itsekkään aivan ymmärrä aina näitä rituaaleja, kuten "ovesta ensin kulkemista" ja "ihminen syö aina ensin".

    Eihän koiran kanssa voisi harrastaa vaikka jäljestystä, jos se kuvittelisi, että nyt minä johdan tätä poppoota, kun saan kerta mennä edellä, koira nyt vain sattuu olemaan aika paljon parempi tässä kuin ihminen. Ja olen aika saletti ettei jokaisella jäljestystä harrastavalla koiralla mitään johtajuusongelmaa ole.

    On helppo kirjoittaa, jos ei koskaan ole joutunut tekemisiin dominoivan koiran kanssa.

    Johtajuusteorian allekirjoitan itse, mutta se että pidän itseäni johtajana, ei tarkoita, että retuutan ja tyrannisoin koiriani. Ei minun tarvitse koskea koiriini, eikä mielestäni mikään selättäminen tai niskassa roikkumiset kerro koiralle yhtään mitään siitä, kuka on lauman pää. Johtajuus vain kalskahtaa jotenkin ikävälle, kun on edelleen näitä ihmisiä, jotka luulevat että johtajan aseman saavuttaa väkivallalla.

    väkivaltaa koulutuksessa hyväksy, asia on kyllä niin, että pomon aseman saa väkivallalla mutta ei jotajan, se on jo eri asia. Johtajuus on hieno sana ja se on ansaittava.

    Kyllä se koiralaumassa selätetty ja revitty tietää kuka on kuka niin se vaan menee. Ja se koira osoittaa tyhmyyttä joka useamman kerran revityttää itsensä samalla koiralla. Tässä astuu mukaan jalostuksen tuomat "mutaatiot" koirille on tullut keskinäisiä kieliongelmia.

    En ole susitutkija, mutta koiraemä laittaa pentunsa ojennukseen vieroituksen aikoihin, eikä se pentujaan vahingoita, mutta ui ui ja viu viu on suomeksi kyllä äiti en pure enää (10sekuntiin).

    "Ihminen syö ensin" on aika merkittävä ja tärkeä juttu. Se on laumaeläimen hengissäsäilymisen tärkein juttu nimittäin ruoka. Se kuka syö ensin tulee esille siinä tapauksessa jos ruokaa on rajoitetusti( toivottavasti kaikilla kotieläimillä aina tarpeeksi), vahvin, dominoivin syö ensin. Vahvuus on myös henkistä niinkuin jo tuolla aikaisemmin mainittiinkin, pienikoira/isokoira, ei ollenkaan koosta kiinni. Tämä juttupa olikin näköjään hyvin kerrottu tuossa edellisessä. Tuosta johtajasudesta vielä sen verran ettei se laita toisia ojennukseen, kuinka on jos löytyy haastaja?

    Minun mielipiteeni on että onneen johtaa monta tietä ja ota se mikä hyvää on ja heitä huono pois.

    Nykyään tuntuu, että oma järki ja tilannetaju on ihmisillä kadoksissa, hyvähän on lukea ja ennenkaikkea mietiskellä miten kannattaa toimia koirien kanssa niin arjessa kuin juhlassa.

    Äänestä

  • reunalla kirjoitti:

    että se vie vuosia että ymmärtää tulkitsemaan yhdenkin sanan mitä se merkitsee,ikä oppi ja kaikki.Ja tietysti pitää niitten sanojen/tekstin täytteeksi olla juuri sellainen koira materiaali.

    sinä"reunalla"mennä muille palstoille viisastelemaan.Kirjoituksesi ovat todella typeriä ja tuntuu,että sulla on tosiaan jotain asenneongelmia ja aika pahoja..

    Äänestä

  • Junttilan Einari kirjoitti:

    väkivaltaa koulutuksessa hyväksy, asia on kyllä niin, että pomon aseman saa väkivallalla mutta ei jotajan, se on jo eri asia. Johtajuus on hieno sana ja se on ansaittava.

    Kyllä se koiralaumassa selätetty ja revitty tietää kuka on kuka niin se vaan menee. Ja se koira osoittaa tyhmyyttä joka useamman kerran revityttää itsensä samalla koiralla. Tässä astuu mukaan jalostuksen tuomat "mutaatiot" koirille on tullut keskinäisiä kieliongelmia.

    En ole susitutkija, mutta koiraemä laittaa pentunsa ojennukseen vieroituksen aikoihin, eikä se pentujaan vahingoita, mutta ui ui ja viu viu on suomeksi kyllä äiti en pure enää (10sekuntiin).

