Palstalla pyörii koko ajan kaikenmaailman kirjoituksia siitä miten abortti on murha ja väärin. Toivoisin että vastustajat miettisivöt mitä itse tekisivät kun ehkäisystä huolimatta raskaus alkaa, ikää on liian vähän, poikaystävä ei halua isäksi etkä itse ole valmis äidiksi. Mitä silloin tulisi tehdä? Silloin ei ole järkevää itsensä eikä lapsen kannalta antaa raskauden jatkua. Itselleni kävi näin ja voin sanoa että se oli puhdas vahinko ja aikamoinen järkytys. Käytimme ehkäisyä joka kuitenkin huomaamattamme petti. Abortti tuntui pahalta mutta en olisi voinut tarjota lapselle kunnollista elämää. Halua toki lapsia mutta vasta kun tiedän että pystyn elättämään lapseni.
ABORTIN VASTUSTAJILLE
Nelly
261355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
En halua pahoittaa mieltäsi, mutta vastaavaa tekstiä näkyy liian usein, joten nyt otan kantaa ja sen jälkeen suljen suuni. Eiköhän pitäisi lähteä siitä, että jos on valmis harrastamaan seksiä, on myös valmis kantamaan vastuun mahdollisista seurauksista. Voidaan siis esittää jatkokysymys, kuuluuko seksi teini-ikäisten harrastuksiin? Mutta jos jokainen silmänsä aukaisee, niin voi huomata, että kuolema ei ole kenenkään haluama vaihtoehto elämälleen (enkä alkuunkaan käsitä järkeilyjäsi). Suomessakin on kymmeniä tuhansia lapsettomuushoidoissa olevia pariskuntia, jotka tekisivät mitä tahansa, jotta saisivat lapsen kotiinsa. Ensi kerralla, kun suunnittelet aborttia, niin kirjoita siitä taas tänne, meille ainakin mahtuu pieniä jalkoja vielä useampikin pari. Me tarjoamme lapsellesi kodin, jossa ei vain elätetä lasta, vaan tarjotaan tasapainoinen ja kehittävä kasvuympäristö.
Jassoo, minä olen keski-ikäinen muija, hoidan ehkäisyn, harrastan seksiä, ja jos ehkäisy pettää haen abortin. Koska en halua lasta. Mitäs outoa tuossa on?? Miten se minua auttaa, jos pamahdan tahtomattani paksuksi vaikka naapurissa halutaan penskaa hurjasti ilman tulosta? Kuka tervejärkinen olettaa, että hoidan asian loppuun asti vain siksi, että naapuri haluaa skidin? Huono vitsi! Ai niin, minähän olen kypsymätön...
fyysinen ikä ei aina korreloi henkistä ikää, mutta jos tekstiisi palataan niin tekstilläsi on ollut jonkinasteinen vaikutus minuun: en ole aiemmin tutustunut esittämääsi tyyliin ajatella ja olen nyt hyvin varma siitä, että jossain tapauksissa abortti on parempi vaihtoehto. Jos lapsen äiti ajattelee vain itseään musta-valkoisella ajattelullaan (jos "pamahdan paksuksi" vaihtoehdot ovat abortti tai lapsen pitäminen -> lapselle en kyllä voi ainakaan mahdollisuutta elämään sallia eli adoptiota). En oleta, että sinä hoitaisit "asian" loppuun asti, koska lapsettomuudesta kärsivät pariskunnat haluavat lapsia, oletan ja toivon tervejärkisten ihmisten toimivan niin.
Sattuu olemaan kokemusta. Sen verran p-mainen kokemus, etten tosiaankaan ryhdy siihen naapurin vuoksi.
Mikäli kaveri X haluaa auton ja säästää koko ikänsä siihen, mutta aina sattuu jotain muuta menoa, kaverilla Y on varaa autoon mutta hän on vihreä ja käyttää polkupyörää - siis kaveri Y on syyllinen kaveria X kohtaan? Hän voisi ostaa auton mutta ei osta.
Ketä muuten ajattelisin, jollen itseäni? Sinuako?
