Meillä on se ongelma, että ne vaatteet (tai tavarat, mm. polkupyörät!), jotka laitan lasteni mukana etäisälle menemään, niin niitä saa ruinata takas viikko- tai kuukausitolkulla. Tapaamisia on normaalisti kouluaikana joka toinen vkoloppu ja viikolla yks päivä.
Nytten lapset ovat lähdössä kesää viettämään isänsä luokse ja haluaisinkin tietää, että mikä on lähivanhemman minimivelvoite laittaa vaatteita mukaan, sillä en halua, että kaikkia tarvitsee taas kinuta pitkään takas, kun lapset tarvitsevat niitä samoja tavaroita tai vaatteita sitten myös takas kotiin tullessaankin.
Nytten lapset ovat lähdössä kesää viettämään isänsä luokse ja haluaisinkin tietää, että mikä on lähivanhemman minimivelvoite laittaa vaatteita mukaan, sillä en halua, että kaikkia tarvitsee taas kinuta pitkään takas, kun lapset tarvitsevat niitä samoja tavaroita tai vaatteita sitten myös takas kotiin tullessaankin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos niitä vaatteita on jäänyt sinne etälle niin älä laita uusia mukaan kuin sen mitä siellä ei jo ole.. Voit sitten sanoa että kun niitä kerran siellä jo on niin eikö niitä voi sitten käyttääkin siellä.
Minkä ikäisistä lapsista on kyse? Voisiko he itse huolehtia tavaroitaan mukaan lähille lähtiessä? Tai voitko itse käydä hakemassa tavaroita sieltä? Kenties samalla kun haet lapset itsellesi?
saanut kaikki vaatteet takas kotiin ja haluan estää, ettei tilanne pääse tostumaan.
Lapset ovat ala-asteikäisiä. Joko isän luota lähetään kiireellä tai lapset itsekin unohtavat vaatteita sinne, jos heitä ei muistutua kaikista vaatteista ja sittenkin saattavat unohtaa. En voi hakea isän luota vaatteita, sillä isä ei luovuta vaatteita enkä voi tunkea toisen kotiin. Isä tuo ja hakee lapset, enkä siis käy isän luota hakemassa lapsia kotiin.
Miellä lapset pitää vaatteensa laukussa isällä ollessaan,ja näin ollen ne tulee sieltä myös takaisin. Likavaatteet laittavat muovipussiin ja minä pesen ne sitten kotona. Tai näin oli ennen..
Nykyään exän vaimo pesee lasten vaatteet ja ne tulee kaikkinensa puhtaina takaisin kotiin. Ja jos jotain on vahingossa unohtunut laittaa matkaan niin siellä on mistä lainata ja jos jotain jää sinne niin kotona on kyllä toiset tilalle. Meillä ei niin ole paidan päälle kun on sen verran reilusti tuota vaatetta kertynyt.
Noin se meilläkin ennen meni, että vaatteet mukaan ja likapyykin kanssa takas kotiin.
Ei meilläkään nyt ole yhden tai kahden paidan päälle mitään merkitystä, mutta kun niitä ei palauteta seuraavalla eikä sitä seuraavalla jne kerralla, niin kuinka pitkään tuollaista selkeää kiusantekoa pitäisi jaksaa katsella? Lapset kuitenkin haluavat ottaa tapaamisvkolopuiksi välillä jotain muitakin vaatteita (esim. sään mukaan), niin vähitellenhän niitä sinne isän luokse pääse kertymään, jos palautuspuoli ei toimi.
Ei mulla ainakaan ole kaksia kumisaappaita tai jotain muuta erikoisempaa tavaraa tai vaatetta hankittuna jokaiselle lapselle kaksin kappalein.
niin että etän luokse vietiin tiettyjä vaatteita et lapset pysty siellä vaihtaa ja jotka oli sit koko ajan etällä.
ja samaten oli ku lapset asuivat isällänsä ja kävivät mun luona säännöllisesti.
vaivattomampaa kuin rehata edes takas vaatepusseja ja muistella mitä oli lähties ja mitä tulee takas..
polkupyöristä vaikee sanoo ku meillä kun lapset lähtee isälle ajaen omalla pyörällä niin tulevat ajaen takas.
meillä tosin välimatka ei ole pitkä.
Riippuu tapauksesta. Asiassa kannattanee kuitenkin miettiä asiaa eniten lapsen kannalta. Asiasta voi joskus olla hyvä myös sopia huoltosopimuksessa.
Jos molemmat esim. hankkivat omia vaatteita ja tarvikkeita lapselle se on otettava huomioon mm. elatusmaksuissa yms. Nyt sinä saat tuon rahan ja se on sinun velvollisuutesi hankkia ne.
Itselläni oli sellainen haaste, että ex varasti alussa monet uudet vaatteet ja laittoi lumppuja tilalle. Sama tapahtui leluille yms. Mutta mieti asiaa lapsen kannalta, mitä hän tarvitsee voidakseen hyvin ja tehdäkseen olonsa mukavaksi toisen vanhemman luona. Lapsen parastahan sinäkin ajattelet, eikö?
haluankin ajatella. Oli vaan keväällä monia tosi ikäviä tilanteita, kun lapsi olisi halunnut vaatteitaan kotonakäytettäväksi eikä niitä saanu isän luota millään takas.
