Poria usein näkee tituleerattavan, varsinkin paikallislehdissä, "Suomen musiikkikulttuurin kehdoksi"; lähteehän täältä bändi toisensa jälkeen viemään mitä eriskummallisimpia musiikkityylejä maailmankartalle. Tosiasiat ovat kuitenkin kaunista pintaa synkempiä.
Johtuuko tämä sitten Porin ankeasta ja synkästä ilmapiiristä, jokaviikonloppuisista verisistä käviksen yhteenotoista, vaiko sitten ylipäätään yrmeistä ja toisileen perin vittumaisista ihmisistä, Pori herättää mielettömästi inspiraatioita vähitenkin musiikillisissa aivoissa. Ehkä siksi Porissa on niin paljon bändejä, koska nähdäkseni Pori tarjoaa nuorelle nykyään tasan kolme vaihtoehtoa: 1.Aloita alkoholismi jo nuorena ja siirry kaduille haastamaan riitaa 2.Aloita alkoholismi jo nuorena ja siirry ajelemaan autolla ympäri huoltoasemaa ja haasta riitaa 3.Perusta bändi ja yritä tehdä musiikkia sekä parhaasi mukaan kieltää edelliset vaihtoehdot omalta osaltasi. Jossain vaiheessa näemmä kaikissa tapauksissa joskus ihmisen mieli ei enää kestä ahtaita piirejä sekä kaupungin kärttyisää ilmapiiriä. Tässä vaiheessa yleensä ko.ihminen riistää itseltään hengen. Eipä ole uusi juttu Porissa.
Jos kuitenkin Porilainen nuori tahtoo yrittää, perustaa bändiä, joka tekee ehkä hieman erilaista musiikkia, jolla on huimat inspiraatiot, jossa soittavat erittäin osaavat ja luovat tyypit, eli bändiä, jolla olisi käytännössä kaikki avaimet menestykseen, kaikki loppujen lopuksi kaatuu tähän: Mistä treenikämppä!?
Vastaus: Ei mistään.
Porin teknisen palvelukeskuksen aulis-avuliaat eivät korvaansa lotkauta nuorten toiveille istuessaan viiden markan toimistopöytänsä ääressä lipittämässä vanhaa kahvia. Ovat ehkä kateellisia ja katkeria menetetystä nuoruudestaan. Jostain kumman syystä kyseiseen laitokseen viedyt "treenikämppähakemukset" jäävät joko pöydälle pölyttymään taikka sitten päätyvät roskakoriin. Myöskään mikään muu taho ei auta.
Hattua on taas nostettava Nuorisotalolle, joka yrittää parhaansa mukaan tarjota nuorille paikkaa, missä kaikki saisivat soittotarpeensa tyydytettyä, mutta tämä projekti on porilaisena tuomittu epäonnistumaan jo ennen alkamistaan. Tunnetusti porin "kovat jätkät" eli viistoistavuotiaat skeittaripojat käyvät säännöllisesti potkimassa yleiseltä treenikämpältä vehkeet paskaksi ja ovat onnellisia. Tästä syystä noin kaksikymmentä hyvää bändiä jäävät "tulematta".
Enpä tarkalleen edes tiedä, miksi vaahtoan täällä... Ei kuitenkaan ole näkyvissä minkäänlaista parannusta. Olen puhunut.
-janne
Johtuuko tämä sitten Porin ankeasta ja synkästä ilmapiiristä, jokaviikonloppuisista verisistä käviksen yhteenotoista, vaiko sitten ylipäätään yrmeistä ja toisileen perin vittumaisista ihmisistä, Pori herättää mielettömästi inspiraatioita vähitenkin musiikillisissa aivoissa. Ehkä siksi Porissa on niin paljon bändejä, koska nähdäkseni Pori tarjoaa nuorelle nykyään tasan kolme vaihtoehtoa: 1.Aloita alkoholismi jo nuorena ja siirry kaduille haastamaan riitaa 2.Aloita alkoholismi jo nuorena ja siirry ajelemaan autolla ympäri huoltoasemaa ja haasta riitaa 3.Perusta bändi ja yritä tehdä musiikkia sekä parhaasi mukaan kieltää edelliset vaihtoehdot omalta osaltasi. Jossain vaiheessa näemmä kaikissa tapauksissa joskus ihmisen mieli ei enää kestä ahtaita piirejä sekä kaupungin kärttyisää ilmapiiriä. Tässä vaiheessa yleensä ko.ihminen riistää itseltään hengen. Eipä ole uusi juttu Porissa.
Jos kuitenkin Porilainen nuori tahtoo yrittää, perustaa bändiä, joka tekee ehkä hieman erilaista musiikkia, jolla on huimat inspiraatiot, jossa soittavat erittäin osaavat ja luovat tyypit, eli bändiä, jolla olisi käytännössä kaikki avaimet menestykseen, kaikki loppujen lopuksi kaatuu tähän: Mistä treenikämppä!?
