On vain pieniä ihmisiä,
pieniä vastarannankiiskejä,
satutettuja ja satuttaneita.
Hitaasti paranevia haavoja,
virttyneitä yöpukuja.
On vain mahdollisuuksia vanhojen tilalle,
kauppoja aleita pullollaan.
Pieniä ihmisiä lottovoittojen toivossa,
niitä saaneita,
edelleen pieniä.
pieniä vastarannankiiskejä,
satutettuja ja satuttaneita.
Hitaasti paranevia haavoja,
virttyneitä yöpukuja.
On vain mahdollisuuksia vanhojen tilalle,
kauppoja aleita pullollaan.
Pieniä ihmisiä lottovoittojen toivossa,
niitä saaneita,
edelleen pieniä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hitaasti leutontuvia myrskyjä,
sotkeutuneita verkkoja.
Mahdollisuus hankkia uusia siimoja...
Vikani on äkätä liian monia aiheita samaan runoon.
Virttyneet Nanson yöpuvut löytävät kyllä paikkansa jossain toisessa runossa.
On taito kieputtaa samaa aihetta runoksi saakka niin, että siitä tulee täysi ympyrä. Mandala.
Sitä taitoa täytyy houkutella itsestään esiin ja kun siitä saa kiinni, se sujuu kuin tanssi.
Kivasti toit esille ihmiselämän pienuuden
kun muistaisimme että se joka suuri luulee olevansa
onkin kaikkein pienin ;)
Öitä kauniita!