loppujen lopuksi riippuvuusateisiinkin vaikuttaa siihen suhtautuminen ja päätös, joka tapahtuu korvien välissä. korvien välissä tapahtuu pääosin siis se, kuinka vahvasti riippuvainen on, sillä jos olisi tupakoinut esim 5 vuotta ja menettäisi yhtäkkiä muisitnsa, voisin veikata ettei tupakan polton poisto elämästä olisi temppu eikä mikään tai ainakin helpompaa, toisin kuin silloin jos sitä ajattelee ja muistaa kuinka ihanalta sen polttaminen tuntuu. sma pätee lähes kaikissa riippuvuuksissa jollain tapaa.
ps. tupakoinnin lopettamista helpottaa siihen negatiivinen suhtautuminen ja oikeasti tajuaminen että se vähentää elinvuosia huomattavasti useimmissa tapauksissa
ps. tupakoinnin lopettamista helpottaa siihen negatiivinen suhtautuminen ja oikeasti tajuaminen että se vähentää elinvuosia huomattavasti useimmissa tapauksissa
Vastaukset 2
Vanhimmat
olen vakioasiakas täällä, melkein aina lopettamssa:D
nyt onnistun taas!! olen psyykannut itseäni senkin suhteen että tupakointi on etenkin kallista minulle suhteessa sen tuomaan nautintoon, joka on pitempään polttaneelle hyvin vähäinen
näin ollen kun havaitsin että poltan niin usein tapatupakoita, ettei minulle ehdi tulla kunnon "niksoja" eli tarvetta täydentää nikotiinivajaumaa, koska tapatupakat ylläpitävät sitä koko ajan.
näin hankkiuduin vähitellen eroon tapatupakoinnista, poltin vain nikotiinin saamiseksi. sitten kun totesin että tupakka ei silloinkaan tuota muuta nautintoa ja itse asiassa en enää pidä sen mausta niin miksi siis polttaa silloinkaan, kaiken lisäksi niksatupakointikin maksaa ja johtaa ennenkaikkea aikanaan tapatupakoinnin uudelleen alkamiseen, sitten tuli pari päivää jolloin niksoja ei edes tullut:D mutta tyhmyyttäni tapapoltin taas..
nyt sain uuden tilaisuuden kun tuli päivä jolloin tupakkaa ei huvittanut polttaa ja sain monen tunnin startin lakkoon:D nyt olen ollut 3 vrk ja 2 h ilman tupakkaa
tapatupakointia ei enää tule kun olen opetellut siitä pois pikkuhiljaa ja niksoja on ollut vain 2 pahoja:D ne tosin oli pahoja mutta ne meni pian ohi kun ajatteli jotain muuta
näin ollen tiivistettynä: en ajattele lopettavani, en vain polta koska se on liian kallista ja saan mielihyvää enemmän säästäessäni rahaa, sallin polttamisen jos minun tekee kovasti mieli, mutta samalla kun sallin sen niin minulla on pokkaa näyttää itselleni pystyväni olemaan silti ilman, näin ollen en polta siltikään. jos taas ajattelisin olevani savutta koko loppuelämän (ajatuskin kauhistuttaa) tupakasta tulisi kielletty hedelmä jota himoitsisin enemmän.. kunhan olen ollut savutta tarpeeksi kauan niin huomaan miten mukavaa sekin on ja voin ehkä ajatella jopa savutonta loppuelämää..
miksi kääntää lakko ikuiseksi päätökseksi;) kaikkea pitää kokeilla positiivisessa hengessä, kun olen lopettanut ja nähnyt taas savuttoman elämän hyvät puolet niin puntaroin sitte uudestaan asiaa ennen kuin teen vakaan päätöksen sytyttää taas tai olla sytyttämättä enää:D siinä se!!!!! (tod.näk. puntari voi jopa kääntyä savuttomaksi loppuelämäksi)
tupakointi siis todellakin on korvien välissä, tai ainakin sen lopettaminen, pitkälti psykologiaa ja itsensä huijaamista haha.. itseään ihmisen on loppujen lopuksi kaikkein helpoin huijata!!!!!
My life,live wiht it. Huomaa että olet vm.90!