Suunitellaan kovasti taloa, ensi vuonna hommat. On tulossa kellari, jonka kattona ontelolaatta (265 mm kantavuussyistä). Kustannusten takia meinataan mennä varaavaan sähkölämmitykseen. Mutta kuinka ontelo käyttäytyy, kun sen päälle tulee pintavalu about 60 mm ja jos siinä lämmityskaapelit. Koko ontelo lämpenee ja toimii isona varaajana, mutta ongelma on kellarin lämpö, kuinka paljon lämmöstä menee kellarin lämmitykseen ja voiko moisen betonimassan lämpöä säätää ollenkaan, varaako se liikaa lämpöä? Jos jollakulla kokemuksia, olisimme todella kiitollisia.
ontelolaatta ja lattialämmitys
rak07
113869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hoituu "tavallaan" eristämällä sen katto. Jolloin lämpö nousee edelleen ja fysiikan lakien mukaan ylöspäin.
..pintavalun ja ontelon väliin eristeeksi 50 mm styrox.
Meillä on ontelon päällä "laakerointina" ja eristeenä 50mm EPS levyt ja sen päällä 70mm valu ja valussa lattialämmityksen vesiputket.
on aina massiivinen perustus ja massiiviset seinät, johon voi varata lämpökuormia. Ne toimivat huippujen tasaajina. Tilanne on vähän sama kuin takassa, suuri massa antaa tasaisemman lämmön ja estää ylukuumenemisen.
Eriste tuossa tarvitaan käsittääkseni vain lattialämmityksen vuoksi.
lämmityspintana tuo ylilämmittämisen ongelman, hitauden ja kalliin laskun. Lattialämmityksen yhteydessä massa voi olla haitaksi. Varaava lämmittäminen on aina hieman kalliimpaa, koska se kuluttaa aina hieman enemmän ostoenergiaa
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1195924
ihan en ymmärtänyt pointtiasi: " varaava lämmittäminen on aina hieman kalliimpaa". Tuohan ei ole aivan oikein, koska energian hinta vaihtelee kellonajan mukaan. Joten on olemassa optimi yö- ja päiväsähkön käytön välillä. Sähköenergian käytön määrän minimointi ei ehkä ole oleellisinta, koska sähköä tuotetaan myös yöllä (vesi, tuuli, myös ydin, mutta myös polttolaitokset, koska ei niitä voi sammutella noin vain). Hinnottelu ohjaa energian oikeaa käyttöä, jota siis on yöllä käyttäminen, jota voidaan käyttää lämmön varaamiseen. Joko betoniin tai veteen.
Enemmänkin kysymykseni kosketti mukavuutta, tuoko suuren massan lämmön säädön hitaus ongelmia, vain voiko niitä jotenkin vähentää? Vai onko iso lämpömassa etu lämmön tasaamisessa myös kovilla pakkasilla?
Suuri LÄMMITETTÄVÄ massa helpottaa säätöä, mutta suuri LÄMMITTÄVÄ massa vaikeuttaa säätöä.
Massa tarkoittaa hitautta, eli jos talossa on suuret massat, niin sisälämpö on tasaisempi.
Mutta kun talossa on lattialämmitys, niin mitä suurempi sen massa on, sitä hitaampi sitä on säätää. Jos yöllä on kova pakkanen, niin termostaatti nostaa laatan lämpöä ja kun päivällä paistaakin aurinko sisälle, niin huonelämpökin nousee, kun se laatta onkin liian lämmin. Tästä syystä varaavissa systeemeissä yleensä kuluu vähän enemmän energiaa, mutta koska yöenergia on halvempaa, niin se tulee halvemmaksi.
Olen käsittänyt, että nykysäätimillä voidaan säätää varattavan laatan haluttu lämpötila esim aamuksi klo 7.00 lattia on 23 asteinen. Säädin laskee tarvittavan varausajan lämpötilojen perusteella. Oma valinta on se, kuinka lämpimäksi laatan haluaa lämmittää esimerkiksi keväällä, kun päivällä on lämmintä. Tuo lämpökäyrien opiskelu vienee aikaa, mutta tehtävissä. Mutta kuinka tuo käytännössä toimii? Jos pelaa hyvin, onko edes järkeä ajatella vesikiertoista lämmitystä, sähkökaapelit ovat halvempia ja helpompia
Vaikka on kuinka fiksu systeemi, niin ei ne silti ennusta säästä. Jos yöllä on pakkasta, niin silloin lämmitetään, vaikka seuraavan päivänä olisi suojasää.
Onko mietittiminen turhaa, kun on kehittyneitä ohjausjärjestelmiä? Deviregin 710 ohjaajalla näköjään voidaan ohjata varausta ilmojen mukaan. Kun on tulossa matalaenergiatalo, onko aivan turhaa investoida vesikeskuslämmitykseen, jos onteloon saa varattua halvalla yösähköllä sen tarpeen, jota tulee.Ja säätö näyttäisi toimivan lämpötilan mukaan, olisiko kokemuksia?
PILP ja maalämpö vaativat kovilla pakkasilla sähkövarausta kuitenkin, miksi investoida noidin matalaenergiatalossa? Tosin PILP voisi lämmittää käyttöveden suurimman osan vuodesta.