Palstalle on tyypillistä monenlaiset kysymykset. Osa kysymyksistä on sellaisia, johihin jotenkin uskon näkökulmasta jotenkin osaisi vastata, mutta osa sellaisia, joihin ei löydy vastausta.
Jokin aika sitten oli Päivämies-lehdessä juttu nuoresta vaihto-oppilaasta, joka tuli uskovaiseen perheeseen. Pikkuhiljaa hän havaitsi se, miten uskovaisten elämä eroaa monin tavoin valtaväestöstä.
Hänellä oli monenlaisia kysymyksiä, joihin hän toivoi vastausta ennenkuin tekisi parannuksen.
Kun hän sitten Jumalan armosta sai syntinsä anteeksi, niin kysymysten tulva loppui. Ei ollutkaan enää kysymyksiä. Evankeliumi vastasi sydämeen rauhalla. Tätä samaa rauhaa toivoisi kaikille ihmisille, joihin sydän pakahtuu kysymyksillä "saako tehdä sitä ja tätä vai eikö saa".
Jokin aika sitten oli Päivämies-lehdessä juttu nuoresta vaihto-oppilaasta, joka tuli uskovaiseen perheeseen. Pikkuhiljaa hän havaitsi se, miten uskovaisten elämä eroaa monin tavoin valtaväestöstä.
Hänellä oli monenlaisia kysymyksiä, joihin hän toivoi vastausta ennenkuin tekisi parannuksen.
Kun hän sitten Jumalan armosta sai syntinsä anteeksi, niin kysymysten tulva loppui. Ei ollutkaan enää kysymyksiä. Evankeliumi vastasi sydämeen rauhalla. Tätä samaa rauhaa toivoisi kaikille ihmisille, joihin sydän pakahtuu kysymyksillä "saako tehdä sitä ja tätä vai eikö saa".
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuo sinun aloituksesi ei ollut suoranainen keskustelun virittäjä, mutta haluaisin kuitenkin vielä tehdä yhden kysymyksen, koska "en vielä ole saanut vl-parannuksen armoa" vaikka olenkin saanut olla ja olen edelleen sydämen uskossa Jeesukseen.
Miksi sinä valehtelet?
Tuolla toisessa ketjussa et antanut suoraa vastausta, miksi sinä kiellät epäjumalasi SRK:n (erehtymättämän, arvostelun ulottumattomissa olevan) väärät teot, jotka ilmenivät erottamisina "Jumalan valtakunnasta" ja Saatanan haltuun heitätmisinä?
Sinä sanoit, että ketään ei ole erotettu ja kuitenkin monilla on jopa kirjallinen rauhanyhdistyksen ilmoitus erottamisesta "Jumalan valtakunnasta" eikä rauhanyhdistyksestä (kuten sen olisi kuulunut olla).
Miksi?
En tunne "tapaustasi", mutta sen olen jo vuosien aikana huomannut miten kärsit syvästi siitä. Tällä palstalla on annettu yhtäpitäviä neuvoja vl-kristittyjen taholta sinun kysymykseesi aivan väsyksiin asti. Mene siis ja keskustele ao ihmisten kanssa ongelmastasi. Enhän minä sinua tunne enkä tunne niitä, jotka ovat sinulle sen erokirjeen antaneet. Miten sitten osaisin sinulle sen oikean vastuksen antaa?
En ole kertonut kärsineeni siitä, enää näitten vuosien jälkeen.
Eikä minun "tapaukseni" ole mitenkään tärkeä, vaan vl-liikkeen väärä oppi, joka tekee minun ja muitten kaltaisteni syyttä erotettujen erottamsen mahdolliseksi.
Epäilen, ettet ymmärrä, mitä luet. En ole pyytänyt sinulta sielunhoitoa, tekstistäni kävi kaikille muille selvästi ilmi, että olen rauhassa Jumalani kanssa, Jeesuksen sovintotyön takia. En tarvitse siihen sinua, enkä r.y:tä. Ne eivät kuulu Raamatun mukaiseen pelastukseen.
Kysymykseni oli, että mikset vastaa siihen, mitä kysytään, vaan vastaat siihen, mitä ei kysytä.
Toinen kysymykseni oli, että miksi valehtelet. Katso ensimäinen tekstini ja lue se uudelleen.
Voisitko nyt vastata kysymykseeni?
JanHusin kirjoittamaan. (JanHus:En tunne "tapaustasi", mutta sen olen jo vuosien aikana huomannut miten kärsit syvästi siitä.)
Itse olen lukenut kirjoituksiasi ja olen tullut samaan johtopäätökseen. Täällä on myös joitakin toisia kaltaisiasi. Jos teillä olisi rauha sydämessä ette te täällä aikaanne kuluttaisi turhanpäiväisessä riitelyssä.
