Rovasti Lestadius tarkastelee Jumalan ja seurakunnan suhdetta uskovaan luonnollisen vertauksen avulla.
Hulluinhuonelainen, kohta 1283.
"Jos tutkimme syytä siihen, miksi lasten rikokset painavat niin raskaasti vanhempain omillatunnoilla, on siihen ensi aihe sillä likeisellä yhteydellä, joka vallitsee vanhempain ja lasten välillä. Jos mitään verisukulaisuutta ei olisi, niin ei lasten moraalinen alennustila niin haavoittaisi vanhempien hellimpiä tunteita...."
Kohta 1284:
"...Otamme tässä esille äidin sydämen, joka on hellempi kun isän sydän. Jos kuvittelemme ylpeän ja korkeamielisen äidin, jonka nuorin lapsi on vietelty, murehtii äiti lapsensa moraalisen alennuksen takia, koska hänen kunniansa on yleisessä mielipiteessä loukattu lapsen lankeemuksen takia. Se häpeä ja kunniattomuus, joka ympäröi lasta, kohtaa vanhemmat."
1286:
"Tässä näemme kunnianhimon vaikutuksia. Äidin sydämessä, jossa kunnianhimo hallitsee, ei ole armoa, vaikka onneton lapsi katuisikin rikostaan. Mistä onneton lapsi saisi armon, kun itse äidin sydän, joka on hellin, pyhin ja rakastavin maan päällä, sulkeutuu kaikilta katuvan lapsen huokauksilta ja kyyneleiltä. Kunnianhimo, tuo infernaalinen passio, on voimallinen hävittämään kaikki jalot tunteet, se voi muuttaa hellän äidin sydämen tiikerinsydämeksi. Jos Taivaallista Isää hallitsisi kunnianhimo, ei olisi odotettavissa mitään armoa."
1287.
"Mutta Jumalan olkoon iankaikkisesti kunnia ja ylistys! Hänen kunnianaan on alistua kaikkiin kauhistuttaviin kärsimyksiin pelastaakseen lapsen kunniaa. Kun jumalattomilla lapsilla ei ole älyä hävetä alennustilaansa, täytyi Luojan itsensä hävetä heidän puolestaan, Hänen täytyi kärsiä ivaa ja pilkkaa heidän tähtensä. Hänen täytyy kärsiä pahimpien vihamiestensä sylkemistä vasten kasvoja. Linnunpoikien äidit heittäytyvät hengenvaaraan pelastaaksensa hennot, puolustuskyvyttömät poikasensa. Kana kokoaa poikasensa siipiensä alle. Mutta ihmisestä tulee julmin kaikista petoeläimistä, kun infernaakinen passio tukahduttaa äidin tunteen, joka on jaloin kaikista luonnollisista tunteista. Silloin ei äidin sydämessä ole mitään armoa. Voi kauhistus!"
Tuntuuko tutulta ja ymmärrettävältä? (Kirjoittaja)
Hulluinhuonelainen, kohta 1283.
"Jos tutkimme syytä siihen, miksi lasten rikokset painavat niin raskaasti vanhempain omillatunnoilla, on siihen ensi aihe sillä likeisellä yhteydellä, joka vallitsee vanhempain ja lasten välillä. Jos mitään verisukulaisuutta ei olisi, niin ei lasten moraalinen alennustila niin haavoittaisi vanhempien hellimpiä tunteita...."
Kohta 1284:
"...Otamme tässä esille äidin sydämen, joka on hellempi kun isän sydän. Jos kuvittelemme ylpeän ja korkeamielisen äidin, jonka nuorin lapsi on vietelty, murehtii äiti lapsensa moraalisen alennuksen takia, koska hänen kunniansa on yleisessä mielipiteessä loukattu lapsen lankeemuksen takia. Se häpeä ja kunniattomuus, joka ympäröi lasta, kohtaa vanhemmat."
1286:
"Tässä näemme kunnianhimon vaikutuksia. Äidin sydämessä, jossa kunnianhimo hallitsee, ei ole armoa, vaikka onneton lapsi katuisikin rikostaan. Mistä onneton lapsi saisi armon, kun itse äidin sydän, joka on hellin, pyhin ja rakastavin maan päällä, sulkeutuu kaikilta katuvan lapsen huokauksilta ja kyyneleiltä. Kunnianhimo, tuo infernaalinen passio, on voimallinen hävittämään kaikki jalot tunteet, se voi muuttaa hellän äidin sydämen tiikerinsydämeksi. Jos Taivaallista Isää hallitsisi kunnianhimo, ei olisi odotettavissa mitään armoa."
1287.
