Hei, mielipiteitä kaivataan.
Olen alle 3-vuotiaan lapsen äiti, ollaan asuttu kahdestaan lapsen kanssa, isä poistui kuvioista jo ennen lapsen syntymää.
Isä tapaa lasta max. kerran viikossa/kahdessa viikossa, eikä aina sitäkään, jos isällä on paljon omia menoja, voi mennä kuukausikin ennen kuin tulee lastaan tapaamaan. Toki touhuavat yhdessä tapaamisten ajan, ja homma tuntuu silloin toimivan jotenkin. Tapaamisten jälkeen lapsi kyselee parin viikon ajan isänsä perään, mutta esimerkiksi nyt taas kun isä ei olekaan käynyt, ei ole taas muutamaan viikkoon enää kysellytkään että tuleeko isä...
Tästä huolimatta ja johtuen, lapsen isä keksikin että haluaa lapsen luoksensa yökylään. Olen yrittänyt sanoa, että sitten kun lapsi on hiukan isompi, niin sitten saa. Mutta riitahan tästä taas tulee. olen huono äiti kun pyrin vieraannuttamaan lastani tällä tavoin isästään...?!
Olenko kamala äiti jos sallin isän ja lapsen viettävän aikaa yhdessä, mutten anna noin pienen vielä mennä yökylään "puolitutulle" isälleen? valitettavasti en vain uskalla vielä antaa lasta, isä ei pakosta ymmärrä kuinka suuri vastuu tuon ikäisestä lapsesta todellakin voi olla, koska ei ikinä ole viettänyt kokonaista päivää (aamusta iltaan) kahdestaan lapsensa kanssa. ja kun yritän nätisti selittää kuinka tärkeää olisi että viettäisivät ensin muutamia päiviä aamusta iltaan asti yhdessä ja katsottaisiin sitten yökyläilyjä, menee puheeni kuuroille korville...
Isää ei vaan saa ymmärtämään että lapsen ehdoilla pitää mennä... vai olenko sittenkin minä se joka on tässä asiassa väärässä??
Lapsen yökyläilyt etän luona...
23
3237
Vastaukset
- ap jatkaa
...lisättäköön vielä isä ei pidä lapseensa mitään yhteyttä tapaamisten välillä, ei kysele kuulumisia jne. Eikä ole hankkinut kotiinsa mitään lasta varten, että olisi edes käytännöllisesti mahdollista antaa lapsi yöksi isällensä...
- yhn31vsa
meillä on 3 vuotias poika joka näkee 2 kertaa viikossa isäänsä max. 3 tuntia. joskus kerran viikoss riippuen miten isä hakee.
joskus on puhunu kans et ottaa poikaa yökylään mut mä oon ilmoittanu et sitten saa ottaa yökylään ku tapaamiset on pitempi aikaisia kuin tuon 3 tuntia.
meillä on tehty tapaamisesta sopimus minä päivinä oikeus tavata lastansa joten voin vedota siihen ettei tarvitse yökyläilyihin suostua.
jos olisin sun tilanteessa että noin harvoin näkee isäänsä niin en suostuisi antamaan yöksi.
on se kurjaa jos siitä kehittyy riita mut nekin sit vaan "pitää" kestää.
mä olen kuullut jos jonkinlaisia haukkuja sellaisissakin tilanteissa et isä on ollu kauheassa krapulassa enkä ole antanut poikaa sille. olen jopa soittanut soskaan ja kysynyt kun sopimukses on tapaamis päivä laitettu ja isä siinä tilassa ja mä olen sitä mieltä ettei tarvitse poikaa antaa ja sieltä saanu positiivista palautetta kyllä..
et soskaan voi olla yhteydes ja kysyy neuvoa sieltä mitä voisit kyseises asias tehä.. - rohkea......
luottaisin miehen kykyyn hoitaa homma kotiin ja antaisin lapsen yökylään oman isänsä luokse
- kumpijakampi
tapaamiset ovat. Minulle syntyi se käsoiys, että sinun luonasi?
