Kasvatustieteiden maisteri?

Krisseee

Olen suunnittelemassa jo tässä vaiheessa ensi kevään yhteishakua yliopistoon ja kysyisin, mitä eroa on luokanopettajalla ja kasvatustiedeiden maisterilla? Jos valmistun kasv.tiet.maisteriksi, olenko pätevä myös opettajaksi vai tarvitsenko päälle luokanopettajan koulutuksen? Yritän vain etsiä helpointa tietä yliopistolle, kun en ole mikään E/L:n oppilas :)

13

6019

    Vastaukset 13

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lähtökohtana opiskelulle

      tulisi olla se, mistä olet kiinnostunut ja mihin sinulla on edellytyksiä.

      Luokanopettajat ovat kasvatustieteen maistereita, mutta heillä on aivan erityinen koulutus. Sitten on kasvatustieteilijöitä, jotka myös ovat kasvatustieteen masitereita, mutta he valmistuvat mm. hallinnollisiin tehtäviin, eivät opettajiksi.

    • Krisseee

      Olen ainakin kuullut, että kasvatustieteilijä tarvitsee 60opintovkoa, että hänestä tulisi pätevä luokanopettaja. Eikö tämä sitten pidäkään paikkaansa??

      • LO KM

        että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

        Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.


      • opintoihin on myös
        LO KM kirjoitti:

        että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

        Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

        valintakoe. Yliopistossa voi teoriassa suorittaa sivuaineopintoja hyvin monessa aineessa. Otetaan esim. englanti, siihen pitää saada opiskeluoikeus, joka esim. Helsingissä on sama koe kuin kesän pääsykoe ja pitää saavuttaa sama taso kuin sisäänotetuilla (n. 10% hakijoista) on. Tämän jälkeen, kun aineopinnot on kasassa, on erillinen valintakoe opettajan pedagogisiin opintoihin. Täytyyhän soveltuvuus tarkistaa, kaikista teoreetikoista ei ole opettajaksi. Sama systeemi pätee muihin aineopintoihin / luokanoopettajan laaja-alaisiin aineopintoihin.

        Joten alkuperäinen ajatus helpommalla pääsystä on tuulesta temmattu, perusteeton ja ei mitenkään järkevä.


      • en tiedä
        LO KM kirjoitti:

        että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

        Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

        Eli opintopisteiden määrästä en tiedä, mutta tuttavani teki vuodessa opettajan pätevyyteen tarvittavat opinnot, kun oli ensiksi lukenut kasvatustieteen maisteriksi pääaineena kasvatustiede.


      • voi valmistua
        en tiedä kirjoitti:

        Eli opintopisteiden määrästä en tiedä, mutta tuttavani teki vuodessa opettajan pätevyyteen tarvittavat opinnot, kun oli ensiksi lukenut kasvatustieteen maisteriksi pääaineena kasvatustiede.

        suorittamalla maisterintutkinnon, jossa on pääaineena jokin koulussa opetettava aine, ja lisäksi opettajan pedagogiset opinnot, muistaakseni 60 op.
        Valmiin aineenopettajan on opiskeltava vielä melko paljon lisää pätevöityäkseen luokanopettajaksi.


      • valmistui
        voi valmistua kirjoitti:

        suorittamalla maisterintutkinnon, jossa on pääaineena jokin koulussa opetettava aine, ja lisäksi opettajan pedagogiset opinnot, muistaakseni 60 op.
        Valmiin aineenopettajan on opiskeltava vielä melko paljon lisää pätevöityäkseen luokanopettajaksi.

        Siis hän nimenomaan sai vuodessa luokanopettajan pätevyyden. Ja tiedän tämän 100% faktana, mutta sitä en koskaan kysellyt, että kuinka paljon niitä opintopisteitä siinä kertyi. Eli vielä kerran: kasvarustieteen maisterista tiedän jonkun pätevöityneen vuodessa luokanopettajaksi.


      • uskotaan,
        valmistui kirjoitti:

        Siis hän nimenomaan sai vuodessa luokanopettajan pätevyyden. Ja tiedän tämän 100% faktana, mutta sitä en koskaan kysellyt, että kuinka paljon niitä opintopisteitä siinä kertyi. Eli vielä kerran: kasvarustieteen maisterista tiedän jonkun pätevöityneen vuodessa luokanopettajaksi.

        ei aika lienekään mikään ongelma. Ennemminkin on kyse soveltuvuudesta. Hän olisi luultavasti läpäissyt myös OKL:n normaalit pääsykokeet.