    "Ihminen syö ensin" on aika merkittävä ja tärkeä juttu. Se on laumaeläimen hengissäsäilymisen tärkein juttu nimittäin ruoka. Se kuka syö ensin tulee esille siinä tapauksessa jos ruokaa on rajoitetusti( toivottavasti kaikilla kotieläimillä aina tarpeeksi), vahvin, dominoivin syö ensin. Vahvuus on myös henkistä niinkuin jo tuolla aikaisemmin mainittiinkin, pienikoira/isokoira, ei ollenkaan koosta kiinni. Tämä juttupa olikin näköjään hyvin kerrottu tuossa edellisessä. Tuosta johtajasudesta vielä sen verran ettei se laita toisia ojennukseen, kuinka on jos löytyy haastaja?

    Minun mielipiteeni on että onneen johtaa monta tietä ja ota se mikä hyvää on ja heitä huono pois.

    Nykyään tuntuu, että oma järki ja tilannetaju on ihmisillä kadoksissa, hyvähän on lukea ja ennenkaikkea mietiskellä miten kannattaa toimia koirien kanssa niin arjessa kuin juhlassa.

    Minulla on tässä ollut vähän enemmän tutkimuspohjaa ja olen varmaan päässyt lukemaan ja tutustumaan jopa käytännössä normaalia koiran kanssa touhuajaa enemmän erilaisiin tuloksiin ja mielipiteisiin asioista.

    Tarrataanpa tähän ensin syömiseen. Väität että se on merkittävä juttu.
    Noh, minä en ole koskaan syönyt koirieni kanssa samoilta kupeilta, enkä aio syödä vastakaan. Olen silti huolehtinut niiden ruuan saamisesta. Kuitenkin olen nyt myöhemmin huomannut, että kun koirat ovat vanhentuneet niin ne odottavat, että minäkin syön, ei siis ensin mutta syön yhtä aikaa. Eli varsinkin tämä minua johtajanaan palvova, ei käykään kupilleen syömään vaan istuu kuppinsa vierelle ja joskus käy siihen makaamaankin ja katselee minua keittiössä ja odottaa...ensin en ymmärtänyt, mikä sillä oli. Mutta sitten kerran satuin ottamaan kahvikupillisen ja istuin keittiön pöydän ääreen ryystämään sitä kun koira nousi sen nähtyään heti syömään.....

    Nyt on toinen, se isompi koirakin samanlainen. Syynä kai se, että se matkii tätä omaana koirajohtajanaan pitämää pientä kääpiökoiraa.

    Tätä en siis ole kummallekaan opettanut ja minulla on käsitys, että nämä tavat, ruuan jako, ensin kulkeminen jne tulevat koiran käytökseen luonnostaan, kun johtajuus on ansaittu. Tätä käsitystä jakaa myös osa muista koiranomistajista ja osa tutkijoista.

    Koiralle voidaan pakottein ja erilaisin muin keinoin opettaa nämä tavat, mutta ne tulevat kyllä aidosti vain oikean johtajuuden kautta - opettamatta.

    "Dr. Frank Beach esitti 30-vuotisen tutkimuksensa koirista Yalessa ja UC Berkeleyssa. 19 vuotta tutkimuksesta oli omistettu koiralaumojen sosiaaliseen käyttäytymiseen. (Ei susilauma. KOIRAlauma.) Tässä hänen tuloksiaan:

    Uroskoirilla on tiukka hierarkia. Narttukoirilla on hierarkia, mutta se on enemmän vaihteleva. Kun uroksia ja narttuja sekoitetaan, säännöt menevät sekaisin. Urokset yrittävät seurata heidän konstituutiotaan, mutta nartuilla on edelleen vaihteleva hierarkia.