- etä isä
Meille tuli ero heti kun kaksoset syntyi syyskuun lopussa. Kaksoset olivat minulla heti ekan joulun eli noin 3kk vanhoina. En ollut heitä paljon ennen sitä nähdä työni takia koska olen rahtari. Homma meni tosi hyvin ja olen ikionnellinen että sain viettä ensimmäisen jouluni omien lasteni kanssa keskenään. Se oli mun paras joulu lahja tänän asti. Ex ei jaksanut niitä hoitaa joten siksi minä sain heidät.
- ymmärtää että
lapsivuodeajan lopulla annetaan lapset pois yöksi äidiltään! ( siis kolmikuisina) tottakai kaikkea voi tehdä, mutta herää kysymys minkälainen äiti antaa imeväiset vauvansa pois rinnaltaan?=?????
tuossa iässä isä ei ole (tai pitäisi olla) sama lapsille kuin äiti...kuka niitä imettää? isäkö??? ei todellakaan sopivaa! - Anonyymi
ymmärtää että kirjoitti:
lapsivuodeajan lopulla annetaan lapset pois yöksi äidiltään! ( siis kolmikuisina) tottakai kaikkea voi tehdä, mutta herää kysymys minkälainen äiti antaa imeväiset vauvansa pois rinnaltaan?=?????
tuossa iässä isä ei ole (tai pitäisi olla) sama lapsille kuin äiti...kuka niitä imettää? isäkö??? ei todellakaan sopivaa!Kaikki vauvat ei ole rintaruokinnassa. Lapsi isälleen - se on hänen oikeus.
- tunturikettunen
Kyllä tuon ikäinen voi jo hyvin yökyläillä. Mieluummin suosittelisin antamaan innolla lasta yökylään. Sittenpähän isukki oppii ottamaan paremmin vastuuta ja näkee mitä homma oikeasti on. Näin siis siinä tapauksessa kuin oletin eli ei mitään sairautta mikä estäisi tai että isä olisi tieten tahtoen vaaraksi lapselle.
Ei 3v lapsi rikki mene. Paremminkin voi tehdä hyvää, että joutuu irtautumaan äidistään.
Samaten voi tehdä äidillekin hyvää tuo oma irtautuminen lapsesta ;)
Sen verran noihini sanamuotoihin...ei tässä tarvitse hakea mitään oikeassa/väärässä ratkaisuja. Paremminkin erilaisia vaihtoehtoja mitä on olemassa ja kokeilla niitä rohkeasti. Sittenpähän sen tietää kun on tullut kokeiltua. - yhäiti79
kyllä 3-vuotias jo voi hyvin olla isällään yötä ja minusta hän näkee ihan riittävästi lastaan, tietysti säännöllisyys olisi hyvä mutta ei se aina niin vain onnistu ja jos lapsi kyseleekin isän perään niin tottakai täytyy päästää. Sitä mieltä ovat varmasti lastenvalvojatkin. Anna nyt ihmeessä ja mitä pidemmäs yökyläilyjä siirtää sitä vaikeammaksi ne tulevat lasten kannalta. 3v on valmis jo olemaan koko viikonlopun.
- suhdesuojelija
Väärässä vai oikeassa...tiedä häntä, mutta tunnut olevan enemmän sinä kiinni lapsessasi kuin tuon ikäisen lapsen todellinen tarve luoda riippuvuutta vain äitiinsä vaatiikaan. Kolme vuotias on vielä pieni, mutta ei niin pieni, etteikö voisi olla yökylässä isällään, mummulassa taikka muualla tutun ihmisen kanssa.