Hanna on mielestään kypsä, koska hän haluaa lapsen muttei saa vaikka voisi kuitenkin tarjota kodin lapselle, jos sellaisen saisi vaikka naapurin naisen ei-toivotun raskuden ja adoption kautta.. Hanna on kypsä koska vastustaa aborttia ja on kykenevä vastuuseen kasvattamaan toisenkin tekemiä lapsia. Kypsä Hanna tietää mikä on oikein ja mikä väärin tässä maailmassa ja millainen ihminen on epäkypsä. Hanna ei harrastanut seksiä siinä elämänvaiheessa ja -tilanteessa (edes ehkäisyn kanssa) jolloin koki että ei ole kypsä äidiki.
Wanna ja kaikki muut, jotka harrastavat seksiä vaikkeivat halua lasta eivät ole kypsiä, sillä paraskin ehkäisy voi pettää ja silloin Wanna ym. tekevät epäkypäsästi ja itsekkäästi abortin, vaikka voisivat ajatella naapuriaan Hannaa ja jos nyt ei tehdä lasta Hannalle adoptoitavaksi, niin sitten tehdä sen lapsen itselleen.. tai olla selibaatissa. Tai ottaa sterilisaatio. Ja kun he eivät näin tee he ovat epäkypsiä.
Hanna on kypsä ja hän voi syyttää, syyllistää ja tuomita muut ihmiset siksi, että hän toimisi toisin ja siksi, että hän kypsä.
Wanna ynnä samoinajattelevat eivät saa esittää omia näkökantojaan jos ne ovat eriäviä Hannan kanssa, sillä se on epäkyspyyttä.
Ymmärsinkö oikein?
Jos ja kun minä olen raskaana, pidän lapsen, rakastan ja hoidan ja tarjoan hyvän kodin jne, ei se kuitenkaan muuta Hannan tilannetta lapsettomuuden kannalta.
Jos kuitenkin kokisin, etten voi ottaa vastuuta lapsesta - tällä hetkellä tai myöhemminkään, riippumatta siitä onko raskaus ensimmäinen tai onko lapsia jo ennestään - ja tekisin abortin, ei sekään muuttaisi Hanna tai kenekään muunkaan lapsettomuudesta kärsivän tilannetta. Jos tekisin lapsen adoptioon, saisiko juuri Hanna juuri minun lapseni? Auttaisiko minun adoptiopäätös siis Hannan tilannetta?
Kun Hanna kerran on niin vastuuntuntoinen ja hyvä ihminen, miksi hän ei auta jo olemassaolevia lapsia? Huostaanotettuja lapsia on vaikka miten paljon odottamassa pitkäaikaista sijoitusta, siellä on pieniäkin lapsia. Myös sijaisvanhemmaksi/perheeksi voisi ryhtyä, yh-äidit tai muuten väsyneet perheet, joilta puuttuu turvaverkko sukulaisista ja ystävistä tarvitsevat kipeästi lapselleen viikonloppuperheitä, joissa myös aidosti välitetään lapsesta.
Mutta ehkä Hanna on liian hyvä ihminen tähän: ehkä hannoilla ei riittäisi ymmärrystä lasten vanhempien vaikealle elämäntilanteelle, voimattomuudelle, jaksamiselle ja uupumiselle ja kuitenkin sille, että lastaan rakastaan, vaikka juuri sillä hetkellä elämä on solmussa.. mutta että se paranee ja sijoitettu lapsi palaa omien rakastavien biologisten vanhempien luokse tai perhe ei enää tarvitsekaan hannojen tukea, vaan elämäntilanne on parempi....
Olisiko näin?
Hienoa huomata että joku ajattelee samalla tavalla kun minä täällä. Jos aikoo harrastaa seksiä on oltava myös valmis kantamaan tekonsa seuraukset. Tämä koskee jokaista ikään katsomatta.
Wannalle: eri mieltä saa olla, mutta ensinnäkin kirjoitusasusta voi päätellä aika paljon ihmisen henkisestä kypsyydestä. Toiseksi, kantansa on osattava perustella muutenkin kun haukkumalla vastaväittäjää tyhmäksi (niinkun minä olen saanut kuulla täällä).
Muistaakseni valtaosa yli 35-vuotiaiden raskauksista päättyvät aborttiin. Jos perheesi on Sinusta, Wanna, valmis niin eiköhän olisi fiksuinta harkita jotain pysyvämpää ehkäisyä? Kohdun poistoa tai sterilisaatiota kenties?
