5-vuotiaalla lapsella kyselyvaihe? AIkaisemmin on käyty läpi; mikä, miksi, minne yms kyselyt, mutta nyt on hermostumiseen asti kysymyksiä malliin: entä jos, puu on kaatunut tielle ja me ei päästä siitä ohi, mitäs sitten? Entä jos siä keinussa on jo joitakin tyttöjä ja me ei päästä sinne? Entä jos ukkonen tulee ja salama lyö ja syttyy tulipalo? Mitäs sitten, jos videot on rikki? Entä jos siinä kaatuu ja tulee iso haava käteen? Mitäs sitten, jos ei ole laastaria?
Entä jos... MItäs sitten, jos.. JOissakin asioissa tulee jopa 5 "entä/mitäs jos" -kysymystä ennenkun asia on selvitetty..
Entä jos... MItäs sitten, jos.. JOissakin asioissa tulee jopa 5 "entä/mitäs jos" -kysymystä ennenkun asia on selvitetty..
Vastaukset 5
Vanhimmat
tuttavan kohta 12-vuotiaalla kysely"vaihe" jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...
Minusta nuo lapsesi kyselyt kyllä antavat sellaisen kuvan, että lapsella on jonkinlaisia pelkoja asioista ja tilanteista.
ja tiedostava tyyppi.
Vastaa kärsivällisesti. Mutta tuli sama mieleen, että jatkuva ylenmääräinen kysely kielii turvattomuudentunteesta.
turvattomuudentunnetta, koska ainakin omasta mielestäni asiat ovat perheessämme siltä osin ihan mallikelpoisessa kunnossa. Samaa kyselyä tulee myös esim. satukirjojen hahmoista ja heidän tekemisestään. Eli se on omasta mielestäni tapa; haluaa tietää, miten asiat ovat / olisivat jos sen tekisi toisin tai olosuhteet muuttuisivat. Nämä esimerkit vaan sattuivat tulemaan vähän negatiivishenkiset. Eilen illallakin kysyi patistaessani hammapesulle, että mitäs jos ensin laittisi yövaatteet ja vasta sitten pesis hampaat? Tänään kauppamatkalla kysyi, että mitäs sitten, jos menis tota rantalenkkiä eikä tietä pitkin kauppaan? Mutta ärsyttävää toisinaan, vaikka kuinka kärsivällinen koittaisi olla.
lapsi opettelee tuntemaan maailmaa ja sen toimintaa. Keltäs muulta kysyä kuin äidiltä, joka tietää ne jutut jo? Yritä tukea, vaikka ärsyttää. Kirjastosta saa kaikenlaisia lasten faktakirjoja, joissa kerrotaan, miten joku asia toimii: lapsesi tutkisi niitä varmaan tosi mielellään.
lapsi haluaa tietää miten reagoit, jos tapahtuisikin toisin ja "testaa" ikäänkuin sinua. Kaipaa varmaa, äidillistä vastausta asioihin. Että hän on turvassa, vaikka mitä tapahtuisi ja että äiti sanoo mitä tehdään ja miten tehdään. Esimerkiksi tuohon kauppamatkajuttuun...voit vastata vain, että eipä sillä väliä, kun me menemme nyt tätä tietä kauppaan PISTE. Tietysti tuon ikäinen on utelias ja innokas oppimaan, mutta liika on liikaa tuossa kyselemisessäkin. Ehkä lapsesi haluaa tietää, koska raja tulee vastaan...paljonko hän voi kysellä, että sinä kiltisti vastaat. Yritä antaa huomiota hänelle paljon jollakin muulla keinolla, niin josko sillä loppuisi "turhat" kyselyt.