Eikä todellakaan kolmevuotias hajoa yhdessä yössä, varsinkaan kun isä itse haluaa ja on valmis sitä vastuuta enemmän ottamaan. Etkö sinä näe sitä vai etkö halua nähdä isän roolin suuruutta lapsen elämässä? Älä anna itsestäsi "hankalaa" kuvaa, sillä joskus se voi vaikuttaa pidemmälle kuin osataan arvatakaan ja tajuaahan lapsi vielä joskus, miksi isän vierailut aina aiheuttivat "pahaa verta". Opettele nauttimaan itse siitä vapaa-ajasta, jota saat kun lapsi on poissa: se ei onnistu ihan heti, kun tuntuu että on olevinaan huolissaan, vaikka mitään todellista aihetta ei ole. Äidit kun eivät omista lapsiaan eivätkä aina oikeasti osaa ajatella lapsen parasta: lapsen parasta ei ole yltiöpäinen suojelu kaikelta muulta kuin äidiltään :)- hajota yhdessä yössä
turha lupailla ettei mitään satu yhden yön aikana, koska silloin voi sattua ihan mitä vaan. Ei se että on joskus saanut lapsen alulle meinaa että osaa heti kättelyssä olla isä, eikä vastata lapsen tarpeisiin. Kuinka voisi antaa itselleen anteeksi jos jotain sattuisi sen yhden yön aikana ja lapsen luottamus ihmisiin särkyisi.
- Tiukkisäiti
hajota yhdessä yössä kirjoitti:
turha lupailla ettei mitään satu yhden yön aikana, koska silloin voi sattua ihan mitä vaan. Ei se että on joskus saanut lapsen alulle meinaa että osaa heti kättelyssä olla isä, eikä vastata lapsen tarpeisiin. Kuinka voisi antaa itselleen anteeksi jos jotain sattuisi sen yhden yön aikana ja lapsen luottamus ihmisiin särkyisi.
Kuka takaa että äiti ei "vahingoita" lasta?
Eikö ole lapsen "vahingoittamista" omia hänet äitinä itselleen eikä antaa isälle edes mahdollisuutta?
Onko lapsen etu olla äidin omistuskappale ja pelinappula?
Kuinka voi antaa itselleen anteeksi, jos lapsi vanhempana tajuaa, että äiti onkin oman edun tavoitteluna ja mustasukkaisesti pitänyt lapsen "omanaan"?
Kunhan annan ajattelemisen aihetta.... - ap taas
Toki olen lapsessani melko tiukasti kiinni, koska lapsi on kaikki päivät hoidossa ja minä töissä, yhteinen aikamme on melko kortilla ja siitä vähästäkin haluan ottaa kaiken mahdollisen irti.
Kuitenkaan en ole lapsessa niin pahasti kiinni, etteikö tämä ole välillä mummolassa yökylässä, tai jonkun muun sellaisen luona, johon tiedän lapseni voivan luottaa, ja johon voin myös itse luottaa ja tietää että lapsi on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.
En varsinaisesti epäile etteikö isä osaisi hoitaa lasta, mutta jos lapsella on turvaton olo ollessa yökylässä ihmisen luona joka ei edes viitsi käydä häntä useinkaan tapaamassa, niin isä kääntää asian minun syyksi. Vaikka jo terveellä maalaisjärjellä ajateltuna: jos minä joutuisin yhtäkkiä puolitutun ihmisen luokse yöksi, ei olo kyllä järin turvallinen olisi...
Lapsi olisi mukavampi antaa isällensä ens alkuun edes yhdeksi yöksi, jos hän viitsisi ensin rakentaa lapsensa ja itsensä välille edes hivenen luottamusta ja säännöllisyyttä. Mutta kun välillä vaan tuntuu ettei kiinnosta. ja hetken päästä taas haluttaisiin niin kovasti leikkiä lapsen kanssa kotia. Tuen mielelläni lapsen ja isän välejä, mutta en halua muistuttaa lasta isästä koko aikaa kun ikinä ei tiedä milloin isää taas kotileikit kiinnostavat... - kumpijakampi
ap taas kirjoitti:
Toki olen lapsessani melko tiukasti kiinni, koska lapsi on kaikki päivät hoidossa ja minä töissä, yhteinen aikamme on melko kortilla ja siitä vähästäkin haluan ottaa kaiken mahdollisen irti.