    Nuorilla pennuilla on ns. “pentulisenssi”. Tällä lisenssillä pentu saa tehdä melkein mitä vain. Nartut ovat enemmän suvaitsevaisia kuin urokset. Pentulisenssi kumoutuu pennun ollessa noin 4 kuukauden iässä. Siihen aikaan vanhemmat keskiarvoiset koirat kirjaimellisesti päästävät pennulle helvetin irti – psykologisesti kiduttaen pentua kunnes se tarjoaa kaikki tarkoituksenmukaiset sovittelukäyttäytymiset ja ottaa oman paikkansa sosiaalisen hierarkian pohjalta. Korkea-arvoisimmat koirat eivät välitä koko asiasta yhtään mitään. Koko aikana EI käytetä lainkaan fyysistä voimaa eikä dominanssia. Kaikki on toteutettu psyykkisen rasituksen kautta. Ja se kaikki on rituaalista. Pieni vähemmistö alpha-koirista toi esille asemaansa pelottelun ja voiman kautta. Ja ne, jotka näin tekivät, pantiin nopeasti viralta. Kukaan ei pidä diktaattorista. Suunnaton enemmistö alpha-koirista hallitsee hyväntahtoisesti. He ovat luottavaisia omassa asemassaan. He eivät nöyrry kinaamaan, jotta voisivat tuoda asiansa esille. Kinaamalla he alentaisivat omaa asemaansa, koska vain keskiarvoiset koirat kinaavat. Ne ovat epävarmoja asemastaan ja haluavat yletä hierarkiassa muiden keskiarvoisten eläinten kustannuksella."

    Äänestä

  • vastaus: kirjoitti:

    Minulla on tässä ollut vähän enemmän tutkimuspohjaa ja olen varmaan päässyt lukemaan ja tutustumaan jopa käytännössä normaalia koiran kanssa touhuajaa enemmän erilaisiin tuloksiin ja mielipiteisiin asioista.

    Tarrataanpa tähän ensin syömiseen. Väität että se on merkittävä juttu.
    Noh, minä en ole koskaan syönyt koirieni kanssa samoilta kupeilta, enkä aio syödä vastakaan. Olen silti huolehtinut niiden ruuan saamisesta. Kuitenkin olen nyt myöhemmin huomannut, että kun koirat ovat vanhentuneet niin ne odottavat, että minäkin syön, ei siis ensin mutta syön yhtä aikaa. Eli varsinkin tämä minua johtajanaan palvova, ei käykään kupilleen syömään vaan istuu kuppinsa vierelle ja joskus käy siihen makaamaankin ja katselee minua keittiössä ja odottaa...ensin en ymmärtänyt, mikä sillä oli. Mutta sitten kerran satuin ottamaan kahvikupillisen ja istuin keittiön pöydän ääreen ryystämään sitä kun koira nousi sen nähtyään heti syömään.....

    Nyt on toinen, se isompi koirakin samanlainen. Syynä kai se, että se matkii tätä omaana koirajohtajanaan pitämää pientä kääpiökoiraa.

    Tätä en siis ole kummallekaan opettanut ja minulla on käsitys, että nämä tavat, ruuan jako, ensin kulkeminen jne tulevat koiran käytökseen luonnostaan, kun johtajuus on ansaittu. Tätä käsitystä jakaa myös osa muista koiranomistajista ja osa tutkijoista.

    Koiralle voidaan pakottein ja erilaisin muin keinoin opettaa nämä tavat, mutta ne tulevat kyllä aidosti vain oikean johtajuuden kautta - opettamatta.

    "Dr. Frank Beach esitti 30-vuotisen tutkimuksensa koirista Yalessa ja UC Berkeleyssa. 19 vuotta tutkimuksesta oli omistettu koiralaumojen sosiaaliseen käyttäytymiseen. (Ei susilauma. KOIRAlauma.) Tässä hänen tuloksiaan:

    Uroskoirilla on tiukka hierarkia. Narttukoirilla on hierarkia, mutta se on enemmän vaihteleva. Kun uroksia ja narttuja sekoitetaan, säännöt menevät sekaisin. Urokset yrittävät seurata heidän konstituutiotaan, mutta nartuilla on edelleen vaihteleva hierarkia.

    Nuorilla pennuilla on ns. “pentulisenssi”. Tällä lisenssillä pentu saa tehdä melkein mitä vain. Nartut ovat enemmän suvaitsevaisia kuin urokset. Pentulisenssi kumoutuu pennun ollessa noin 4 kuukauden iässä. Siihen aikaan vanhemmat keskiarvoiset koirat kirjaimellisesti päästävät pennulle helvetin irti – psykologisesti kiduttaen pentua kunnes se tarjoaa kaikki tarkoituksenmukaiset sovittelukäyttäytymiset ja ottaa oman paikkansa sosiaalisen hierarkian pohjalta. Korkea-arvoisimmat koirat eivät välitä koko asiasta yhtään mitään. Koko aikana EI käytetä lainkaan fyysistä voimaa eikä dominanssia. Kaikki on toteutettu psyykkisen rasituksen kautta. Ja se kaikki on rituaalista. Pieni vähemmistö alpha-koirista toi esille asemaansa pelottelun ja voiman kautta. Ja ne, jotka näin tekivät, pantiin nopeasti viralta. Kukaan ei pidä diktaattorista. Suunnaton enemmistö alpha-koirista hallitsee hyväntahtoisesti. He ovat luottavaisia omassa asemassaan. He eivät nöyrry kinaamaan, jotta voisivat tuoda asiansa esille. Kinaamalla he alentaisivat omaa asemaansa, koska vain keskiarvoiset koirat kinaavat. Ne ovat epävarmoja asemastaan ja haluavat yletä hierarkiassa muiden keskiarvoisten eläinten kustannuksella."