      • päästä
        uskotaan, kirjoitti:

        ei aika lienekään mikään ongelma. Ennemminkin on kyse soveltuvuudesta. Hän olisi luultavasti läpäissyt myös OKL:n normaalit pääsykokeet.

        mihinkään erityiskoulutukseen.
        Joissain yliopistoissa järjestetään tällaista lisäkoulutusta, jonka voi hankkia yleisen puolen KM, tai vaikka aineenope, psykologi jne. Tuohon menee 2 vuotta vähintään, jos vuodessa on tehty niin tulee kyllä olo, että yliopisto on halunnut rahat silmissä nopeasti maistereita ulos, mutta todellisesta pätevyydestä ei ole tietoakaan.

        Jos haluat luokanopettajaksi, haet OKL:ään. Ja vinkkinä, että yleistä kasvatustiedettä opiskelevia on paljon, ja heistä on melko moni työttämänä. "hallinnolliset tehtävät" eivät suinkaan tarkoita koulutoimenjohtoa tai rehtorin titteliä, vaan esim. kansanopiston kurssien suunnitteluja ym.


      • Hemps
        päästä kirjoitti:

        mihinkään erityiskoulutukseen.
        Joissain yliopistoissa järjestetään tällaista lisäkoulutusta, jonka voi hankkia yleisen puolen KM, tai vaikka aineenope, psykologi jne. Tuohon menee 2 vuotta vähintään, jos vuodessa on tehty niin tulee kyllä olo, että yliopisto on halunnut rahat silmissä nopeasti maistereita ulos, mutta todellisesta pätevyydestä ei ole tietoakaan.

        Jos haluat luokanopettajaksi, haet OKL:ään. Ja vinkkinä, että yleistä kasvatustiedettä opiskelevia on paljon, ja heistä on melko moni työttämänä. "hallinnolliset tehtävät" eivät suinkaan tarkoita koulutoimenjohtoa tai rehtorin titteliä, vaan esim. kansanopiston kurssien suunnitteluja ym.

        Kyllähän esimerkiksi aineenopettaja voi vuodessa pätevöityä luokanopettajaksi lukemalla luokanopen monialaiset opinnot 60op. Näitä opintoja vain ei kovin monessa paikassa järjestetä. Tampereella taitaa olla maksullinen (vajaa 4000€) ja Helsingissäkään ei järjestetä joka vuosi. Ja jos järjestetään, niin sisään pääsee alle 15 opiskelijaa.


      • työllisyys..
        Hemps kirjoitti:

        Kyllähän esimerkiksi aineenopettaja voi vuodessa pätevöityä luokanopettajaksi lukemalla luokanopen monialaiset opinnot 60op. Näitä opintoja vain ei kovin monessa paikassa järjestetä. Tampereella taitaa olla maksullinen (vajaa 4000€) ja Helsingissäkään ei järjestetä joka vuosi. Ja jos järjestetään, niin sisään pääsee alle 15 opiskelijaa.

        riipu aika paljon yleisen kasvatustieteen puolella omasta suuntautumisesta ja sivuaineista yms. Olen kyllä käsittänyt että yleisen kasvatustieteen puolelta saa pätevyyden esimerkiksi koulutupäälliköksi ja aivan oikeasti myös hallinnollisiin tehtäviin. Sen kai luulisi jokaisen tietävän että peruskoulun rehtori tarvitsee luokanopettajan/aineenopettajan pätevyyden koska tällä hetkellä heillä on rehtorin tehtävien lisäksi tietyn verran opetusvelvollisuutta. Lisäksihän mahdollisuus on päästä aineenopettajaksi yleisen kasvatustieteen puolelta jos käy nuo opettajan pedagogiset opinnot. Luulenpa että moni tekee sen virheen että ei tarpeeksi harkitse sivuainevalintojaan jotka yleisen kasvatustieteen kohdalla merkkaavat aika paljon työllisyyttä ajatellessa.

        Joka tapauksessa jos itse haaveilisin luokanopettajan ammatista, hakisin okl:een enkä yleiseen kasvatustieteeseen. Moni ei ymmärrä että näillä kahdella on suuri ero.


      • setaur
        LO KM kirjoitti:

        että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

        Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

        Kasvatustieteen maisteri voi käydä opettajan erilliset pedagogiset opinnot, jolloin hän saa pätevyyden opettaa kaikilla kouluasteilla. Lisäksi hän saa aineen opetusta antavan opettajan pätevyyden niihin aineisiin, joissa opintoja on 60op. Aineen opettajaksi valmistutaan joko aineenopettajalinjalta tai erillisesti aineen opettajaksi (erillisenä kirjoitettuna).
        Aineenopettajan koulutuksen käynyt opettaja ei tarvitse luokanopettajan koulutusta opettaakseen peruskoulussa eikä aineenopelta vaadita monimuotopintoja ,jotka ovat tuon 60op yhteensä sisältäen oppiaineita 2-5 op kutakin. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot ovat siis laajemmat opinnot kuin luokanopettakoulutuksen yhteydessä käydyt pedagogiset, koska ne antavat pätevyyden koko koulutu
        skentälle esiopetuksesta amkiin.