Kuitenkaan en ole lapsessa niin pahasti kiinni, etteikö tämä ole välillä mummolassa yökylässä, tai jonkun muun sellaisen luona, johon tiedän lapseni voivan luottaa, ja johon voin myös itse luottaa ja tietää että lapsi on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.
En varsinaisesti epäile etteikö isä osaisi hoitaa lasta, mutta jos lapsella on turvaton olo ollessa yökylässä ihmisen luona joka ei edes viitsi käydä häntä useinkaan tapaamassa, niin isä kääntää asian minun syyksi. Vaikka jo terveellä maalaisjärjellä ajateltuna: jos minä joutuisin yhtäkkiä puolitutun ihmisen luokse yöksi, ei olo kyllä järin turvallinen olisi...
Lapsi olisi mukavampi antaa isällensä ens alkuun edes yhdeksi yöksi, jos hän viitsisi ensin rakentaa lapsensa ja itsensä välille edes hivenen luottamusta ja säännöllisyyttä. Mutta kun välillä vaan tuntuu ettei kiinnosta. ja hetken päästä taas haluttaisiin niin kovasti leikkiä lapsen kanssa kotia. Tuen mielelläni lapsen ja isän välejä, mutta en halua muistuttaa lasta isästä koko aikaa kun ikinä ei tiedä milloin isää taas kotileikit kiinnostavat...tuleeko isä sinun luoksesi lasta tapaamaan?
Jos tulee, miksi? En usko, että sellaiset tapaamiset lujittavat yhtä paljon isän ja lapsen suhdetta kuin jos he saisivat olla yhdessä jossain 'neutraalimmassa' paikassa, jossa isä on enemmän omillaan. - Tiukkisäiti
ap taas kirjoitti:
Toki olen lapsessani melko tiukasti kiinni, koska lapsi on kaikki päivät hoidossa ja minä töissä, yhteinen aikamme on melko kortilla ja siitä vähästäkin haluan ottaa kaiken mahdollisen irti.
Kuitenkaan en ole lapsessa niin pahasti kiinni, etteikö tämä ole välillä mummolassa yökylässä, tai jonkun muun sellaisen luona, johon tiedän lapseni voivan luottaa, ja johon voin myös itse luottaa ja tietää että lapsi on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.
En varsinaisesti epäile etteikö isä osaisi hoitaa lasta, mutta jos lapsella on turvaton olo ollessa yökylässä ihmisen luona joka ei edes viitsi käydä häntä useinkaan tapaamassa, niin isä kääntää asian minun syyksi. Vaikka jo terveellä maalaisjärjellä ajateltuna: jos minä joutuisin yhtäkkiä puolitutun ihmisen luokse yöksi, ei olo kyllä järin turvallinen olisi...
Lapsi olisi mukavampi antaa isällensä ens alkuun edes yhdeksi yöksi, jos hän viitsisi ensin rakentaa lapsensa ja itsensä välille edes hivenen luottamusta ja säännöllisyyttä. Mutta kun välillä vaan tuntuu ettei kiinnosta. ja hetken päästä taas haluttaisiin niin kovasti leikkiä lapsen kanssa kotia. Tuen mielelläni lapsen ja isän välejä, mutta en halua muistuttaa lasta isästä koko aikaa kun ikinä ei tiedä milloin isää taas kotileikit kiinnostavat...Lähes kaikki lauseesi sisältävät sanan JOS
Esität asiat niinkuin JOS näin ja JOS noin Jos viitsisi JOS osaisi JOS luottaisi
Mistä tiedät, että maalaamasi JOSsittelut elävät missään muualla kuin omassa mielessäsi? Miksi pelkäät lapselle tärkeän isän läheisyyttä hänen elämässään? - dfdfasdfsdfsd
Tiukkisäiti kirjoitti:
Lähes kaikki lauseesi sisältävät sanan JOS
Esität asiat niinkuin JOS näin ja JOS noin Jos viitsisi JOS osaisi JOS luottaisi
Mistä tiedät, että maalaamasi JOSsittelut elävät missään muualla kuin omassa mielessäsi? Miksi pelkäät lapselle tärkeän isän läheisyyttä hänen elämässään?pienen lapsen kanssa äidin on ihan hyvä olla omistava ja punnita onko lapsi valmisa yökylään isänsä kanssa, jota ei ole säännöllisesti nähnyt.