Kun itse luen kirjoituksiasi niissä on riidanhalua ja vihaa, jota nähtävästi itse et huomaa. Meillä kaikilla on "ylilyöntejä" käyttäytymisessä, mutta se on mielestäni huolestuttavaa, jos se pesii sydämessä. Katkeruus myrkyttää ihmisen, siihen on lääke kyllä olemassa, nimittäin anteeksiantamus.
Olet ihan oikeassa siinä, ettei JanHus ole yksin,hänen kaltaisiaan on valitettavan monia.
Sellaisia, jotka eivät vastaa, kun kysytään ja vastaavat sellaiseen, mitä ei kysytä. Ja sellaisia, jotka ottavat kirjoitat hampaisiinsa, kun itse aiheeseen ei pystytä vastaamaan.
Sinäkään et vastannut siihen,mitä kysyin JanHusilta. Keskityt vain minun persoonaani, vaikka kirjoitin, ettei minun tapaukseni ole tärkeä eikä keskustelun alainen, ei myöskään minun hengellinen tilani.
Yhtä kaikki voisin arvioida sinun hengellistä tilaasi ja yhtä raskaasti, mutta olkoon, sekään ei ole tärkeää.
Tärkeää on keskustelu siitä, miksi vl-liikkeessä valehdellaan. Haluat kai, että tämä pääkysymys jäisi sivuun ja keskityttäisiin ruotimaanminun persoonaani?
Mutta ei.
Vastaa sitten sinä, kun JanHus ei voi tai ei halua, että miksi valehdellaan, ettei ketään ole erotettu ja jätetty Saatanan haltuun, vaikka siitä on kirjallisia dokumentteja. Jotkut ovat saaneet kirjallisena erotamisilmoituksen "Jumalan valtakunnasta", vaikka r.y:n sääntöjen mukaan vainyhdistyksestä voidaan erottaa.
joka on nimeltään "Mitä anteeksipyyntö muuttaisi" nimimerkki kaamosmaa(vl) puhuu hoitokokousten yhteydessä erottamisista ja erotetuista. Hän siis ainakin myöntää (vahingossa?) nämä erottamiset.
Sellaisia vahinkoja tosiaan sattuu näille piinkoville SRK:n rengeille. Joskus totuus lipsahtaa vahingossa.
Mutta vapaaehtoisesti sitä ei myönnetä. kierrellään vain kirjoittajan persoonaa, jotta totuus jäisi sivuun ja unohtuisi.
Mutta ei se unohdu, meitä on liian monta "vaiennettavaa" henkilöä, että tällä kertaa, nykytekniikan suomalla tiedonjulkistamisella tuo seikka jäisi edelleen pimentoon.
Kun on päässyt sisälle salattuun sääntöviidakkoon, niin niiden kyseenalaistaminen esimerkiksi kyselemällä on syntiä ja kiellettyä.
kysyvä ei tieltä eksy ja aina saa kysyä jos haluaa...
ja teidoksi uskovaisilla ei ole mitään synti listaa .. vaan omatunto se neuvoo mikä on väärin..
Luin uut:n sivuilta samasta jutusta ja sitten yhdestä kirjasta myös. Eka kysymyksiä tulee ennen kuin liittyy uskon yhteisöön ja sitten kun on liittynyt "ei tarvi enää kysellä".
No se tarkoittaa ettei enää saa kysellä eikä kyseenalaistaa ja ihminen pannaan ajattelemaan niin ettei hänen tarvi kysyä mitään ja hän itsekin uskoo siihen ettei kysymyksiä enää ole. Tällaisia kertoo monet entiset jehovalaiset ja entiset lestadiolaiset. En yleistä, korostan että nämä on niitten henkilöitten omia kokemuksia. Itsellä ei ole sellaista kokemusta.
Kristilliseen kääntymyksen liittyy emotionaalinen vapautuminen ja siihen liittyvä rauhan tunne. Mutta se jää lyhytaikaiseksi, koska synnistä johtuva syyllisyyden tunne yhä uudelleen kerääntyy ihmiseen ja kuormittaa mieltä. Siksipä täytyy yhä uudelllen ripittäytyä ja kokea sama vapauden ja rauhan tunne. Nämä vuorottelevat vähän samaan tapaan kuin erästä psykoosia sairastavalla maaninen ja depressiivinen vaihe.
Tämä kaikki johtuu syntikäsitteen väärin käsittämisestä, mikä sai alkunsa silloin, kun uskonnosta alettin rakentaa kristillistä järjestelmää.
Tältä palstalta lainattu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000027558166
Eihän tuosta voi voi kukaan erimieltä olla vai voiko? Minulle tämä ainakin on päivänselvää.
Jatkuvassa parannuksenteossa, joka vl-liikkeessä on korostetun voimakkaasti esillä, on kysymys juuri siitä, että kristinusko nojaa aivan konkreettisesti vt:n luomiskertomukseen ja siitä otettuun perisyntikäsiteeseen. Sen mukaanhan ihminen on jo lähtökohtaisesti synnin turmelema (poislukien lapset ja vammaiset), josta turmeluksesta vapautuakseen edes hetkellisesti ihminen tarvitsee jatkuvaa ripittäytymistä.