    • alkoitan opinnot syksyllä

      OKL:ssä, tavoitteenani saada luokanopettajan pätevyys. Olen kasvatustieteiden maisteri varhaiskasvatuksen puolelta. Minun tulee opiskella monialaiset opinnot (=opetettavat aineet) ja pedagogiset opinnot (=käytännössä suoritan vain harjoittelut). Hain normaalissa haussa ja kun pääsin sisään, minut siirrettiin ylimääräseksi opiskelijaksi ja joku sai varsinaisen opiskelupaikkani.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra on mukana Suomen huutokauppakeisari -sarjassa

      Suomen huutokauppakeisari on tavallisten suomalaisten ohjelma. Sarjan suosiosta kertoo se, että nyt alkaa jo 19. kausi t
      Maailman menoa
      130
      1328
    2. Paljonko on etäisyytesi kiinnostavaan naiseen km?

      Kaipailen tärkeää miestä ja pohdin hänen ajatuksiaan... ❤️
      Ikävä
      94
      1034
    3. Kuuleppas

      ensimmäiset naissuhteet toimii miehelle eräänlaisena oppikouluna, mutta hän ei välttämättä itse ymmärrä oppineensa mitää
      Ikävä
      254
      988
    4. On meillä harvinaisen törkeä valtuuston puheenjohtaja

      Ja tyhmä! Kannattaisi googlettaa "julkisuuslaki" ja nojata siihen vasta sitten. Samalla voisi googlettaa muiden kuntien
      Kemijärvi
      75
      797
    5. Mitä näät

      Siinä miehessä?
      Ikävä
      54
      774
    6. Olet mieleni päällä edelleen, J

      En voi sille mitään. Ja olen yrittänyt voida, monen monta kertaa. Miten jäinkin näin kiinni sinuun... 😞
      Ikävä
      35
      720
    7. Olet aika julma minua kohtaan

      Antaisit vähän armoa.
      Ikävä
      66
      687
    8. Olisitko valmis

      Siihen?
      Ikävä
      46
      660
    9. Kuinka nainen jaksat ja voit

      Toivottavasti hyvin.
      Ikävä
      43
      631
    10. Mulla ei ole Suomessa enää mitään

      4 vuotta joutuu asumaan henkisessä vankilassa. Sitten voi muuttaa takaisin ulkomaille.
      Turku
      164
      610
    11. Oletko miettinyt

      Mikä minusta tekee sinulle niin erityisen? Onko se samanlaiset lapsuusmaisemat? Työpaikan liian pitkät katseet? Selvittä
      Ikävä
      30
      595
    12. Provider miehistä..

      Tietyt miehet puhuvat ilkeästi naisista, jotka haluavat elää miehen tuloilla. Eikö? Mutta miksi tietyt miehet siitä pah
      Ikävä
      192
      590
    13. Mikko Leppilampi loi TTK:ssa ankaran tavan - Jatkaako Veronica Verho haastavaa perinnettä?

      Suorien lähetysten juontaminen vaatii rautaista ammattitaitoa ja kovaa työtä. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa on näh
      Kotimaiset julkkisjuorut
      30
      587
    14. Miksi älyllinen ponnistelu ei ole kaikille ihanaa?

      Auttakaa minua, en ymmärrä. 🥵 Miten on mahdollista, että joku ei pidä pähkäilystä ja älyllisestä ponnistelusta? Minus
      Sinkut
      98
      525
    15. Mihin hävisi Sofia?

      Palasiko mies ex-vaimon luo takaisin?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      201
      504
    16. Jasmin Vähäkangas

      Jasminin poika on tänään jo puolitoistavuotias.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      463
    17. Oulaisten kaupunki/ Honkamajan kuntolenkit

      Mikä ihme riivaa Oulaisten kaupunkia,kun honkamajan kuntopolut jääneet koko kesältä heinät ja pajut niittämättä? Kenelle
      Oulainen
      18
      462
    18. Miten tehdään Todellavaikeeta hulluksi?

      Tässä on nainen, jolla on korkea vaatimustaso! Todellavaikeeta voisi lukea tämän ja kiehua kateudessaan. 🤭 "[Etunimi
      Sinkut
      91
      458
    19. Ottaisit yhteyttä!

      🙄
      Ikävä
      34
      458
    20. Olet oikeasti paras

      Mies, joka on kohdalleni sattunut. Oikeastaan liian hyvä, jos rehellisiä ollaan. Sinun paikkaasi ei kukaan vie, vaikka e
      Ikävä
      27
      456
    Aihe