Ei lapsen siittäminen tee miehestä lapsen isää muuten kuin biologisesti. isyys ei ole mikään myötäsyntyinen vaisto.
Usein hyvä suhde isään syntyy kun lapsi on tarpeeksi iso ja pätevä olemaan isänsä kanssa. Ei odottaminen mitään tuhoa.
Omien lasten hoitamisessa äidillä on velvollisuus ja oikeus arvioida lapsen valmius olla etäisällä pitempään. Siihen ei ole mitään sen parempia mittareita kuin äidin arvioi. Ei aina voi lähteä siitä, että äiti omistaa, erottaa, vierottaa tms.
Vaikka kuinka äitejä tövittäisiin katkeriksi eroajiksi niin he ovat parhaita asiantuntijoita omien lstensa suhteen. Lopultakin on yllättävän äitejä, jotka haluavat estää lastensa tärkeitä ihmissuhteita. Äidit ovat kumman joustavaa sakkia kun omien lastensa hyvästä on kyse. - Toarie
ap taas kirjoitti:
Toki olen lapsessani melko tiukasti kiinni, koska lapsi on kaikki päivät hoidossa ja minä töissä, yhteinen aikamme on melko kortilla ja siitä vähästäkin haluan ottaa kaiken mahdollisen irti.
Kuitenkaan en ole lapsessa niin pahasti kiinni, etteikö tämä ole välillä mummolassa yökylässä, tai jonkun muun sellaisen luona, johon tiedän lapseni voivan luottaa, ja johon voin myös itse luottaa ja tietää että lapsi on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.
En varsinaisesti epäile etteikö isä osaisi hoitaa lasta, mutta jos lapsella on turvaton olo ollessa yökylässä ihmisen luona joka ei edes viitsi käydä häntä useinkaan tapaamassa, niin isä kääntää asian minun syyksi. Vaikka jo terveellä maalaisjärjellä ajateltuna: jos minä joutuisin yhtäkkiä puolitutun ihmisen luokse yöksi, ei olo kyllä järin turvallinen olisi...
Lapsi olisi mukavampi antaa isällensä ens alkuun edes yhdeksi yöksi, jos hän viitsisi ensin rakentaa lapsensa ja itsensä välille edes hivenen luottamusta ja säännöllisyyttä. Mutta kun välillä vaan tuntuu ettei kiinnosta. ja hetken päästä taas haluttaisiin niin kovasti leikkiä lapsen kanssa kotia. Tuen mielelläni lapsen ja isän välejä, mutta en halua muistuttaa lasta isästä koko aikaa kun ikinä ei tiedä milloin isää taas kotileikit kiinnostavat...Kiteytit äärimmäisen hyvin ajatuksia, joita pyörii myös minun päässäni.
Meillä isä asuu 100 km päässä ja viimeksi eilen hän viitsi marista siitä, miten paljon hän auttaisi/kävisi katsomassa poikaa, jos asuisimme samassa kaupungissa. Hei haloo!! Aivan kuin nyt muuttaisin samaan kaupunkiin vain ja ainoastaan sen takia, että hänen roolinsa suhteessa poikaamme paranisi ja helpottuisi! Itsellä duuni ja hyvä tukiverkosto täällä, missä nyt asumme.
Isä itse on tällä hetkellä työttömänä (ollut jo kohta vuoden!) ts. istuksii kotonaan "neljän seinän sisällä" tekemättä yhtään mitään. Olen koettanut puhua hänelle siitä, miten mahtava tilaisuus olisi nyt luoda hyvä ja vahva perusta isä-poika -suhteelle. Hänhän voisi tulla esim. hoitamaan poikaansa niiksi päiviksi,kun olen töissä. Mutta ei! Aina vaan on joku este tyyliin ei huvita/ei jaksa jne. Tulee vaan vahvasti mieleen, ettei hän edes halua tavata poikaansa..
Laske siinä sitten alle 1,5 v. isälleen yö- ja viikonloppukylään, kun luottamus on 0..
- isänsä luo
Minä jäin yksin ollessani 4 kk raskaana. Pojan syntymän jälkeen on isä käynyt säännöllisesti vähintään kerran viikossa ja ekoja kertoja jäi meille yökylään lapsen kanssa kun minä olin työmatkalla, mutta vasta nyt on 6-vuotias poikani halunnut mennä isälleen yökylään. Minusta pitäisi mennä lapsen ehdoilla ja meillä ainakin toiminut näin oikein hyvin.
- Tiukkisäiti
Hyvä, että olette löytäneet teille sopivan tavan hoitaa asioita. Lapsen turvallinen olo on tärkeä ja tärkeää, että lapsi huomaa miten hänestä huolehditaan ja että molemmat vanhemmat ovat samoilla johdonmukaisilla linjoilla.
Mutta onko oikein aina toimia MITEN LAPSI HALUAA? Ihan ajatuksena millainen nuori ja aikuinen kasvaa auktoriteetittömässä ympäristössä omia vanhempiaan pompottavasta lapsesta? Eihän vain kukaan yksinhuoltajakaan voi väittää, että lapsi itse tietää parhaiten, mikä hänelle on parasta... - ja rajat
Tiukkisäiti kirjoitti:
Hyvä, että olette löytäneet teille sopivan tavan hoitaa asioita. Lapsen turvallinen olo on tärkeä ja tärkeää, että lapsi huomaa miten hänestä huolehditaan ja että molemmat vanhemmat ovat samoilla johdonmukaisilla linjoilla.
Mutta onko oikein aina toimia MITEN LAPSI HALUAA? Ihan ajatuksena millainen nuori ja aikuinen kasvaa auktoriteetittömässä ympäristössä omia vanhempiaan pompottavasta lapsesta? Eihän vain kukaan yksinhuoltajakaan voi väittää, että lapsi itse tietää parhaiten, mikä hänelle on parasta...Minä olen kasvattanut ja kasvatan lastani periaatteella "rajat ja rakkaus". Minun silmille ei "muksut hypi". Ikänäni ei ole tarvinnut hävetä kun pojan kanssa olemme jonnekin menneet.
Se että lapseni on tässä asiassa saanut tähän asti esittää yökyläasiassa toiveensa ei TODELLAKAAN tarkoita sitä, että minä elän 6-vuotiaan pillin mukaan, ei sinne päinkään ja todella hyvin tiedän yksinhuoltajana että lapsi ei todellakaan tiedä parhaiten mikä hänelle on parasta. Meillä ei lyödä, mutta ääntä kyllä toisinaan korotetaan. Minä en passaa poikaani enkä turhia lässytä saatikka anna hänen pompottaa. Niin monia lapsia olen nähnyt joilla ei ole minkään valtakunnan kuria.
"joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee" on vanha sanonta ja pitää hyvin paikkansa jos lasta ei millään lailla kasvateta. Päivittäin törmää nuoriin, joilla ei ole minkään valtakunnan kuria, pyörivät vain oman napansa ympärillä, eivät siedä minkäänlaisia vastoinkäymisiä. Mistä se kertoo jos huostaanotot, lasten henkinen pahoinvointi on huimasti viime vuosina lisääntynyt. Se johtuu siitä, että vanhemmat eivät kertakaikkiaan välitä lastensa tekemisistä, raha korvataan sillä rakkaudella jota nuori ihan oikeasti tarvitsee ja tätä virhettä en oman lapseni kohdalla tee.