    on merkittävä juttu " ihminen syö ensin" LAINAUSMERKEISSÄ sisältää paljon asiaa. Itsekin olet sen käytännössä huomannut ja koiriesi kanssa onnistunut. Myös saaliseläimillä, hyvä esimerkki hevonen "ihminen syö ensin" olisikohan parempi ilmaus "ihminen syö parhaat palat" tai "tai ihminen valitsee ensin" toimii, siinä heti paljastuu käveleekö hevonen hoitajansa "yli" vai kuulosteleeko ja kysyy joko on minun vuoro. Tämän asian selventämisellä esim. hevosten kanssa saadaan monta asiaa korjattua, muttei kaikkia jos ihminen ei ole vastaanottavainen. Vastaanottavaisuus ja nopeus on myös niitä tärkeimpiä asioita eläinten kanssa puuhastellessa, eläin elää aina vain tätä hetkeä.

    Hierarkiastahan tulikin juttua jo ihan mukavasti.

    Äänestä

  • Junttilan Einari kirjoitti:

    on merkittävä juttu " ihminen syö ensin" LAINAUSMERKEISSÄ sisältää paljon asiaa. Itsekin olet sen käytännössä huomannut ja koiriesi kanssa onnistunut. Myös saaliseläimillä, hyvä esimerkki hevonen "ihminen syö ensin" olisikohan parempi ilmaus "ihminen syö parhaat palat" tai "tai ihminen valitsee ensin" toimii, siinä heti paljastuu käveleekö hevonen hoitajansa "yli" vai kuulosteleeko ja kysyy joko on minun vuoro. Tämän asian selventämisellä esim. hevosten kanssa saadaan monta asiaa korjattua, muttei kaikkia jos ihminen ei ole vastaanottavainen. Vastaanottavaisuus ja nopeus on myös niitä tärkeimpiä asioita eläinten kanssa puuhastellessa, eläin elää aina vain tätä hetkeä.

    Hierarkiastahan tulikin juttua jo ihan mukavasti.

    syömisestä, eihän siitä mitään onkelmaa tarvitse tehdä, se on asia jolla voi tsekata tilannetta joskus vaikka kerran puolessa vuodessa jos haluaa. Jos joskus ottaa luun koiran suusta niin se on siinä.

    Jos ei onnistu, niin silloin tarttis tehdä jottain, jokainen valitkoon tiensä...

    Mainittakoon että alkuperäisrodun edustaja oli minun opettaja. Luuta ei siltä voinut ottaa, mutta käteen se sen antoi marmattaen ja häntää heiluttaen.

    Äänestä

Keskusteluketjun perusteella voisi tehdä monta tulkintaa siitä kumpi on viisaampi, ihminen vai koira...

Koira tarvitsee ennen kaikkea johdonmukaisuutta kasvatukseen. Laumassa on aina vain yksi johtaja joka sanoo viimeisen sanan, lauman ihmisjäsenten pitää keskenään sopia kuka se on ja millainen kuri laumassa pidetään. Koira on aina ihmisten alapuolella ja koirat sitten keskenään hoitavat oman järjestyksensä kuntoon.

Tällainen pusuttelu ja lässyttely koiran kanssa on tarpeetonta ja se tulee aiheuttamaan ongelmia koiran ja ihmisen suhteeseen. Koira ei ole älyllisesti samalla tasolla ihmisen kanssa (ainakaan yleensä...) joten koiran kanssa pelataan sen eri tavoin kun ihmisten kanssa. Kyllä koiran kanssa saa pitää hauskaa ja sitä saa silittää mutta suhteen ja toiminnan pitää aina olla johdonmukaisesti sellaiste, että koira on alempiarvoinen ihmiseen nähden.

Koirakouluttajia on turha väheksyä tai dissata vaan kyse on hyvästä palvelusta koiranomistajille, itsekin olen palveluita käyttänyt ja hyväksi havainnut. Jokainen koiranomistaja päättää itse miten kasvattaa koiransa ja jollei muuta niin kouluttajilta saa näkemyksiä joita voi sitten soveltaa omalla tavallaan.

