....Varmasti on muitakin kohtalotovereita, joilla meni ns.palikat uusix=arvojärjestys/elämä....
Me ollaan alkutaipaleella vasta (n.kuukauden vanha tarmopussi)& uteliaana/pelolla odottelen mitä tuleman pitää?????
Kaikkea sitä tavallista on koettu jo, yövalvomisia, seksiä;ei yhtään, yhteistä aikaa;hyvin vähän, kurittomat ajatukset;)....jne.
Toivottavasti normaalia, miesmäistä käyttäytymis/ajattelumallia?
JOS on kohtalotovereita, miehissä & tietenkin naisissa, saa kirjoittaa & kertoilla.....
Me ollaan alkutaipaleella vasta (n.kuukauden vanha tarmopussi)& uteliaana/pelolla odottelen mitä tuleman pitää?????
Kaikkea sitä tavallista on koettu jo, yövalvomisia, seksiä;ei yhtään, yhteistä aikaa;hyvin vähän, kurittomat ajatukset;)....jne.
Toivottavasti normaalia, miesmäistä käyttäytymis/ajattelumallia?
JOS on kohtalotovereita, miehissä & tietenkin naisissa, saa kirjoittaa & kertoilla.....
Vastaukset 3
Vanhimmat
morjes!
kyllä musta tuntuu että noi on ihan normaaleja juttuja! seksiä ei kannata(kivun takia) harrastaa vasta kun 31 pv synnytyksestä! jos äiti valvoo yksin kaikki yöt niin se tekee tosi väsyneeksi ja silloin masentuu! Yhteinen aika teidän tarttee vaan järjestää niin että viette lapsen vaikkapa pariksi tunniksi hoitoon ja vaikkapa sillä ajalla käytte syömässä tai katotte jonkun hyvän leffan! Ja sitten vielä sellanen, että jos sun naisella jäi ylimääräistä painoa lapsesta, niin hän voi hävetä itseänsä alasti sun edessä! Lähde hänen kanssa vaikkapa alusvaateostoksille tai muuten vain shoppailemaan, niin sekin voi nostaa mielialan sen verran korkeammalle, että seksikin voisi maittaa...ja tietty kehut häntä, vaikkei välttämättä vartalo olisikaan muokkautunut takaisin vielä odotuksen jäljiltä!!toivottavasti edes yhtään tuli toivoa!!!
Voi voi, kylläpä on kiire... jos on kuukauden vanha tarmonpesä ( vai kuinka se olikaan...) niin odota nyt hyvä mies, että totut lapseesi. Toisaalta ymmärrän kyllä kokemuksesi, mutta ei sitä nyt heti tarvitse yhteistä "omaa" aikaa olla. ONhan se teillä yhteistä aikaa koko perheen kanssa. Tehän olette perhe!
Äitinä voin sanoa, että kyllä se oli rankkaa olla koko ajan kiinni lapsessa sen ensimmäisen 1,5 vuotta, mutta olenkiinni vieläkin ja lapsi on sentään jo 5. Mutta hetkeäkään en antaisi pois, en vaikka siihen kuului masennusta, ahdistusta, pelkoa, kamalia ajatuksia painajaisia, riitoja, valvomisia, mutta myös todella hellyttäviä hetkiä; kuten nähdä oma pieni lapsensa ja isänsä päiväunilla keskellä lattiaa tai lapsen iloinen ilme, kun isä tuli töistä kotiin tai ensimmäiset kiinteän ruoan kokemukset; väkisinkin niistä tuli naurua ja iloa. tai kuinka kurakakat levisi pitkin housuja sekä lapsella että äidillä... mutta ne on pieniä hauskoja juttuja, joita voi sitten muistella ja se on lyhyt hetki omassa elämässäsi. Ja jos ei seksiä nyt niin sitten myöhemmin. Tosin itselläni ei ole halut palautuneet normaaliksi, ja se on tämä naisen elämä joka tekee meidät joskus niin oudoiksi... hohoijaaa...älä hosu vaan nauti ajasta, sillä sitä et saa koskaan takaisin!!!
Olen raskaana ja vasta puolivälissä ollaan. Mikään seksisuhde tämä ei alkun pitäenkään ole ollut, tarkoitan, että suhteessa on paljon paljon muutakin ja keskustelmme paljon asioista, ei vain seksiä ja yhteistä olemista, rakkauden osoitusta vain seksin kautta. Vaikka toki sitäkin, runsain mitoin, en suostu (enää) seksittömään liittoon tai seksin alueella kompleksisen miehen kanssa olemaan...
Heti raskauden alkuviikoilla minun hormonit tipati miinun nollaan. Sieltä ne nousi sen verran, että voin sanoa että seksiä on jonkun verran ollut tässä matkan varrella mutta kyllä miesparka melkoisessa selibaatissa elää. Läheisyyttä ja yhdessäoloa on, mutta nostan hattua miehelleni, joka jaksaa VALITTAMATTA tätä tilannetta. Itsellä on huono omatunto.
Mies sanoo, ettei tilanne kummne jos hän alkaa kiukutella ja että tämä on väliaikaista, suhteemme ei tähän seksittömyyteen kaadu, tälle on hyvä selitys ja syy. Kunhan vauva on syntynyt ja minä olen toipunut, toivon itsekin että voimme taas palata normaalimpaan suhteeseen.
Yhteisen ajan varaamme itsellemme. Vauva hoitoon vähäksi aikaa. Tai vauvan päiväunien aikana, se puoli tuntia, se on meille...