Heti alkuun ilmoitan, etten ole varmistanut asiaa, mutu-kirjoittelua, mutta harmaa käsitykseni on, että on melko epätavallista pirauttaa omalääkärilleen ja tilata aika kohdun poistoon. Kai tämmöisille operaatioille tarvitaan jotain lääketieteellistä pohjaa???
Sterilisaatio on muuten erinomainen ehkäisymuoto jos on päättänyt - muistanette kuitenkin, että jopa se on "vain" 99%.
niin kunnollinen sterilisaatio miehillä vaatii kullin katkaisua.
tunnistaa mahdoton ja mahdollinen ja pystyä erottamaan nämä toisistaan!
VASTUUTA EI AINA TODISTA SE ETTÄ PITÄÄ LAPSEN ITSELLÄÄN! Todellinen rakkaus jättää mahdollisuudet avoimiksi ja äidin etu ei ole sama kuin lapsen etu. Näitä pitäisi pystyä miettimään avoimin mielin.
Olisihan se pitänyt arvata että kirjoitukseni kaivaa juuri tuollaisia höyrypäitä koloistaan.. satun olemaan 21- vuotias enkä mikään hemmetin teini.. ei se että sanoo olevansa liian nuori äidiksi tarkoita että olisi 15-vuotias. Kuten sanottua huolehdin ehkäisystä mutta jos se pettää niin otan sinuun yhteyttä jos kerran haluat lapseni... sinua lainatakseni " en alkuunkaan käsitä järkeilyäsi"
Toivottavasti Hanna nyt sitten pysyy sanojensa takana *hihittää vedet silmissä* ja on valmis ottamaan vastuun sinun lapsestasi, jos tarvetta tulee.
siinä vasta asiaa! vaikka itse tulin raskaaksi 17 vuotiaana yhden yön suhteen ansiosta,niin pidin silti lapsen. Se ei todellakaan pilaa elämää vaikka ei itse tuntisi olevansa siihen valmis.
vastuunkanto teini-ikäisenä raskaaksi tulleesta yhdynnästä EI TARKOITA lapsen synnyttämistä. Me aikuiset tarkoitamme sillä asian "hoitoa" tarkoituksenmukaisena.
Jos on esim. kyseessä jonkin vakavemman kroonisen sairauden potija tai narkkari, ei tarkoituksenmukainen "hoito" ole lapsen synnytys ja pitäminen. On olemassa myös liuta muita asioita, jotka vaikuttaa vaarantaen VAKAVASTI vauvan kehityksen ja tulevan elämän.
Mutta tällä teknologialla keinoja riittää.
Ja vielä ajattelemisen aihetta antaa mielikki: Jos lapsi ei pilaa SINUN elämääsi, OK. Mutta entäpä jos sinä pilaatkin HÄNEN elämänsä? Onko se jotenkin suotavampaa? Niin siinä useammin käy kuin myönnetään. Tulokset näkyvät näissä tapauksissa vasta lapsen tullessa murrosikään.
Siksi syyllinen jää usein piiloon. Vaikka me tiedämme kyllä, kuka se on.
Jos on valmis harrastamaan seksiä, pitää olla valmis myös kantamaan seuraukset. Yksinkertaista, eikö??
Ja jos lasta ei halua, niin sen voi aina antaa adoptoitavaksi. Se on pienepi paha, kuin koko elämän riistäminen tulevalta lapselta.
Abortti sosiaalisista syistä on itsekäs ja epäkypsä päätös (tekijän iällä ei ole merkitystä).
Mikäs maailamanparantaja sinä sitten olet. ei lapsen antaminen adoptioon nyt niin yksinkertaista ole, ei sekään aina takaa että lasta rakastetaan ja hänestä pidetään hyvää huolta. Helppohan se on sinunkin siinä paasata olet ilmeisesti ollut neitsyt lapsenhankintaan asti. Ihailen toki moista pidättyvyyttä.