Äänestä
  • käyttää uusia metodeja sieltä saat varmasti pehmeämpää apua!!

    Äänestä

  • LAUMAN MUKA IHMISEN KANSSA? NIINKÖ ÄLYKKÄÄKSI/TYHMÄKSI SITÄ KUVITTELET?

    VANHA DOMINANSSI-LÖRINÄ, JOKA JOUTAA ROMUKOPPAAN SUORASTAAN JO VAHINGOLLISENA.

    Äänestä

  • KOIRA kirjoitti:

    LAUMAN MUKA IHMISEN KANSSA? NIINKÖ ÄLYKKÄÄKSI/TYHMÄKSI SITÄ KUVITTELET?

    VANHA DOMINANSSI-LÖRINÄ, JOKA JOUTAA ROMUKOPPAAN SUORASTAAN JO VAHINGOLLISENA.

    perusteluja joiden avulla puolustelet kantaasi.

    Äänestä

  • olisi mukavaa tietää kirjoitti:

    perusteluja joiden avulla puolustelet kantaasi.

    asian näin.

    Ota useampi koira ja seuraa, millä tavalla koirat käyttäytyvät ryhmässä/laumassa ja seuraa, kuulutko siihen laumaan itse. Eli seuraavatko ne sinua vai onko niillä oma hierarkiansa.

    Tieto saattaa järkyttää, mutta tulet huomaamaan, että lauma sulkee kyllä sinut ulkopuolelleen.

    Äänestä

mitä muut vastailivat. Joka tapauksessa kyllä mielestäni on hyvä koulutustapa, vaikka kolmeviikkoa tuntuu raskaalta niin tulokset on hyvät.

Itsellänikin meinasi tulla johtajuus ongelmia, kuin kotiini tuli yksivuotias hieman kaltoin kohdeltu hauva, mutta kun se rupesi pomottamaan niin ei siinä hellyyttely auttanut vaan kaadoin sen selälleen maahan, istuin päälle ja murisin pirusti, joskus jopa näykkäisin poskesta, riippuen siitä mitä koira oli tehnyt ja odotin kunnes koira rentouttaa jalkansa ja yrittää nuolla käsiä. Tätä jouduin kerran tekemään myös kaupungin keskustassa, vastaantulijoiden ilmeet oli näkemisen arvoiset. Naarmujahan siinä ei voi välttää, mutta kyllä minun pienten naisten käsien voima lopulta tajuttiin ja koira luovutti.

Voitto tuli kotiin, koira pitää minua pomonaan ja nykyään saan helliä sitä niinkuin huvittaa ja se on lauhkea kuin lammas.

Että näin meillä.

Äänestä
  • oma koirani on myös uros, joka ärisee vielä joskus toisille koirille, mutta harvemmin sen jälkeen kun tajusin, että syynä oli se että jännitän itse, kun nään toisen koiran tulevan vastaan. Sen se sitten vaistoaa ja luulee olevansa vaaratilanteessa ja alkaa puolustaa laumaansa. Jos itse rupeaa siinä tilanteessa huutamaan koiralle, se menee vain entistä enemmän sekaisin.

    Pitää ajatella koiran tavoin, villi laumaeläinhän se on.

    Äänestä

Koirankouluttajien sanomiset eivät paljon paina. Useat ns. kouluttajat ovat omien mielikuvituksensa tuottamien juttujen myyjiä. Kuri ja järjestys sekä napakka käskytys teehoaa hyvin. Rankaisu välittömästi väärin menneestä asiasta, myös palkinto annettava heti oikeasta suorituksesta.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


2507 kirjoitti:

Kävin koirakouluttajan luona joka tiettyjen testien jälkeen totesi että koirani on minun pomoni. Menin hakemaan apua lähinnä kun koirani haukkuu ja käy vastaantulevien koirien kimppuun. Koirani on uros, naaraskoirat hän voi kyllä tutustumisen jälkeen hyväksyä. Koulutus alkaisi niin että viikon ajan olisin puhumatta, ottamatta kontaktia, ei saisi koskea koiraan. Jos hän pyytää leikkiä, syliin, sänkyyn ym. minä vain ärähtäisin kiukkuisesti.
Koulutus on 3 vkoa kestävä. Kouluttajan luona käytäisiin kerran viikossa.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta koulutuksesta. Minulle aika kova paikka kun olen kahdestaan koirani kanssa ja hellin häntä aika paljon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu