Olen näitä keskusteluja seuratessani tullut siihen käsitykseen, että sanaa "astma" käytetään vähintäänkin kahdessa eri merkityksessä tällä palstalla. Voisiko joku ystävällisesti vääntää rautalangasta ja maallikkokielellä, mitä eroa on astmalla ja astmalla? Eli siis sillä astmalla, mistä esim. Nisuiisu puhuu verratessaan sen eroja aleveoliitiin (siis sitä astmaa, mitä ei kosteusvauriomigrobit ensisijaisesti aiheuta, siis ige-astmaa), ja sillä astmalla, mitä esim. Maijvik IIssa ja monessa muussa netistä löytämästäni lääkärien kirjoittamassa artikkelissa tarkoitetaan, jonka siis pitäisi olla mahdollista syntyä myös kosteusvauriomigrobeista.
Tarkoittavatko kirjoittajat lainkaan samaa asiaa astma-sanaa käyttäessään, vai osittain samaa, vaiko täysin eri asiaa?!? Ja kun ymmärtääkseni jo pelkässä lääkärien kielessä sana "astma" voi viitata sekä allergiapohjaiseen että ei-allergiseen, ja ehkä vielä johonkin muuhunkin - yliherkkyyteen, joka on vielä eri juttu? Täh?
Niin jos sellaisen yksinkertaisen mallin, rautalankaversion, asiasta saisi, niinkuin koodiavaimeksi näitten keskustelujen ymmärtämiseen... Kiitos!
T. Hieman hämmentynyt maallikko
Tarkoittavatko kirjoittajat lainkaan samaa asiaa astma-sanaa käyttäessään, vai osittain samaa, vaiko täysin eri asiaa?!? Ja kun ymmärtääkseni jo pelkässä lääkärien kielessä sana "astma" voi viitata sekä allergiapohjaiseen että ei-allergiseen, ja ehkä vielä johonkin muuhunkin - yliherkkyyteen, joka on vielä eri juttu? Täh?
Niin jos sellaisen yksinkertaisen mallin, rautalankaversion, asiasta saisi, niinkuin koodiavaimeksi näitten keskustelujen ymmärtämiseen... Kiitos!
T. Hieman hämmentynyt maallikko
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuula Putus, 20vuoden hometutkimuskokemus, arvostettu alallaan kansainvälisestikin:
"Aikuisen astma voi olla sisäsyntyinen, jolloin syytä ei ole saatu selville, tai soluvälitteiseen viivästyneeseen yliherkkyyteen tai toksiseen reaktioon liittyvä, ulkoisen ärsykkeen aiheuttama astma. Sekä välitön yliherkkyys että soluvälitteinen yliherkkyys tai toksinen reaktio voi olla ammattiastman mekanismina. Homekohteissa astman riski on eri tutkimuksissa ollut 1.3-3-kertainen tavanomaiseen verrattuna "
että astma voi olla sisä- tai ulkosyntyistä.hmm. Ehkä en osannut asettaa kysymystäni oikein selvästi...
Siis:
olipa kysymys uko-tai sisäsyntyisestä astmasta, astman kriteerithän lienevät suurinpiirtein samat. Siis että peffit heittelee tietyn verran, samoin Fev1t ja muut, eli siis ahtautumaa on. Ja kortisooni ja avaavat tehoaa ja nostaa puhallusarvoja tietyn prosenttimäärän. Ja esim kasvaimet yms. on suljettu pois.
Toisaalta esim. Keuhkoahtaumataudissa taudinkuvaan kuuluu yskökset ja myöhäinen, tasainen hengenahdistus ilman vuorokausi- tai altistusvaihteluita (ja heikko vaste kortisonille tai ainakin avaavalle?). Ja vastaavasti allergiseen alveoliittiin kuuluu astmaoireiden (onko puhalluskriteerit samat?) lisäksi kuumetta. Ja ODTS:ään paljon muitakin yleisoireita... Eli jo oireista ja arvoista voidaan sanoa, että eri taudit on.
Jos puhutaan oire- ja puhallusarvotasolla (joita maallikkokin voi helposti seurata), onko Nisuiisun tarkoittamalla ei-hometalossa syntyvällä ja esim. Majvik II:sen ja Keuhkotaudit - kirjan hometaloissa syntyvällä astmalla jotain eroa? En tarkoita niiden mahdollisia teoreettisia syntymekanismeja, joista täällä kiistellään, vaan sitä konkreettista puolta, puhallusarvoja, oireita , altistumisreagointia jne.
Joko kysymykseni on ymmärrettävässä muodossa? ;)
Vai on KTL:n ex-hometutkija Tuula Putus tuota mieltä astman synnystä.
Hänenkin mielestä kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttama ammattiastma on joko anafylaktista (IgE) tai soluvälitteistä tyyppiä.
Ja tuo soluvälitteisyys tarkoittaa kosketusallergiaa ja ei-IgG-vasta-ainetuotantoa.
Ja kosketusallergia voidaan todeta laputtamalla ja IgE-allergia (anafylaktinen) prick:ittämällä.
Ihmettelen vain miksi hän jätti luettelostaan pois niin immunokompeleksivälitteisen kuin sytolyyttisenkin allergian joiden vasta-ainetuotantona on IgM/IgG ?
Astman kansainvälinen määritelmä (WHO) on vuodelta 1995 ja kuuluu seuraavasti:
-Astma on KEUHKOPUTKIEN LIMAKALVOJEN TULEHDUKSELLINEN SAIRAUS, jossa esiintyy MONIEN ERI TULEHDUSSOLUJEN, kuten eosinofiilisten valkosolujen, syöttösolujen ja T-LYMFOSYYTTIEN lisääntymistä. Alttiit henkilöt saavat tulehduksen vaikutuksesta oireita, joihin tavallisesti kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen.
Maamme keuhkolääkäreillä ei näytä olevan vaikeuksia tunnistaa astmaa, koska Kela-kriteerit (siis kansainväliset WHO-kriteerit) täyttävää astmaa diagnosoidaan maassamme reilun 14 000 tuhannen vuosivauhtia, josta määrästä lapsiastmaatikkojen osuus on reilut nelisentuhatta.
ALLERGINEN ALVEOLIITT TARKOITTAA KEUHKORAKKULATASOLLA OLEVAA TULEHDUSTA, ei siis keuhkputkistossa olevaa tulehdusta, jonka toteamiseen on omat kansainväliset (WHO) kriteerinsä.
Mitä nisuiisun teoriaan astmasta tulee, niin hänen mukaansa kosteusvauriomikrobialtistus ei aiheuta astmaa ollenkaan.
Eli siitä seuraa, että nisuiisun mielestä kaikki TTL:llä todetut ammattiastmat ovat väärin diagnosoituja.
Ja koska ovat väärin diagnosoituja, niin vakuutusyhtiöiden pitäisi lakkauttaa niin sairaanhoitokulujen kuin mahdollisesti myönnetyn tapaturmaeläkkeenkin maksaminen.
Sanoisin näin, että olisihan se riemuvoitto vakuutusyhtiöille mikäli nisuiisu pystyisi tieteellisesti todistamaan, että kosteusvauriomikrobialtistus ei aiheuta astmaa.
Kun työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttaman astman diagnosointi on palautunut jälleen maamme keuhkolääkäreille, niin me muut homekansalaisaktivistit pyrimme vaikuttamaan siihen, että jo Kela-kriteerit täyttävä astma tulee korvata ammattiastmana.