Voin muuten vielä tähdentää että en tunne abortistani minkäänlaista ylpeyttä vaan tottakai se tuntuu pahalta, mutta ajatus siitä synnyttäisin lapsen ja antaisin sen pois tuntuu vielä pahemmalta.
tuolla toisella alaotsikon alta en vaan just nyt muista mistä, vai oliko täällä abortti-puolelle..?? yksinhuoltajat-palstalla?? varmaankin siellä...no, siellä joku selitti miten vastuutetaan molemmat osapuolet, nainenja mies, ehkäisyyn ja siihen että mitä sitten jos ehkäisy pettää... se olisi hyvä idea.
En ole maailaman parantaja, elämää kunnioitan kun se annetaan. En myöskään ole ollut "neitsyt lapsen hankintaan asti" MUTTA itsestään selvä asia siinä vaiheessa kun seksin harrastamisen (ehkäisyn kera, josta houlehdin niin minä kuin toinen osapuolikin) aloitin on ollut se, että jos raskaaksi tulen, ei abortti ole mikään ratkaisu.
Adoptioon antaminen ei ole helppo ratkaisu, onnellisen lapsuuden takaaminen lapselle ei kenellekään ole helppo tehtävä. Mutta jos antaa lapselle elämän, on ainakin yrittänyt tehdä parhaansa, on antanut silloin sen lapsuuden.
Käännetään asiaa vielä sen verran.. vaikka hankkisi lapsen "aikuisena", siis niin että harkitusti on lapsen teon suunnitellut, molemmat osapuolet. Ei siltikään ole takeita siitä ettei jompi kumpi tulisi katumapäälle. Tai sairastuisi psyykkisesti tai fyysisesti niin ettei lapsesta enää pystyisi pitämään huolta. Mitä sille lapselle silloin tehdään?? Tapetaan se, koska adoptioon antaminen ei ole helppo juttu?? Ei elämässä koskaan ole takuuta.
paha onkaan se, kun epäkypsä yksilö ottaa kaltaisestasi (sanonko mistä) mallia ja päättää pitää lapsen, kun haluaa olla vastuullinen? Sitähän sinä täällä elämöit! Kaikki ottavat ensisijaisesti kaikki lapset vastaan aina, kaikissa olosuhteissa!!
Se ei kuule onnistu millään kaikilta. Millä kyvyllä sinä sitten erotat etukäteen esim. oman lapsensa hyväksikäyttäjän? Monelleko soisit kunnian? He kokevat melkein poikkeuksetta hirvittävää itseinhoa läpi elämänsä ja kokevat elämän muutenkin turhana. Useat toivovat, etteivät olisi syntyneetkään. Samoin käy monelle syntymästään saakka vaikeasti sairaalle. Entä sitten ne, joita vanhemmat surutta pahoinpitelevät joka ikinen päivä? Osa joutuu kantamaan fyysisiäkin muistoja läpi elämänsä. Elämisen arvoista elämää-KÖ?
Paras syy tehdä abortti on: oman riittämättömyyden tajuaminen ja tunnustaminen, tapauksessa jossa ehkäisy on pettänyt. Se ei ole VASTUUTONTA, sehän perustuu tulevan harkintaan!
Tästä adoptiosta sen verran, siihen kykenevät vain aniharvat. Minulla on ystävä, joka on adoptoitu. Murrosiässä hän kävi asian suhteen helvetin läpi, hakiessaan juuriaan. Ja kun tieto tuli, että vanhemmat ovat kuolleet, pettymys oli valtava. Ei hän saanut koskaan kysyä, miksi minut hylkäsitte. Hän käy terapiassa tänä päivänä, välillä on osastollakin, syö vahvoja mielialalääkkeitä, eikä saa oikein mistään kiinni, vaikka onkin nuori vasta. Voisinkin kysyä sinulta "vastustaja", mitä tässä tuli tehtyä väärin?
Itsekkyyttä ja epäkypsyyttä on se, kun ottaa lapsen vastaan, tietäen, ettei pysty hänestä huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sillä lapsella on AINA oikeus siihen.
Ei toki pidä kuvitella, että lapsen etu on omat vanhemmat, aina, pokkeuksetta. Hänellä on oikeus vanhempiinsa, mutta sen tarvitse olla etu. Eikä aina olekaan.
