suksiin, maastohiihtoon. Olemme team:nä kehittäneet yli 10 vuotta luistonauhaa ja nyt viimeiseksi jokakelin pitoa, jolla tullaan tämänhetkisten sopimusten mukaan hiihtämään jo seuraavissa MM-kilpailuissa ja Olympialaisissa.
Valttina on se, että suksi luistaa perinteisen pitoalueen osalta yhtä hyvin, kuin luistovoide, vesikelillä varsinkin ylivoimainen.
Nyt olmemme luiston osalta kulminaatiopisteessä, johon tavitaan suuren käyttäjäkunnan apua ja sitä tässä haetaan.
Alppisuksissa 90 km nopeudessa suksen pohjan läpötila nousee 300 W hehkulamppua vastaavaksi! Tässä lämmössä vesifilmi levittyy pohjalle (vesi on pisaramuodossa parhaimmillaan 0- asteisena= pienin tarttumapinta-ala, joka on yhtä kuin luisto) ja hidastaa liukua. Tuntuu siltä, että kuviot ovat kehitetty pohjan jäähdyttämiseen?
Onko maastohiihtosuksien hiontakuiviot vain mielikuvitusta luiston paranameisesta? Eihän niissä nopeuksissa kehity lämpöä.
Omissa testeissämme sileä pohja on ollut ylivoimainen, kun ensin on eliminoitu suksen värähtely (= kevyet kilpasellaiset).
Mielipiteenne suksista ovat arvokkaita,ei hiitäjistä kannata kertoa - teemme tulvaisuutta.
Valttina on se, että suksi luistaa perinteisen pitoalueen osalta yhtä hyvin, kuin luistovoide, vesikelillä varsinkin ylivoimainen.
Nyt olmemme luiston osalta kulminaatiopisteessä, johon tavitaan suuren käyttäjäkunnan apua ja sitä tässä haetaan.
Alppisuksissa 90 km nopeudessa suksen pohjan läpötila nousee 300 W hehkulamppua vastaavaksi! Tässä lämmössä vesifilmi levittyy pohjalle (vesi on pisaramuodossa parhaimmillaan 0- asteisena= pienin tarttumapinta-ala, joka on yhtä kuin luisto) ja hidastaa liukua. Tuntuu siltä, että kuviot ovat kehitetty pohjan jäähdyttämiseen?
Onko maastohiihtosuksien hiontakuiviot vain mielikuvitusta luiston paranameisesta? Eihän niissä nopeuksissa kehity lämpöä.
Omissa testeissämme sileä pohja on ollut ylivoimainen, kun ensin on eliminoitu suksen värähtely (= kevyet kilpasellaiset).
Mielipiteenne suksista ovat arvokkaita,ei hiitäjistä kannata kertoa - teemme tulvaisuutta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olen tuossa kohtaa...onko maastohiihtosuksien hiontakuviot mielikuvituksen jne...
olen päässyt aivan samaan luistoon ilman mitään erikoiskuvioita!vesikeli on ainut mikä poikkeaa tässä asiassa!
optimaaliseen luiston mun mielestä ratkasee ainoastaan OIKEA SUKSEN PROFIILI KÄYTTÄJÄLLEEN!tosta en kyllä tingi yhtään!
ja voitelulla saadaan n.15% "lisää" luistoa...tuo kuvio hössötys on pelkkää rahastusta..se on korvien välistä kuvitelmaa ett nyt on oikea tykkipari alla..ei sitä voi pelkällä ajatuksella määritellä onko luisto nyt parempi vai ei!
ja kuinka moni sitten testaa niin kuin huipulla tänä päivänä tehdään..se on ainut luotettava tapa saada rehellinen vastaus asiaan!ite oon saanut hyviä tuloksia ilman mitään erikoisurakikkoja kiinnitämällä erityisen tarkkaa huomiota suksen profiiliin ja rakenteeseen!nämä yhdistettynä+voitelu ratkasevat koko potin..saa olla erimieltä!
ps.ja tossa voiteluhommassa ollaan myös menty "metsään" tavallisella kuntotasolla aivan totaalisesti..rahat pois periaate näyttää toimivan tässäkin asiassa!
Profiili ratkaisee heti kun suksen pohja on saatu oikeaan trimmiin.
Pakkaskelillä keskivertohionta on liian nukkainen luistakseen kunnolla. Kun nukka on poistettu, luisto on hyvä oikealla voiteella ja painealueilla.
Vesikelillä on "melkein" sama mikä hionta pohjassa on. Paskakin pohjan käsittely menee läpi ihan OK. Profiili ratkaisee.
Hupaisaa on että se jumminkiva profiili on paukkupakkasella ja mätövesikelillä melkein sama.
Vesikelillä saa pikkusen ekstraa hiomalla tai painamalla tai runttaamalla kunnon kuvion pohjaan.
Välikeleillä ja pakkasella runtattu kuvio sitten ei toimi ollenkaan.
Miten se menikään? Kuviolla voi voittaa kelillä, pilata toisella.
Ihan kuin muutenkin, harrastelijat älkööt vaivautuko.
BTW:
Olen harrastelija ja tiedän mihin en ryhtyne.
Suksen profiili on tärkein luiston kannalta. Mielestäni voitelulla saadaan n 10 % hyvää teki sen siten miten vain. Esimerkkinä meillä on ollut pakkastesti, jossa kaikki huippumerkit samalla voitelulla pysähtyivät 3 - 5 metrin matkalle toisistaan, mutta yhdet Huom! puurunkoiset menivät menojaan 110 m pitemmälle!
Johtopäätelmä oli, että näissä kilpasellaisissa ei ole mietitty muuta, kuin mitä kollegat ovat parantaneet omissaan materaalin tai ulkoasun osalta ja sitten vaan kopioitu.
Tosiasia pohjan osalta on se, että mikä on luiston (=vesipisaran irtoamisen)osalta tärkeää, EI NÄY SILMÄLLE! Ihminen näkee sen, mitä valo heijastaa, mutta se mikä suksen pohjassa pelittää,on niin pientä, että ei heijastu takaisin.
Pitovoitelun rahastuksesta olen samaa mieltä. Kun vaihdoin mielipiteitä erään maailman johtavan voidevalmistajan tutkimuspäällikön kanssa, hän mainitsi yhtenä tavoitteena olevan suksien pitovoitelun ladulla joka viides minuutti! Ja tämä on taivaan tosi! Kaveri ei itse ilmeisesti hiihdä.
Pitovoitelussa on käyetty teoriaa, että suksi täytyy runtata lumeen, niin kyllä pitää - mutta pitovoide ei luista ja siksi tarvitaan jäykät voidepesät ja paljon voimaa runttaamiseen.
Itse kehitimme uuden teorian ja sen tuloksena Sapporon kisojen jälkeen vapautimme uuden pitopinnoitteen kilpahiihtoon. Toimii samoin kuin luisto suksessa, mutta muodostaa seinäpidon potkussa. Se mikä tämän tekee - ei näy silmälle, mutta sukset pitää olla löysät.
Ilmeet ovat olleet hämmästyneet, kun pitopinta luistaa yhtä hyvin kuin suksen muu pohja, eikä tarvita jäykkää suksea.
kun sinulla on hyväprofiilinen selleinen ja juuri konehiottu. Ota tuollainen nahkatupessa säilyettävä puukonteroituskovasin, sellainen kiilapäinen ja hio toisen suksen pohja ristivedoilla kevyesti ja sitten muutamalla pituussuntaisella yli koko pohjan. Luisto päälle ja huomaat jo harjatessa, että nyt mennään. Pohjasta tulee kokonaan toinen mihin koneilla päästään. Konehionnan jälki näkyy aina samalaisena johtuen kiven pyöreästä muodosta.
Hiihtäessä sitten vasta huomaa eron.
kovasti täällä aina kukin kehuu usia ihmetuooteitaan ja läpimurtojaan voitelupuolella. mutta menkääpä joskus katsomaan mitä aineita suksen pohjiin laitetaan kisapaikkojen voitelukopeissa. Ei siellä ole kuultukaan näistä tiedän ihmeaineistanne. ihan peruskamaa mitä kuka tahansa voi urheilukaupasta ostaa. ja hionnat ja kuvionnit nykyään tärkeässä asemassa ja oman kokemuksen perusteella sanon että kuviointi on toisilla keleillä yhtä vaikuttava asia kuin voitelu mutta toisilla keleillä ei oikeastaan ole väliä mikä kuvio pohjassa on. Tottakai suksen profiili ja jäykkyys on tärkein asia mutta ne on kaikilla kilpahiihtäjillä kunnossa joten erot löytyy muualta - voitelu, kuvioinnit ja ennenkaikkea SUKSEN PÄÄLTÄ.
että kommenttisi on ollut yleisin 10 vuoden aikana, mitä tätä kehitystä on tehty.