Vastaus: Ei mistään.
Porin teknisen palvelukeskuksen aulis-avuliaat eivät korvaansa lotkauta nuorten toiveille istuessaan viiden markan toimistopöytänsä ääressä lipittämässä vanhaa kahvia. Ovat ehkä kateellisia ja katkeria menetetystä nuoruudestaan. Jostain kumman syystä kyseiseen laitokseen viedyt "treenikämppähakemukset" jäävät joko pöydälle pölyttymään taikka sitten päätyvät roskakoriin. Myöskään mikään muu taho ei auta.
Hattua on taas nostettava Nuorisotalolle, joka yrittää parhaansa mukaan tarjota nuorille paikkaa, missä kaikki saisivat soittotarpeensa tyydytettyä, mutta tämä projekti on porilaisena tuomittu epäonnistumaan jo ennen alkamistaan. Tunnetusti porin "kovat jätkät" eli viistoistavuotiaat skeittaripojat käyvät säännöllisesti potkimassa yleiseltä treenikämpältä vehkeet paskaksi ja ovat onnellisia. Tästä syystä noin kaksikymmentä hyvää bändiä jäävät "tulematta".
Enpä tarkalleen edes tiedä, miksi vaahtoan täällä... Ei kuitenkaan ole näkyvissä minkäänlaista parannusta. Olen puhunut.
-janne
Vastaukset 6
Vanhimmat
Et sitten esim. Annikselta ole kysellyt? ..tai jos tarve on sinulla vallan polttava, niin ootko kysellyt isän kaverin veljen enon serkulta jotain tilaa vuokralle tms? Älä ymmärrä väärin, joskus itsekin paikkoja etsiessäni tiedän että ne on kiven alla, mutta yrittänyttä ei laiteta!
No johan oli ylen negatiivinen kirjoitus. Kaikki muu oli mielestäni täyttä sontaa paitsi se, että Porissa on treenikämpät kiven alla.
En kuitenkaan tituleeraisi Poria musiikkikulttuurin kehdoksi, sitä kaupunki oli Pori-Rockin kultapäivinä 80-luvulla. Kyllähän täältä silti vieläkin löytyy hienoja bändejä.
Hehe :)
Ei natsaa.
Treenikämppää ollaan haettu
Nuokkarilta
Annikselta
Radiotalosta
Ruosniemen työkkäriltä
Finlaysonilta
Tekn.Palvelukeskuksesta
Kulttuuritoimesta
Satakunnan Kansasta
Pub19:n naapuritalosta
Kaikkien kaverien himasta
Kaikkien sukulaisten himasta
Poppikselta
ja vielä isän sedän naapurin parturi-kampaajan mailakassinkantajan siivoojan lastenhoitajalta.
Porilla on tällä hetkellä 4 virallista Kaupungin treenikämppäasuntoa:
Annis (muutama kämppä)
Nuokkari (1 tai 2 kämppää)
Kyläsaaren koulu (2 kämppää)
Radiotalo (2 kämppää).
No use.
-j
..enäs se vanha poliisilaitos nuorisoaseman takana? Siellä ainakin jokus treenaili monet.
kolo on suljettu ku palomäe kaitsu rupes hoitaa lastas eikä enää pystyny pitää sitä yllä. ja sitäpaitsi sielläki oli kamat paskan ku se oli yleine kämppä.
Minusta Pori on tunnettu porilaisista.
En tarkoita koko maassa myytäviä illan herkkuja,
vaan ihmisiä.
Porilaisista ihmisistä. Aina kun porilainen tapaa jonkun muun kuin ei porilaisen, niin kohtaamisessa on jotakin " historillista "
Tämän saattaa juuri Porissa usein unohtaa.
Vähän kuin musiikissa. Kun eri ihmiset kuulevat musiikkia, niin he reakoivat siihen eri tavalla.
Koko maa tuntee Porin muusiikistaan, ja eritysesti DINGO sai varmasti kaikki porilaiset paistattelemaan ennen näkemättömässä auringonvalossa.
Jokaisesta ilmiöstä voi oppia jotakin. Onko DINGO menestyksetä opittu mitään, ja missä on uudet kevyen musiikin vastaavat ilmiöt ?
Porissa on tietysti niin kova kilpailu alalla, siksi olisi hyvä ottaa hieman etäisyyttä aina välillä.
Silloin näkee itsekkin paremmin, että onko yleisö Porissa vai muualla maassa.
Ymmärettävästi kaikki haluaisivat astua seuraavana lavalle, ja saada kaikki se sama kunnia ja maine. Mutta oppia voi myös, sillä kaiken voi tehdä vielä paremminkin.