Täytyy muistaa, että liian tiukka ei missään tapauksessa saa olla. Sopivassa määrin täytyy lapsellekin antaa vaihtoehtoja (riippuu iästä), jotta pienestä pitäen saa päivä päivältä terveellä tavalla itseluottamusta. Se on ikävää jos äiti tai isä aina päättää mitä pitää tehdä. - etään
ja rajat kirjoitti:
Minä olen kasvattanut ja kasvatan lastani periaatteella "rajat ja rakkaus". Minun silmille ei "muksut hypi". Ikänäni ei ole tarvinnut hävetä kun pojan kanssa olemme jonnekin menneet.
Se että lapseni on tässä asiassa saanut tähän asti esittää yökyläasiassa toiveensa ei TODELLAKAAN tarkoita sitä, että minä elän 6-vuotiaan pillin mukaan, ei sinne päinkään ja todella hyvin tiedän yksinhuoltajana että lapsi ei todellakaan tiedä parhaiten mikä hänelle on parasta. Meillä ei lyödä, mutta ääntä kyllä toisinaan korotetaan. Minä en passaa poikaani enkä turhia lässytä saatikka anna hänen pompottaa. Niin monia lapsia olen nähnyt joilla ei ole minkään valtakunnan kuria.
"joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee" on vanha sanonta ja pitää hyvin paikkansa jos lasta ei millään lailla kasvateta. Päivittäin törmää nuoriin, joilla ei ole minkään valtakunnan kuria, pyörivät vain oman napansa ympärillä, eivät siedä minkäänlaisia vastoinkäymisiä. Mistä se kertoo jos huostaanotot, lasten henkinen pahoinvointi on huimasti viime vuosina lisääntynyt. Se johtuu siitä, että vanhemmat eivät kertakaikkiaan välitä lastensa tekemisistä, raha korvataan sillä rakkaudella jota nuori ihan oikeasti tarvitsee ja tätä virhettä en oman lapseni kohdalla tee.
Täytyy muistaa, että liian tiukka ei missään tapauksessa saa olla. Sopivassa määrin täytyy lapsellekin antaa vaihtoehtoja (riippuu iästä), jotta pienestä pitäen saa päivä päivältä terveellä tavalla itseluottamusta. Se on ikävää jos äiti tai isä aina päättää mitä pitää tehdä.voi luottaa.
Täytyy nyt teidän tiukkisten ja moraalisaarnojen antajien muistaa, että tällaisen taustalla voi olla sellainen etä, jolle ei ihan pientä ole voinut luottavaisena jättää.
Hyvin tiedän tapauksen, jossa alle 3-vuotias lapsi oli joka toinen vkonloppu toisella vanhemmallaan. Tämä toinen vanhempi jätti lapsen nukkumaan koko yöksi yksin ja lähti itse kapakkareissulle ja palasi takaisin ennen kuin pienokainen heräsi? Jaa mistäpä se sen tiesi oliko lapsi nukkunut. Näitä tapauksia on pilvin pimein ja siksi vanhempien kuuluu pitää pientä kontrollia.
- Pariton Isä
Jollei isä pysty töiden takia tapaamaan lasta viikottain etkä sinä anna kompensoida tuota ongelmaa pitemmillä tapaamisilla silloin kun isä siihen pystyy, niin voi sanoa että tällä tavalla isä pysyykin puolituttuna.
Ei kolmevuotias nyt NIIN pieni ole, etteikö voi nukkua muuallakin kuin äidin kotona. Ei ainakaan oma ensikuussa 3v täyttävä ole, hän on ollut öitä luonani jo 2½ vuotta. Jollei olisi ollut, niin kai minäkin olisin lapselleni puolituttu.- Pariton Isä
Lapsi on ollut tietenkin luonani syntymästään asti. Tarkoitin että on 2½ vuotta ollut öitä luonani ILMAN äitiään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle
"voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On70410030Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000104124390Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.
Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja903016Sano vain suoraan, että nyt riittää
ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh432855Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)
Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "2302668Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."
Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb552664- 1531855
Luokatonta toimintaa
Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista711710Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa141620Maailmankuulu homopingviini on kuollut
Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k61423