Mietippä miten suksen päällä oleva hiihtäjä, olkoon vaikka oikea kilpasellainen, voi vaikuttaa suksen luistoon. Siihen kun vaikuttaa vain painovoima, tuuli ja liukukitka, jonka synnyttämä jarruttava voima on vesi-imu. Hiihtäjällä ei siellä suksen päällä taida olla paljon mitään vaikutusmahdollisuutta luistoon?
.....jos suksen profiili on se oikea niin silloin varmaankin ratkaisee aika paljon se , että mitä suksen päällä oleva hiihtäjä pystyy itse tekemään. Suksen luistoahan ei toki paranna se vaikka suksen päällä olisi minkälainen tekijä tahansa.
mutta tässä täytyy sitten vetää viiva kahden asian välille: Se mitä hiihtäjä tekee, näkyy loppuajassa ja se mitä luistopuolella kehitetään, näkyy liukukitkan pienenemisenä.
Suksen profiiliin ei voiteilla vaikuteta, mutta se on merkittävin etenkin jos painoa on enemmän. Jäykän (voidepesä)suksen tiedetään helposti joutuvan määrätyissä nopeuksissa resonassiin värähtelyn osalta ja silloin paineisku latuun on sellainen, että nopeus putoaa. Tuttua jyrkissä mäissä, jos kunnon fluorit pohjassa??
Uusi kilpapidon-työnimellä kulkeva pinnoite perinteiseen sukseen vaatii profiililtaan sellaisen, joka on erittäin löysä: 80 kg hiihtäjälle 20 kiloisen suksi! Voidepesällä ei ole merkitystä, sillä pinnoite luistaa lähes yhtä hyvin kuin luistovoide. Siinä on liun aikana vesifilmi pinnalla ja pinnoite on kivikova, ettei lumikiteet pääse tunkeutumaan siihen. Yhden jalan liuku pitenee ekapotkulla todella huomattavsti. Kyllä siinä ilmeet olivat näkemisen arvoiset eilen Vuokatissa.
suksen päällä oleva hiihtäjä vaikuttaa ratkaisevasti luistoon myös painosta riippumatta. Ilmanvastus on erittäin ratkaisevassa asemassa kovissa vauhdeissa joten käykääpä tuulitunnelissa testaamassa muna-asentonne ;)
20 kiloisen suksi!? Täällä ja muualla asiantuntijat kilvan vakuuttelevat, että suksen profiili ratkaisee luiston osalta lähes kaiken. 80 kiloisellehan 20 kiloisen suksi on aivan lusu! Voiko sillä edes hiihtää?
Mistä tässä on oikein kysymys?
kysymys vaan siitä, että entinen pitovoide on korvattu kansanomaisesti kuvattuna "mangneetipinnoitteella" - saattaa hymyilyttää, mutta pinnoite lukitsee polaarisen vesimolekyylin pinnalleen ja muodostaa luistavan vesifilmin suksen liukuessa. Kun vauhti pysähtyy, niin painon alla (potkaiseva jalka) vesikalvo jäätyy ja antaa seinäpidon. Potkussa kalvo irtoaa. Pinnoite on tietenkin keliriippumaton, ei tahraa eikä kerää roskia ladulta ja jäätymätön; lumikiteet eivät tunkeudu pintaan, joten normallia tuttua jäätymistä ei muodostu. Voidepesästä ei paljon kannata välittää,tärkeää on laittaa pinnoittee tarpeeksi kärkeenpäin.
Nämä 20 kg Karhun Avelanit oli alunperin 76-80 kiloiselle, mutta saunotettiin kolmasti. Nimittäin tämä uusi pinnoite ei toimi jäykässä suksessa, koska voidepesä nousee ilmaan ja vesifilmi kuivuu pois. Jäykätkin sukset toimivat joten kuten vesikelillä. Hiihtomatka kilpasellaisella on parhaillaan testissä, mutta 100 - 150 km mennään.
Saataa sukset kuulostaa lusuilta, mutta luistossa saa vertaisia hakea ja hyvä niillä on hiihtää.
vain se, mitä tapahtuu suksen ja lumen välissä. Aerodynamiikalla vähennetään tai lisätään tuulivastusta, kuten hiihtoasullakin, sekä parannetaan stabiliteettia. Tuulivastus on aika huomattava etenkin pitkillä aukeilla ja vastatuulessa. Muna-asentokaan ei auta, kun pitää sauvoa ja potkia.