Kasvatustieteiden maisteri?

että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

LO KM kirjoitti:

että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

Lue lisää

valintakoe. Yliopistossa voi teoriassa suorittaa sivuaineopintoja hyvin monessa aineessa. Otetaan esim. englanti, siihen pitää saada opiskeluoikeus, joka esim. Helsingissä on sama koe kuin kesän pääsykoe ja pitää saavuttaa sama taso kuin sisäänotetuilla (n. 10% hakijoista) on. Tämän jälkeen, kun aineopinnot on kasassa, on erillinen valintakoe opettajan pedagogisiin opintoihin. Täytyyhän soveltuvuus tarkistaa, kaikista teoreetikoista ei ole opettajaksi. Sama systeemi pätee muihin aineopintoihin / luokanoopettajan laaja-alaisiin aineopintoihin.

Joten alkuperäinen ajatus helpommalla pääsystä on tuulesta temmattu, perusteeton ja ei mitenkään järkevä.

LO KM kirjoitti:

että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

Lue lisää

Eli opintopisteiden määrästä en tiedä, mutta tuttavani teki vuodessa opettajan pätevyyteen tarvittavat opinnot, kun oli ensiksi lukenut kasvatustieteen maisteriksi pääaineena kasvatustiede.

en tiedä kirjoitti:

Eli opintopisteiden määrästä en tiedä, mutta tuttavani teki vuodessa opettajan pätevyyteen tarvittavat opinnot, kun oli ensiksi lukenut kasvatustieteen maisteriksi pääaineena kasvatustiede.

Lue lisää

suorittamalla maisterintutkinnon, jossa on pääaineena jokin koulussa opetettava aine, ja lisäksi opettajan pedagogiset opinnot, muistaakseni 60 op.
Valmiin aineenopettajan on opiskeltava vielä melko paljon lisää pätevöityäkseen luokanopettajaksi.

voi valmistua kirjoitti:

suorittamalla maisterintutkinnon, jossa on pääaineena jokin koulussa opetettava aine, ja lisäksi opettajan pedagogiset opinnot, muistaakseni 60 op.
Valmiin aineenopettajan on opiskeltava vielä melko paljon lisää pätevöityäkseen luokanopettajaksi.

Lue lisää

Siis hän nimenomaan sai vuodessa luokanopettajan pätevyyden. Ja tiedän tämän 100% faktana, mutta sitä en koskaan kysellyt, että kuinka paljon niitä opintopisteitä siinä kertyi. Eli vielä kerran: kasvarustieteen maisterista tiedän jonkun pätevöityneen vuodessa luokanopettajaksi.

valmistui kirjoitti:

Siis hän nimenomaan sai vuodessa luokanopettajan pätevyyden. Ja tiedän tämän 100% faktana, mutta sitä en koskaan kysellyt, että kuinka paljon niitä opintopisteitä siinä kertyi. Eli vielä kerran: kasvarustieteen maisterista tiedän jonkun pätevöityneen vuodessa luokanopettajaksi.

Lue lisää

ei aika lienekään mikään ongelma. Ennemminkin on kyse soveltuvuudesta. Hän olisi luultavasti läpäissyt myös OKL:n normaalit pääsykokeet.

uskotaan, kirjoitti:

ei aika lienekään mikään ongelma. Ennemminkin on kyse soveltuvuudesta. Hän olisi luultavasti läpäissyt myös OKL:n normaalit pääsykokeet.

mihinkään erityiskoulutukseen.
Joissain yliopistoissa järjestetään tällaista lisäkoulutusta, jonka voi hankkia yleisen puolen KM, tai vaikka aineenope, psykologi jne. Tuohon menee 2 vuotta vähintään, jos vuodessa on tehty niin tulee kyllä olo, että yliopisto on halunnut rahat silmissä nopeasti maistereita ulos, mutta todellisesta pätevyydestä ei ole tietoakaan.

Jos haluat luokanopettajaksi, haet OKL:ään. Ja vinkkinä, että yleistä kasvatustiedettä opiskelevia on paljon, ja heistä on melko moni työttämänä. "hallinnolliset tehtävät" eivät suinkaan tarkoita koulutoimenjohtoa tai rehtorin titteliä, vaan esim. kansanopiston kurssien suunnitteluja ym.

päästä kirjoitti:

mihinkään erityiskoulutukseen.
Joissain yliopistoissa järjestetään tällaista lisäkoulutusta, jonka voi hankkia yleisen puolen KM, tai vaikka aineenope, psykologi jne. Tuohon menee 2 vuotta vähintään, jos vuodessa on tehty niin tulee kyllä olo, että yliopisto on halunnut rahat silmissä nopeasti maistereita ulos, mutta todellisesta pätevyydestä ei ole tietoakaan.

