Minä olen sitä mieltä, että ehkäisystä tulisi aina huolehtia. Minua kuitenkin suorastaan ärsyttää se, että ihmiset ovat jatkuvasti neuvomassa toisiaan. Ei abortin tekeminen ole mikään mustavalkoinen juttu. Sitä voidaan pitää vääränä, jos se on jollekin suoranainen ehkäisykeino, mutta kuvitelkaapa sitä millaisen elämän lapselle voi tarjota äiti ( ja isäkin) jotka eivät ole henkisesti valmiita kasvattamaan lasta. Miten jos 14 vuotias tyttö kännipäissään jonkun hyväksikäytön seurauksena tulee raskaaksi, voisi kasvattaa lapsen. Íkävä kyllä lähipiirissäni on esimerkkejä, ns. vahinkolapsia. Heistä monet ovat kasvaneet melko välinpitämättömissä olosuhteissa. Alkoholin ja huumeiden käytön alla ja stressaantuneiden vanhempien riitojen keskellä sekä jatkuvassa köyhyydessä. Mikäli nyt suomessa kukaan uskoo köyhyyteen, minä uskon, koska itse olen siitä kärsinyt (tosin en ole ei-toivottu lapsi). Nyt olen jo siinä iässä että tututkin alkavat poikimaan. On siellä hyviäkin esimerkkejä, mutta osa on myös sellaisia, että okei lapsi tulee ollaan nyt sitten ja ne on joka viikonloppu jossain baareissa ryyppäämässä jne. Eli ei lapsen kannalta kuulosta kovin ihanalta. MIkäs siinä kun lapsi on vielä vauva, eikä välttämättä ymmärrä, mutta sitten kun lapsi alkaa ymmärtämään asioita ja sen että vanhemmilla menee huonosti vaikuttaa joka asiaan lapsen elämässä.
Kaikista huvittavinta on sitten joidenkin uskonlahkojen (lestadiolaisuus esimerkiksi) se, ettei ehkäisyvälineitä saa käyttää. Tosin heillä on myös sääntönä esiaviollisesta seksistä pidättäytyminen. Kaikista karuin esimerkki on ystäväni yläasteajoilta kertoma juttu, että heidän lestadiolainen biologian opettaja oli kieltäytynyt pitämästä seksivalistusta koska " ihmisellä ei ole oikeutta säännöstellä syntyvyyttä". Uskomatonta. Ei se ole opettajan käsissä päättää harrastavatko hänen 15 vuotiaat oppilaansa seksiä vai ei. sitä ei ole voitu koskaan täysin valvoa. Opettajan ja monien velvollisuus on kertoa niille tarkoitetuilla tunneilla ehkäisystä ja myös JÄLKIEHKÄISYSTÄ, joka joissain tapauksissa saattaa olla abortti. Tällöin ehkä voitasisiin välttyä ikäviltä teiniraskaus ja abortti tapauksilta ja olis asiat taas vähän paremmin.