Kaikki ristiriidat, jotka kristinopin ja ihmisenä olemisen välillä ovat, on tällä tavalla sisäänrakennettu kristinuskoon. Tämä ristiriita on aina olemassa, eikä se poistu ennenkuin kristinopin perusteet muutetaan. Joskus tämäkin vielä tapahtuu.
Se joka ymmärtää kristinuskon noin, ymmärtää sen väärin ja pinnallisesti. Vl-uskossakin liian monet ymmärtävät uskonsa noin, koska ovat ihmisopin vallassa.
Kun ihminen kokee kristillisen kääntymyksen, siitä seuraa todellakin emotionaalinen vapautumunen ja pohjimmainen rauhan tunne, mutta se kestää. Se kestää yleensä läpi elämän, koska ihminen on mennyt läpi "ahtaasta portista", ja entinen toisiin ihmisiin ja heidän käsityksiinsä tukeutuminen on muuttunut arvottomaksi. Hän on sen sijaan vapaa kuuntelemaan oman sydämensä ja omantuntonsa ääntä(Jumalan ääntä), ja elämään sen mukaan.
Kristitty tietää olevansa kelvoton ja riittämätön, mutta se ei haittaa. Hänen syntisyytensähän on sovitettu. Hän on vapaa tuntemaan syyllisyyttä ja ottamaan vastuuta sen mukaan, kuin kykenee. Hänen ei tarvitse suorittaa yhtään mitään.
Se, joka ei ole tätä armoa todella omalle kohdalleen käsittänyt, pelästyy omaa syyllisyttään, ja hänellä on kiire siitä päästä. Hän tarvitsee ripittäytymisestä helpotuksen, joka tietysti kestää vain vähän aikaan, kunnes uusi syyllisyydentunne saa pelkäämään.
Minuun teki tällä palstalla vaikutuksen herra Melperi. Hän oli mielestäni käsittänyt kristinuskon oikein. Hän ei yrittänytkään olla "hyvä" ja mallikelpoinen, vaan oli rauhassa rähjäinen, koska tiesi olevansa lunastettu. Hänen ei tarvinnut ansaita armoansa. Silti hän ei koskaan käynyt ilkeästi toisten ihmisten kimppuun, vaan rähjäsi vain omaan laskuunsa. Hän tiesi, että kun kerran on Jumalan lapseksi päässyt, ei siinä tarvita jatkuvia ripittäytymisiä eikä anteeksisaamisia. Armo on voimassa koko ajan, luonnostaan.
1. Piet. 3:15
Mutta pyhittäkäät Herra Jumala teidän sydämissänne. Olkaat myös aina valmiit vastaamaan jokaista, joka teidän toivonne perustusta tutkistelee, joka teissä on, hiljaisuudella ja pelvolla,
Näin on, mutta juuri tähän asiaan on selkeä vastaus, uskossa Jeesukseen ja parannukseen ei ole ehtoja. Vain parannus.
Ehdot on taas maallisiin juttuihin, kuten liittyminen lahkoihin. Siinä pitää samaistua ja olla lähes sokea.
Milloin Jeesus sanoi, että saat vasta sitten selvyyden kun teet parannuksen.
Tällä lahkot peittävät ne mustat aukot, kun he höpöttävät, että asiaa ei voi ymmärtää, muuta kun heidän uskon kautta, se on totta, mutta ei ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa.
Jos nämä höpötykset jäisi SRK;ssa pois, ei koko lahkoa tarvittaisi, sillä kaikki Jeesuksessa riittäisi.
Tällä konstilla saadaan herkkätuntoisia ihmisiä sidottua.
Rauhaa.
Kyllä viestisi vastasi henkeen näin pitää oikean uskovaisen elää.
Mitä hyötyä on kysyä mä en ymmärrä tätä kyselyä.
Livenä keskustelu uskonaisioista on kaiketi ainakin paras vaihtoehto.
Valitettavasti vl-uskovaisen kanssa uskonasioista keskustelu livenä ei ole kovin helppoa, koska pitäisi olla täysin samaa mieltä vl-uskovan kanssa. Miten onnistuu keskustelu, jos arvostelu/kritiikki koetaan henkiökohtaisena hyökkäyksenä?
En suosittele keskustelua livenä, ellet halua kiivasti liittyä vl-seurakuntaan. Keskustelu onnistuu myös siinä tapauksessa, jos kiihkeästi ihailet heidän oppiaan. Siinätapauksessa mene je keskustele, muuten ei tule mittään!
Jeesus kuitenkin sanoi näin: "Missä kaksi tai kolme kokoontuu minun nimeeni, siellä minä olen heidän keskellänsä".
Ellen väärin käsitä niin Jeesus tarkoittaa tällä juuri livenä kokoontumista. Ei ainakaan tietsikat olleet silloin tuttuja.