"Mutta Jumalan olkoon iankaikkisesti kunnia ja ylistys! Hänen kunnianaan on alistua kaikkiin kauhistuttaviin kärsimyksiin pelastaakseen lapsen kunniaa. Kun jumalattomilla lapsilla ei ole älyä hävetä alennustilaansa, täytyi Luojan itsensä hävetä heidän puolestaan, Hänen täytyi kärsiä ivaa ja pilkkaa heidän tähtensä. Hänen täytyy kärsiä pahimpien vihamiestensä sylkemistä vasten kasvoja. Linnunpoikien äidit heittäytyvät hengenvaaraan pelastaaksensa hennot, puolustuskyvyttömät poikasensa. Kana kokoaa poikasensa siipiensä alle. Mutta ihmisestä tulee julmin kaikista petoeläimistä, kun infernaakinen passio tukahduttaa äidin tunteen, joka on jaloin kaikista luonnollisista tunteista. Silloin ei äidin sydämessä ole mitään armoa. Voi kauhistus!"
Tuntuuko tutulta ja ymmärrettävältä? (Kirjoittaja)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuntuu tutulta ja ymmärrettävältä, vaikka en ole tuota ennen lukenutkaan.
Jumalan seurakunta on Jumalan lapsen äiti, joka hoitaa häntä sydämen hellyydellä ja kärsii lapsensa heikkoudetkin. Jos viitaat kohdilla 1284 ja 1286 siihen, että Jumalan seurakunnalta olisi jossain vaiheessa loppunut hellyys ja anteeksiantamus, otan päinvastaisen asetelman:
Mitä äiti tekee, jos lapsi on ollut loputtoman kovakorvainen ja tottelematon, eikä kuuntele häntä enää. No, äitihän menee isän puheille ja kertoo lapsen kovakorvaisuudesta. Mitä isä tekee silloin? Hän neuvoo olemaan vielä hetken kärsivällinen ja odottamaan, josko lapsi laantuisi ja alkaisi totella. Jos lapsi tottelee äitiä ja korjaa elämänsä, äiti on jälleen onnellinen ja saa rakastaa lasta vapain sydämin. Samoin lapsen rakkaus vanhempiinsa, sekä isään että äitiin, palaa takaisin.
Mitä sitten, jos lapsi ei korjaa tapojaan, vaikka kuinka odotellaan? Äiti menee uudestaan isän puheille ja isä tulee itse mukaan puhuttelemaan lasta, eikä varmastikaan kauniimmin kuin äiti. Jos lapsi uskoo ja tottelee isää, hän ymmärtää myös rikkomuksensa äitiä vastaan, korjaa asiansa ja rauha palaa perheeseen.
Entä sitten se pahin tilanne, että lapsi ei kuuntele isää sen enempää kuin äitiäkään? Hän jatkaa pahantekoaan ja aiheuttaa äidille surua sekä isälle harmia. Isä on sitä mieltä, että hänet on vietävä muualle, pois omasta kodistaan, ettei sekoittaisi sen elämää aivan kokonaan. Äidin sydän on tästäkin murheellinen, mutta hänkin näkee, että muuta vaihtoehtoa ei ole. Lapsen ollessa oman tottelemattomuutensa vuoksi erotettuna kodistaan äiti rukoilee ja toivoo silloinkin, että tämä tulisi tuntoihinsa ja isä voisi päästää hänet takaisin kotiin.
Jumalan rakkaus on rajaton syntistä kohtaan, mutta syntiä kohtaan hänellä ei ole mitään rakkautta, vaan pelkkää vihaa. Synnin Jumala on aina pitänyt ja tulee aina pitämään valtakuntansa ulkopuolella, vaikka sen mukana menisi sen tekijäkin. Tekijää kehotetaan luopumaan synnistä ja jäämään Jumalan valtakuntaan, tuohon perheeseen, jossa seurakunta on äitinä ja Jumala isänä. Mutta jos se ei hänelle sovi, hän joutuu lähtemään syntinsä saattamana siitä ulos pahentamasta muita. Kuitenkin on aina ensimmäisenä tarjolla evankeliumi, hyvä sanoma Jeesuksesta ja hänen sovitustyöstään kaikille syntiin joutuneille, myös Jumalan valtakunnan ulkopuolelle.
Uskon avauksen syntyneen hoitokousten pohjalta. Voin hyvin käsittää, miltä nyt tuntuu niistä, joiden osaksi on tullut vertaukseni loputtoman tottelemattoman lapsen kohtalo. He ovat ulkona kodistaan, ajelehtivat maailman turuilla ja ehkä muistelevat, kuinka hyvä koti heillä aikanaan oli. Se oli todellakin hyvä koti, niin hyvä, että näitä lapsia vieläkin muistellaan siellä ja toivotaan palaaviksi. Heitä odottaa vieläkin äidin sydän ja hellyys, jos he vain luopuvat tottelemattomuudestaan.
mutta minua kosketti se elävyys, mikä tuolla kirjoituksella on.