Jos haluat luokanopettajaksi, haet OKL:ään. Ja vinkkinä, että yleistä kasvatustiedettä opiskelevia on paljon, ja heistä on melko moni työttämänä. "hallinnolliset tehtävät" eivät suinkaan tarkoita koulutoimenjohtoa tai rehtorin titteliä, vaan esim. kansanopiston kurssien suunnitteluja ym.

Lue lisää

Kyllähän esimerkiksi aineenopettaja voi vuodessa pätevöityä luokanopettajaksi lukemalla luokanopen monialaiset opinnot 60op. Näitä opintoja vain ei kovin monessa paikassa järjestetä. Tampereella taitaa olla maksullinen (vajaa 4000€) ja Helsingissäkään ei järjestetä joka vuosi. Ja jos järjestetään, niin sisään pääsee alle 15 opiskelijaa.

Hemps kirjoitti:

Kyllähän esimerkiksi aineenopettaja voi vuodessa pätevöityä luokanopettajaksi lukemalla luokanopen monialaiset opinnot 60op. Näitä opintoja vain ei kovin monessa paikassa järjestetä. Tampereella taitaa olla maksullinen (vajaa 4000€) ja Helsingissäkään ei järjestetä joka vuosi. Ja jos järjestetään, niin sisään pääsee alle 15 opiskelijaa.

Lue lisää

riipu aika paljon yleisen kasvatustieteen puolella omasta suuntautumisesta ja sivuaineista yms. Olen kyllä käsittänyt että yleisen kasvatustieteen puolelta saa pätevyyden esimerkiksi koulutupäälliköksi ja aivan oikeasti myös hallinnollisiin tehtäviin. Sen kai luulisi jokaisen tietävän että peruskoulun rehtori tarvitsee luokanopettajan/aineenopettajan pätevyyden koska tällä hetkellä heillä on rehtorin tehtävien lisäksi tietyn verran opetusvelvollisuutta. Lisäksihän mahdollisuus on päästä aineenopettajaksi yleisen kasvatustieteen puolelta jos käy nuo opettajan pedagogiset opinnot. Luulenpa että moni tekee sen virheen että ei tarpeeksi harkitse sivuainevalintojaan jotka yleisen kasvatustieteen kohdalla merkkaavat aika paljon työllisyyttä ajatellessa.

Joka tapauksessa jos itse haaveilisin luokanopettajan ammatista, hakisin okl:een enkä yleiseen kasvatustieteeseen. Moni ei ymmärrä että näillä kahdella on suuri ero.

LO KM kirjoitti:

että kasvatustieteen maisteri on opiskellut yleistä kasvatustiedettä ja kasvatustiedettähän ne luokanopettajaksi opiskelevatkin opiskelevat. Luokanopettajaksi haluavan on opiskeltava esim. opetettavien aineiden monialaiset opinnot ja muutakin nimenomaan luokanopettajantyössä tarvittavia aine ym. opintoja. Omasta opiskelustani on jo aikaa, joten en osaa sanoa tarkalleen enkä edes suunnilleen kuinka paljon tarvitset lisäopintoja, mutta tuo 60 op kuulostaa äkkiä aika vähältä, just esim. näiden monialaisten vuoksi, sillä niihinhän sisältyvät kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Lisäksi tulee harjoitteluja, oita taitaa olla reilut 30 op:n edestä... mutta vastatkaa viisaammat.

Luokanopettajan koulutus tähtää alusta pitäen siihen, että valmistuneella olisi vankka teoriapohja, jotta hän tuntee perusopetusikäisten oppilaiden erityispiirteet, niin psyykkiset kuin fyysisetkin. Uskoisin että yleistä kasvatustiedettä opiskelleiden pohja olla juuri pienten/nuorten lasten opettajan on oleeellisesti kapeampi, sillä opintojen painotus on juuri tuolla hallinnollisella puolella enemmän.

Lue lisää

Kasvatustieteen maisteri voi käydä opettajan erilliset pedagogiset opinnot, jolloin hän saa pätevyyden opettaa kaikilla kouluasteilla. Lisäksi hän saa aineen opetusta antavan opettajan pätevyyden niihin aineisiin, joissa opintoja on 60op. Aineen opettajaksi valmistutaan joko aineenopettajalinjalta tai erillisesti aineen opettajaksi (erillisenä kirjoitettuna).
Aineenopettajan koulutuksen käynyt opettaja ei tarvitse luokanopettajan koulutusta opettaakseen peruskoulussa eikä aineenopelta vaadita monimuotopintoja ,jotka ovat tuon 60op yhteensä sisältäen oppiaineita 2-5 op kutakin. Erilliset opettajan pedagogiset opinnot ovat siis laajemmat opinnot kuin luokanopettakoulutuksen yhteydessä käydyt pedagogiset, koska ne antavat pätevyyden koko koulutu
skentälle esiopetuksesta amkiin.