...mutta jos antaa lapselle elämän, on ainakin yrittänyt tehdä parhaansa, on antanut silloin sen lapsuuden...Että sekö riittää? Voi perse, mitä juttua! Kotiin kasvamaan ja anna olla niillä pissavärkeilläkin pelaamatta, ettei tule vahinkoa. Yhtään kaltaistasi ei täällä enää tarvita.
Taidat olla joku pedofiili! Tai lastenkiduttaja!!Toivon todella, että jäät lapsettomaksi. Ihan sairas ihminen.
Kunnioitan mielipidettäsi ja annan sinulle kaikki oikeudet toimia mielipiteittesi mukaan.
Itse toimin kuten itse katson parhaaksi. Koska olen päättänyt, etten halua lapsia, en myöskään hanki lapsia. Keinoja kaihtamatta. Ehkäisy on kunnossa ja kohtuullisen luotettava, jos kuitenkin onni potkii päähän, on onneksi vielä abortti. Itsekäs ja kypsä päätös.
Syyksi siihen, että harkitsen aborttia?
Entä se, että minulla on jo monta lasta nykymittapuun mukaan, olen välillä väsynyt ja koen todellakin olevani riittämätön.
Elän vakaassa, hyvässä avioliitossa, mutta ehkäisymme petti.
En usko, että jaksaisin enää yhtään raskautta, synnytystä, siis sitä yhtä pientä lisää.
Onko lapsilleni hyväksi väsynyt ja voimaton äiti vai äiti, joka teki vaikean ratkaisun ja jatkoi elämää nykyiseen malliin?
Korostan, etten ole tehnyt päätöstäni vielä suuntaan tai toiseen, mutta aika käy vähiin ja pian on päätettävä.
Abortin ja raskauden välinen valintatilanne on elämäni vaikeimpia ja tuskallisimpia asioita.
Ei sitä kai kukaan hetken mielijohteesta tee, eikä siihen tilanteeseen tahallaan hankkiudu.
Ymmärrystä hyvät ihmiset, tämä on vasta alkio, pieni solurykelmä. En siis ole murhaamassa vauvaani.
koska kypsästi ajattelet jo olemassa olevia lapsiasi. Osaat varmasti tehdä oikean ratkaisun, eikä sitä pidä kenenkään kyseenalaistaa!! Se on sinun ratkaisusi.
Alkuperäinen kirjoittajahan (provosoi?) haki abortin vastustajilta perusteita vastustaa. Tähän olen siis vastannut oman näkökantani mukaan. Ja omaa mielipidettäni en tietenkään pidä absoluuttisen oikeana, mutta itse toimin sen mukaan.
Olen elämäni aikana nähnyt ja kokenut yhtä sun toista, paljon muihin ikäisiini aikuisiin nähden. Olen käynyt läpi lukuisia kriisejä.. tähän mennessä myös selvinnyt niistä. Mutta en kertakaikkiaan voi olla pahoillani siitä että oma riittämätön, vastuuntunnoton ns. äitini ei minun odotukseni kohdalla päätynyt aborttiin. Hän on vielä elossa, joten olisin voinut kysyä miksi hän minut hylkäsi... Mutta riittää se, kun katson häntä. En ole pahoillani siitä että hän hylkäsi minut, olen kiitollinen siitä että sain pitää elämäni.
Kutsukaa tätä nyt vaikka sitten jeesustluksi, mutta tämä on mielipiteeni, mitä alkuperäinen kirjoittaja siis kysyi.
Moni ei näytä tajuavan, miksi aborttia vastustetaan, minä en taas ymmärrä, miten joku voi sen hyväksyä!! Abortti ON murha, oli äidin tai isän tilanne mikä hyvänsä! Abortissa tapetaan lapsi (se on lapsi vaikka pieni onkin, elollinen olento), eikä sitä poista äidin terveys tai muu paska. Lain mukaankin harkittu tappo on murha, vaikka aborttia ei sellaiseksi luetellakkaan. Joten jos viitsitte olla jauhamatta noista äidin tilanteista ja rahasta kun asia on näinkin yksinkertainen. Ne, jotka abortin tekee, ovat murhaajia, tämä EI ole mielipide vaan TOSIASIA!
olisit mami-83, vaikka nimimerkki on eri...
En ole.....Olen kyllä kirjoittanut jotain jonnekkkin eri nimellä....