Arvasit oikein, että hoitokokouskirjoitukset kirvoittivat kirjoittamaan ja aprikoin pitkään, miten saattaisin valaista oikeanlaista näkemystä asiaan, joka olisi oikeudenmukainen ja puolueeton.
Lestadiuksen saarnat ovat juuri tuon lämmön ja tarkkuuden vuoksi tavattoman koskettavia. (Tämä ei ole saarna).
Toivon, että tästä kuitenkin löytäisimme itse kukin itsemme siltä paikalta, jossa olemme.
Myös "tuhlaajapoikaa" selittävä saarna on koskettava. Lukekaa postilloista joskus.
Arvaat varmaan, etten ole vanhoillislestadiolainen.
Ihmettelen suuresti tätä vanhoillisten tietämättömyyttä Laestadiuksesta. Yleensä kukaan ei ole rovastin kirjoituksia lukenut eikä tutkinut. Niin kuin ei Raamattuakaan. Kirjahyllyssä on kyllä kiva rivi SRK:n kustantamia suviseurajulkaisuja, joista katsellaan vain kuvat, ja joululahjoiksi saatuja saman kustantajan tuotteita.
Postillat pitäisi ehdottomasti julkaista uudelleen, mutta vain SRK:n julkaisemat laitokset löytäisivät tiensä vl:n kirjahyllyyn.
Tämä on viimeinen vastaukseni ennen taukoa, jonka aloitan nyt. Palaan kirjoittamaan joskus, jos jaksan, vaikka en ole mihinkään täällä varsinaisesti väsynyt tai kyllästynyt. Syyt ovat aivan muualla.
Jos joku haluaa vaihtaa ajatuksia kanssani, se voi onnistua sähköpostittamalla terveisiä osoitteeseen
[email protected]
En lupaa vastausta enkä avaa liitetiedostoja. Mitään törkyä on turha lähettää.
Koittakaa pärjätä ja hyvää loppukesää. Sopikaa välinne, sanoivat varpaat toisilleen.
Jani S_
etäinen.
Siinä pyritään hakemaan hoitokokouksille oikeutusta. Tässä jää kuitenkin ristiriita:
Hoitokokouksista on vakuutettu, että yksilö itse tekee päätöksen erota.. Siis kävelee omin jaloin ulos... Esimerkiksi siksi, että haluaa kannattaa jotain tiettyä puoluetta, asioida jossain tietyssä liikkeessä tai ei vain muuten halua alistua ihmisten mielivaltaan. Tällä tarkoitan asioita, joita ei Raamatussa mainita.
Voisimme tarkastella, miten Jeesus itse kehottaa hoitamaan asiaa:
"Jos jollakin vaimolla on kymmenen penninkiä..."
Niin siinä meillä nyt on se paikallisseurakunta, jonka jäsenet ovat tuolle vaimolle, seurakuntaäidille, mittaamattoman arvokkaita.
"..eikö hän sytytä kynttilän...".
Hän siis tarkastelee Jumalan Sanasta, kerrotaanko siellä, että saako SMP:tä äänestää vai ei.
"...ja lakaise huonetta.." Penninki on siis huoneessa. Lakaiseminen tapahtuu aina huoneen reunoilta valoisampaan keskustaan päin. Harja on pehmeä ja joustava...(ei sanottu, että hän ottaisi luudan, vaan lakaisee ... siis huonetta lakaistaan harjalla. Terasseja ja rappusia luudalla.
"ja etsi visusti niin kauan, kun hän sen löytää."
Siis kohdennetaan Jumalan Sanan valoa ja lakaistaan. Se ei missään tapauksessa tarkoita uhkailua tai vaatimista. Tarkastellaan huoneen rakosia, ei pyritä muuttamaan penninkien ulkomuotoa, koska ne ovat niiden penninkien tuntomerkkejä. Ne vain halutaan saada mukaan kristillisyyden työhön niin, että Jeesus itse saisi puhdistaa ne, niinkuin hän on kaikki viinipuun oksat luvannut puhdistaa, että ne kantaisivat runsaamman hedelmän.
" Ja kun Hän sen löytää, niin...
Tuossa kuvataan sitä iloa, mikä syttyy, kun tuo penninki löytyy..
Hoitokokouksissa on unohdettu, että ihmisen toiminta ja käytös aiheutuu siitä, kuinka paljon hän on saattanut käsittää uskoa.
Olis aika hassua, jos jollekin luonnollisesti sairaalle sanoittaisiin, että sinulla on tuohon kohtaan tullut paise. Jos tuo paise ei heti tuosta katoa, niin sinut tomitetaan oikosääristen valtakuntaan.
Mutta kun poistat tuon paiseen tuosta, niin saat olla meidän terveiden kanssa.
Näinhän hoitokokouksissa meneteltiin.