Ymmärrän kyllä, että velvollisuuteni on hankkia vaatteet, mutta samalla tavoin isän velvollisuus on palautta tapaamisten jälkeen vaatteet.
Olenkin aina aikaisemminkin hankkinut vaatteet ja tavarat ja laittanut lasten mukana menemään isällensä. Aikaisemmin ne ovatkin palautuneet lasten mukana takaisin, mutta nytten isä haluaa tarkoituksella pitää vaatteita luonaan ja silloinhan niitä ei ole voinut kotona käyttää. Se on ikävää lapsen kannalta.
Miten teillä ratkesi tuo vaate- ja leluasia? Ymmärsikö etä-äiti palauttaa niitä vai aloitko rajoittamaan parempien vaatteiden ja lelujen laittamista?
Asiasta yritettiin neuvotella sos.tstossa. ko. äiti välillä jopa huusi ja öykkäröi muutenkin sielläkin, eikä se johtanut tulokseen. Se ei siis auttanut.
Nyt teen niin, että laitan hyvät, mutten aina parhaita vaatteita matkaan. Ettei ainakaan mene parhaat. Olen myös nimennyt vaatteet tosi hyvin. Lelut ovat suuri ongelma.
Mä ehdottaisin, että anna exäsi ostaa lapselle sinne vaatteet ja osallistu kustannuksiin ainakin suurelta osin, esim. niin että saa vähentää elatusmaksuistaan ne mitkä on sovittu. Silloin hän mennee lasten kanssa vaatekauppaan tai kirpputoreille ja molemmille jää perusvaatevarasto.
Minusta tietyt perusvaatteet on muutenkin hyvä olla molemmissa kodeissa. Se luo jo lapsellekin kodin tuntua kun aina ei ole kaapit tyhjät vaan tietyt omat vaatteet odottavat siellä. Silloin molemmat huolehtivat myös niiden pesusta, silityksestä yms.
Enpä tiedä auttaako, nämä ovat haastavia tilanteita.
Millään tavalla ongelmaanne vähättelemättä ihmettelen,että voiko tuostakin asiasta tapella?? Mies lähti vasta viikko sitten,eikä olla vielä päästy mihinkään "oikeisiin" sopimuksiin.Minä käyn täällä opiskelemassa,miten voi mennä ihmisten välit tosi solmuun,että miten voi pahimmassa tapauksessa meilläkin käydä..
Jaksakaa ihmiset!!
Jos toinen haluaa hankaloittaa tai kiusata, niin keinoja on monia. Ja jos taas haluaa yrittää minimoida toisen kiusanteon, niin sitten pitää yrittää löytää keinoja estää se. Ei ole helppoa, ei.
turhaa vääntöä nämä tälläiset eikä vissiin mitään patenttiratkaisua olemassa :(
Mikäli exän oslta kyse on unohtamisesta, niin laittaa vaikka valmiin listan vaattteista mitä mukana...ja tuota sitten vaihtotilanteessa katsotaan. Itselle on äärimmäisen vaikeaa muistaa mitä vaatteita lapsella on ollut...
Mutta jokos tuo on kokeiltu, että omien mielipiteiden sijasta exältä on kysytty, että miten hänen ielestään asia olisi parasta järjestää. Eli tavallaan annetaan exälle kortit miettiä mikä olisi ratkaisu. Osoittamalla omaa 'avuttomuutta' annetaan exälle mahdollisuus nostaa omaa itsetuntoaan ;) Tällöin vaihtoehto vois olla esim jätetään yksi elari suorittamatta ja ex'ä ostaa sillä vaatteet tms...
Tämä voi siis havahduttaa joidenkin kohdalla kun joutuvatkin itse miettimään (ja ottamaan vastuuta).
Lelujen ym kohdalla tilanne on vaikeampi, noissa tosin itse antaisin lapselle vastuuta sikäli, että siinä on selkeä syy seuraus, jonka lapsikin ymmärtää..'en pakannut lelua, nyt sillä ei voi leikkiä täällä' Eli noissa kyse on tavallaan normaalista elämästä.
Exäni ei ole unohtanut vaatteita vaan on tarkoituksella jättänyt niitä luoksensa, ja lapset eivät sitten itse ole muistaneet ottaa kaikkia vaatteita mukaan, kun on lähdetty kiireellä vkolpun jälkeen takas äidin luokse.
Tää on ihan kiusantekoa exältäni, sillä aikaisemmin on kaikki sujunut. Tässä on ollut paljon muutakin kiusantekoa, mutta sen olen saanut aika lailla minimiin, sillä minulla on lasten yksinhuoltajuus.
Exäni ei maksa elatusta vaan saan kunnan kautta minimiä.
Exäni mielestä on hyvä, että hän voi vain pyytää lapsille vaatteet mukaan tapaamisiin, joten kysytty on hänenkin mielipidettään.
