Tuosta toisesta keskustelusta ajattelin perustaa oman, mielipiteitä tai omia kokemuksia saa kertoa.
Ollaan oltu erossa lapsen syntymästä lähtien. Lapsi on nyt reilun vuoden. Isä on ollut lapsen kanssa päiviä kaksin, ja ihan ok on mennyt. Missä vaiheessa voisi antaa yöksi? En vielä ajatellut.. Isovanhemmilla lapsi on ollut viikonloppuja silloin tällöin, ja on kuin kotonaan. He ovatkin paljon tutumpia vielä lapselle..
Ollaan oltu erossa lapsen syntymästä lähtien. Lapsi on nyt reilun vuoden. Isä on ollut lapsen kanssa päiviä kaksin, ja ihan ok on mennyt. Missä vaiheessa voisi antaa yöksi? En vielä ajatellut.. Isovanhemmilla lapsi on ollut viikonloppuja silloin tällöin, ja on kuin kotonaan. He ovatkin paljon tutumpia vielä lapselle..
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos lapsi on ollut koko viikonlopun jo isovanhempienkin luona niin voi olla myöskin isänsä luona ja pitääkin. Voihan aloittaa yhdestä yöstä mutta tosiaan jos on ollut kokonaisia viikonloppuja jo poissa niin varmasti pärjää saman ajan isällään.
Jos kerta isovanhemmilllaan on ollut yötä, niin ei lapsi mene rikki tai muutoinkaan sekopäiseksi tule, vaikka hänet annatkin yökylään isälleen.
Miten muutoin lapsi tutustuu isäänsä ja lopettaa mahdollisen vierastamisen, kuin olemalla hänen kanssaan. Varmaan lapsesi saa sydänkohtauksen tai kuolee, kun päiväkotiin joskus menee, puhumattakaan kouluun menosta.
Tiedoksi vaan, lapsihan on isänsä "lihaa ja verta". Vanhempasi ovat vain isovanhempia lapselle.
Ok. Aloitin tän keskustelun lähinnä tuon toisen perusteella, jossa kiisteltiin 3-vuotiaan yökyläilyistä.
Kyllä varmasti pärjää, mutta onko lapselle sit hyväksi olla niin kauan "vieraan" seurassa? Kun käytiin lastenvalvojalla, siellä sanottiin että viikonloppuvierailut tällaisissa tapauksissa alkavat yleensä 3-4v kieppeillä. Mut kyllähän sitä nyt jo ennemminkin voi!
Ei meillä kyllä lastenvalvoja sanonut, että vl-vierailut alkaisivat vasta 3-4 vuoden iässä. Liekö syynä sanomattomuuteen ollut se, että isä (eli siis minä) on lähihuoltaja. Nuorempi oli tuolloin 1-vuotias.
en antais tyttäriäni isälleen,koska pelkään,että vie ne vaikka kapakkakierrokselle kanssaan.mut nuorimmaisen isä on vastuuntuntunen,et jos tällänen mies,niin heti varm. kun imetys loppuu.olen niitä ärsyttäviä äitejä,jotka koko ajan soittelee,et onko kaikki ok.ulkoovi lukossa,ettei lapsi lähe yksin yöllä seikkaileen...onnex isä ottaa huumorilla ja soittaa itekkin ja kertoo mitä tekevät.
4lasta ja monta isää? Varmaan oot joo aika ärsyttävä.
kovinkaan vastuuntuntoinen, vaikka sitä muilta vaadit.
Kirjoituksestasi ei saa selkoa, kuinka monta lasta ja kuinka monta isää on kyseessä, mutta monta kuitenkin.
Ehkäisy on varmasti ollut saatavissa jo silloin, kun seksielämäsi aloitit.
alusta asti kuvioissa ja on nähnyt lasta säännöllisesti niin samantien voit laittaa yökylään isän luo .Eihän se isä vieras lapselle ole .
tehtiin tapaamissopimus lapsen ollessa 1,5 v. Sovittiin, että joka toinen vkonloppu ja siitä lähtien on lapsi ollut isällään öitä. Lopetin imetyksen kokonaan lapsen ollessa 1,2 v (tämäkin osaltaan "jarrutti" yökyläilyjen aloittamista). Aina ei mennä ihan pilkulleen tapaamissopparin mukaan mutta onneksi kaikki on sovittavissa (vanhemmilla melko hyvät välit).
Mutta mutta mutta alotellaan pikkuhiljaa, on siis ollut nyt tähän asti (1,8 v.) muutaman kerran kk yhden yön kerrallaan. Lapsi on aikaisemmin viettänyt isänsä kanssa kahden aikaa (tunteja/päivän ja toisinaan oli yötä lapsen ja minun luona) jo ennen näitä yövisiittejä.
Näillä mennään hiljakseen eteenpäin lapsen tahtiin. Tosi hienosti on kaikki aina mennyt. Saanut isäkin vähän "tuta" mitä se sitten on se päivänkulku kahdestaan lapsen kanssa.
Ja vastaus sun kysymykseen: sanoisin, että voit varmasti huoletta antaa lapsen isälle yöksi jos kerran ovat jo viettäneet päiviä yhdessä ja on myös ollut muualla (isovanhemmilla) öitä. Siitä pikkuhiljaa lapsen ehdoilla. =)
myös hoitaa lasta kun hänelle siihen antaa mahdollisuuden. Ihan niin kuin äitikin.