Kaikista huvittavinta on sitten joidenkin uskonlahkojen (lestadiolaisuus esimerkiksi) se, ettei ehkäisyvälineitä saa käyttää. Tosin heillä on myös sääntönä esiaviollisesta seksistä pidättäytyminen. Kaikista karuin esimerkki on ystäväni yläasteajoilta kertoma juttu, että heidän lestadiolainen biologian opettaja oli kieltäytynyt pitämästä seksivalistusta koska " ihmisellä ei ole oikeutta säännöstellä syntyvyyttä". Uskomatonta. Ei se ole opettajan käsissä päättää harrastavatko hänen 15 vuotiaat oppilaansa seksiä vai ei. sitä ei ole voitu koskaan täysin valvoa. Opettajan ja monien velvollisuus on kertoa niille tarkoitetuilla tunneilla ehkäisystä ja myös JÄLKIEHKÄISYSTÄ, joka joissain tapauksissa saattaa olla abortti. Tällöin ehkä voitasisiin välttyä ikäviltä teiniraskaus ja abortti tapauksilta ja olis asiat taas vähän paremmin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä oon sun kanssa just samaa mieltä melkein kaikesta mitä sä olit kirjottanu.Mä oon ite aika nuori vielä mutta mä pelkään että tuo pelottava abortti osuu just mun kohdalle.Mun menkat on ollu myöhässä jo liian kauan....päätin odottaa vielä pari päivää ja sitten meen apteekkiin ja teen testin..Mua pelottaa aivan sairaasti!=( Mä tiedän että kaiki on ja on ollut mun omalla vastuulla mutta mitä teen jos jotain tulee tapahtumaan!=( En valita tästä sulle,halusin vain kertoa kun itse kirjoitit seksistä ja nuorista ihmisistä.Onko sulle tehty abortti,jos saan suoraan kysyä? Jos on niin pystyykö sen jälkeen enää elämään sitä normaalia elämää mikä on ollut ennen raskausta ja ennen aborttia? Tuleeko itsestä tuntumaan että olisi tappanut lapsen =( Vastaa pliis mulle!!! Mä tarvin apua!!!
en ole alup.kirjoittaja eli Anna, ja vastaan vaikka tiedän että saan moraalisaarna-moiteryöpyn.
Tein abortin noimn 14 vuotta sitten, kun lapseni olivat pieniä ja parisuhde ihan pielessä ja kännipäissäni söhelsin.. enkä tajunnut monen kotiätivuoden jälkeen miten kuvio menee enkä tajunnut varoa, sillä nuoremman synnytyksen jälkeen ei vielä edes menkat olleet alkaneet, vaikka vauva oli jo kävelevä... Siihen aikaan ei edes ollut jälkiehkäisypillereitä.
En halunnut isätöntä lasta, etten voi sanoa lapselle kuka hänen isänsä on. En voinut saattaa isyyteen ja vastuuseen miestä, jota en tunne ja joka ei tunne minua ja joka vain vietti kapakkailtaa.. en olisi jaksanut kolmatta lasta yksin, edelliset oliva pieniä ja elämä umpikujassa.
Jälkeenpäin ajatellen olisin selvinnyt, olisin jaksanut., Mutta elämä on yleensä tässä ja nyt ja tuolloin tein päätöksen joka sillä hetkellä oli parempi, kahdesta vaihtoehdosta se vähemmän huono.
Ikävöin, kaduin, kaipasin, muistin lapsen kauan, ja muista vieläkin. Ei sitä unohda. En tiedä unohtaako nopeammin jos ei ole vielä yhtään lasta. Mutta enää ei ole sitä samaa syyllisyyttä.
Ei elämä siihen pysähdy. Hyvä elämä ja oikeita ratkaisuja voi olla edessäpäin vaikka miten, vaikka joutuisikin tekemään tuollaisen päätöksen.
Yksinhuoltajuus ei ole mitenkään ihailtava olotila, se on raskasta. Mieluummin sitä lapsensa hyvässä parisuhteessa kasvattaa kuin yksin. Mutta mieluummin yksin kuin huonossa parisuhteessa, se se vasta raskasta onkin.
Toivotaan, että menkat ovat sulla vain myöhässä jännittämisen takia.
Ei pidä nyt ymmärtää tätä viestiä väärin. En kannusta holtittomuuteen tai vastuuttomaan seksikokeiluihin ja ratkaisemaan ongelmaa=ei-toivottua raskautta abortilla. Ehkäisystä on huolehdittava ja niin kännissä ei pitäisi olla, että itsekontrolli menee.. Mutta jos kokee, ettei ole kypsä vanhemmuuteen ja käy vahinko niin sitten kyllä.
kyllä elämä siitä jatkuu pienen masennuksen jälkeen.. ja jos menet aborttiin pian niin et " tapa lasta " vaan estät alkion kehittymisen . Se helpottaa kun ajattelet etti sulla mahassa vielä mitään lasta ole