Lelut ovatkin sikäli yksinkertaisempia asioita, sillä ilman niitäkin pärjää, ja siinä voi opettaakin syy/seuraus-juttua, mutta tiettyjä vaatteita tarvitaan jatkuvasti.
maksan elaria (ei mielestäni mitään pientä summaa) ja kotonani on lapsille omat lelut ja tavarat omassa huoneessa, eikä tulisi mieleenkään sellainen koti, jossa lapset kävisivät kuin vieraana. Lähiv ei hyväksy elarien pienentämistä, vaikka ois ollut aihetta, mut silti en halua että tämä vaikeuttaa minun ja lasten välejä. Lähi on myös tosi tiukkana vaatteista, jotka mukana ja olen pyrkinyt kaikki palauttaan. Harmittaa vaan kun pienet lapset jo nyt hermoilee pois lähtiessä, et onhan kaikki nyt mukana. Siis lähi on antanut lapsille "määräyksen", et mitään ei vaan jää. Ja ongelma ei ole edes välimatka, eli unohdetutu tavarat olisi mahd. viedä tarpeen mukaan paikasta toiseen. Itse haluaisin, että me aikuiset näistä keskusteltaisiin, mutta toinen käyttää lapsia...
Kumpa tenavilla olisikin joskus edes mukana jjotakin kunnollista ehjää sopivankokoista ja puhdasta. Kun lapset tulee meille niillä ei ole mukanaan paljon mitään muutakuin muutama kirpparilta ostettu kulunut vaatekappaele. Arvatkaapa hävettikö äitienpäivänä käydä mummolla kun muut serkut oli pukeutuneet nätisti ja mulla kamaliin kuluneisiin ja niin likaisiin ettei ne puhdistu edes koneessa.
Mun mielestä ei lomalle tarvi hirveesti vaatetta. Lämmintä vähän ja helle kamppeita vähän. Toivottavasti isukilla on pesukone niin voi välillä pestä.
Meillä on jonkun verta ostettu lapsille vaatteita tänne meille mutta kun ne on uusia ja mieluisia ne tahtoo kulkeutua äitin luo josta eivät ikinä tule takaisin. Näin kävi mun nykyisen vaimoni puserolle jonka talvella lainasi vanhimmalle pojalleni..
Eli miehen lapset myös vain viikonloppuisin ovat meidän luona. Viime syksystä asti on yhdessä oltu ja sillon myös lasten vaatteet olivat mitä sattuu. Ei todellakaan tullut mieleen lähteä kyläilemään kuluneissa "lumpuissa". Mieheni ei nähnyt koskaan ostamiaan vaatteita lasten päällä, eikä siis niitä annettu viikonlopuiksi. Viimeinen pisara oli, kun lapset räntäsadeviikonloppuna olivat lähes kesävaatteissa ja asiasta kysyttäessä äiti vastasi, että hän voi vaikka alastomina lapset isälle antaa..
Silloin käytiin kierros kaupoissa ja kirppareilla ja ostettiin kaikki tarvittavat vaatteet myös meille. Eli kun lapset tulevat äidin luota, vaihdamme vaatteet omiin ja pois lähtiessä otetaaan äidin laukusta vaatteet lapsille päälle. Eli ei käytetä äidin pakkaamia vaatteita ollenkaan. Eivät silloin vahingossakaan jää tänne. Typeräähän tuo kaksin kappalein ostaminen on ja kallista, mutta meidän tilanteessa helpompi ratkaisu, kuin kinata lasten äidin kanssa, joka osaa joka asiasta tehdä vaikean. Tsemppiä!
Sitä osaa niin lähit kuin myös etät käyttää lasten vaatteita ym. kiukutellakseen toiselle. Se on todella ikävää ja lapset siinä molemmissa tilanteissa kärsii. Jaksamista teillekin!
Aina virallisissa puheissa on se lasten etu tärkein, mutta mutta.. missähän se lasten etu on pikkuasioista riidellessä..
Meillä kans lapset vaihtaa vaatteet kun tulevat meille meillä oleviin vaatteisiin. Kassit joihin äiti on pakannut vaatteita viedään varastoon koska haisevat pahalle homeelle, tunkalle, tupakalle ym ja ovat niitä kuluneita riekaleita. Sitten kun lapset lähtee haetaan se äitin pakkaanma kassi ja vaatteiden vaihto. Lapset ei kysele mitään ne tietää kait syyn kun tykkäävät meillä olevista uusista vaatteista.
lähille jos joka kerta hyvät vaatteet jää etälle ja niin kuin meillä tilalle tulee ikivanhoja lumppuja. Vaate tulee yleensä sitten takaisin kun on liian pieni.
Ei lähitkään mitään miljonäärejä ole ja jos elatustuki on minimi ei sillä osteta joka viikonloppu uusia vaatteita.
Itse tein niin että laitoin vanhat mutta siistit vaatteet tapaamisiin niin ne ei kelvannut eli ei jääneet sinne. Nyt on jo isompi eli osaa huolehtia itse.
Tiedän itse miten kurjaa on maanantaiaamuna lähettää lapsi sadetakissa kouluun kun hyvä uusi takki on "unohtunut" etälle..
Anneli