Kaikki äiditkään eivat tosin osaa, kuten eivät kaikki isätkään.
Mutta suurin osa on kyllä lapsen hoitoon kykeneviä ja oppivia.
Se että hoitaa lasta pienenä on tärkeää myös lapsen ja molempien vanhempien välisten suhteiden kannalta.
Itse jäin aikanaan Yh:si kun nuorin oli 8kk. Kokemuksesta sanon, että lapset jotka jäävät ilman isää menettävät paljon ja isät jotka jäävät pienen lapsen hoitoa vaille menettävät yhtä paljon.
Se että lapsi saa tavata äitiään riittävän paljon on ihan sama asia kun se että hän saa tavata isäänsä. Molemmat ovat ihan yhtä tärkeitä.
Antaisittekos tälläiselle isälle lasta vkl kylään. Isä on sitä mieltä että 1,5 v.n on osattava olla pihalla itsekseen. Taikka sisällä, kun isä piipahtaa jossakin. Seksiä voi harrastaa lapsen läsnä ollessa, kun ei se mitään ymmärrä ja sitäpaitsi on hänkin siis isä kuulema nähnyt kun omat vanhempansa on touhunneet. Tupakointi on terveellistä. Pistorasioita ei tarttee suojata, niistä ei saa iskua, kun lapsi ei osaa oikein sinne ronkkia. Jos lapselle sattuu jotain (vaikkapa vakava onnettomuus)niin sille ei voi mitään. Tässä on vasta pieni esimerkki isän ajattelumaailmasta. Itse en anna lastani tällaiselle isälle.
Mutta muistathan että myös ÄITEJÄ on monenlaisia, eiks niin? Äitikin voi tehdä just noita samoja asioita jota mainitsit ja vielä niin, että lapsi pääsee tällaisia tilanteita karkuun vaan isän luokse.
On hyviä äitejä ja huonoja isiä.
On hyviä isejä ja huonoja äitejä.
On vielä huonompia isiä ja äitejä.
Vain täydellisiä vanhempia ei ole.
Mihin näistä omasta mielestäsi kuulut?
Puhut kuin entisestä puolisostani. Poissa esimerkistäsi ovat vain kodin myrkyt pahvilaatikoissa sängyn alla, kerrostalon avoimet tuuletusikkunat joissa lapsi roikkuu yksin hakemaan tullesani ja lapsen paiskiminen, suora lyöminen ja muu pahoinpitely. Lukuisat putoamiset leikkivälineistä lapsen ollessa yksin 1,5 vuotiaana pihalla, sekä samasta syystä lähes hukkuminen jokeen.
Eli kyllä niitä äitejäkin on erilaisia.
Toki meitä ihmisiä on joka junaan ja valitettavasti monet jää asemalle...
Olisi varmaankin hyvä ainakin keskustella kaikki vuorokaudenrutiinit läpi kohta kohdalta. Lapselle nimenomaan rutiinit luovat turvallisuutta ja lapsen oloa helpottaisi, mikäli käytänteet olisivat jotakuinkin samat. Tuttuja leluja ja omat peitot mukaan (tuttu tuoksu, äidin tuoksu).
En minä tiedä, mutta mä en enkä siihen ravaamisrumbaan vielä 1-vuotiasta laittaisi. Mikäli lasta jaksaa hoitaa nimenomaan ensimmäisinä vuosina hyvin, niin helpommalla pääsee aina seuraavina vuosina eli että siis lapsi on terve ja tasapainoinen. En tarkoita, että isässä olisi mitään vikaa, mutta äiti on äiti vauvalle eikä sitä mikään tai kukaan voi korvata. Vanhemmalle lapselle isä taas tulee joissain asioissa korvaamattoman tärkeäksi.
Aikuisten henkisen kypsymättömyyden ja itsekkyyden vuoksi tässä maassa lapsia viskotaan kuin hernepusseja eestaas, koska on niin kivaa välillä vähän leikkiä iskää ja äiskää ja sit välillä vähän bailabailando ja tehdä uraa ja olla trendikäs uusiosinkku golfradalla tai mitä milloinkin. Ja sit kun mun pitää saada 50%:a siitä kun se on puoliks mun!
Minkähänlaisia aikuisia tässä maassa on 20-30 vuoden päästä? Voi riittää psykologeille ja muille terapeuteille hommia.
Äiti on äiti lapselleen, Mikäs helvatta isä sitten on ? (Tapauksessasi mahdollisesto vpk tahi jalkapallojoukkue vai?)
Kyllä isällä on aivan yhtä suuri oikeus viettää lapsen kanssa aikaa öitä sekä päiviä. Imettämisen aikana ymmärrykseni on äidin vierihoitona mutta tämän jälkeen lapsen voi varmasti antaa isälle.
Sinä joke pidät ilmeisemmin itseäsi ylimaalisena superihmisenä koska olet äiti niin kerronpa sinulle että isä on aivan yhtä hyvä/huono hoitamaan lasta. Olet ilmeisesti alusta asti osannut aivan kaiken lapsen kanssa vai mitä ? Isälle et soisi sitä mahdollisuutta opetella sekä nauttia vai ?