Ruokailu sun muu yliopistossa

Olen tällä hetkellä lukiossa ja tarkoitus olisi luultavasti mennä sen jälkeen yliopistoon. Alasta en vielä osaa sanoa, mutta esimerkiksi psykologia kiinnostaisi. Pari kysymystä siis kysyisin yliopisto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Miten pitkiä päivät ovat?

Missä välissä ruokailut ovat? Maksavatko ne?

Voiko tunneilla jättää huoletta käymättä?

Saako yliopistoon hakeva hyväksyttäessä esitteitä opiskelija-asunnoista vai tuleeko itse vuokrata joku tavallinen kerrostalokämppä?

Miten yliopistossa opiskelu eroaa ammattikorkeakoulussa opiskelusta?

Pystyykö yliopistossa enää saamaan uusia ystäviä? Aion muuttaa kauas nykyisestä asuinpaikastani ja olen melko ujo, joten pelkään, että en löydä yhtään ystävää uudelta paikkakunnalta. Siksi tosiaan kysyn, että mistä piireistä sitten uudella paikkakunnalla löytää ystäviä helpoiten. En itse harrasta mitään, joten harrastuspiireistä nyt ei ainakaan.

Kiitos vastauksistanne! :)
53094
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Miten pitkiä päivät ovat?

- Riippuu siitä millaisen lukujärjestyksen olet tehnyt ja millaisia kursseja olet valinnut. Luentoja, harjoitusryhmiä yms. järjestetään klo. 8 ja 18 välillä. Viimeiset luennot voivat joskus loppua siis illalla kahdeksan tienoilla. Pääosin opetus ajoittuu kuitenkin klo. 8 ja 16 välille.


Missä välissä ruokailut ovat? Maksavatko ne?

- Yliopistoissa on Fazer-Amican, yo-kunnan tms. tahon ylläpitämiä ravintoloita. Syömässä voi käydä silloin kun itse haluaa, siis mitään tiettyä ruokailua/ruokailulle varattua aikaa ei sinänsä ole. Lounasvaihtoehtoja on yleensä 4-5, hinnat vaihtelevat n. 2 - 5 euron välillä, riippuen minkälaisen lounaan valitsee.


Voiko tunneilla jättää huoletta käymättä?

- Luennoilta voi olla vapaasti pois. Siellä käymistä ei kukaaan valvo. Sen sijaan sarjoitusryhmissä, seminaareissa, kieliopinnoissa ja sen sellaisissa on yleensä jonkinasteinen läsnäolopakko, esim. saa olla pois kolme kertaa kymmenestä ilman erillistä selitystä. Nämä jutut selvitetään kyllä yleensä aina kunkin kurssin alussa. Käytännöt vaihtelevat sitä paitsi myös opettajittain aika paljon.

Saako yliopistoon hakeva hyväksyttäessä esitteitä opiskelija-asunnoista vai tuleeko itse vuokrata joku tavallinen kerrostalokämppä?

-Yleensä hyväksymiskirjeen mukana tulee opiskelijakämppähakemus. Moni kuitenkin hommaa asunnon mielummin yksityiseltä.


Miten yliopistossa opiskelu eroaa ammattikorkeakoulussa opiskelusta?

-On vapaampaa. Sisällöllisesti opinnot eroavat etenkin niin, että yo-opinnoissa on enemmän tutkimusmetodiikkaan keskittyvää opetusta. Tosin tämä on niin laaja kysymys että on hankala vastata kovin yksiselitteisesti - erot riippuvat hirvittävästi oppiaineestakin jne.


Pystyykö yliopistossa enää saamaan uusia ystäviä?
-Totta kai. Oma ainejärjestö järjestää kuitenkin tapahtumia joissa tutustuu ihmisiin ja opintojen alussa liikuskellaan yhdessä oman tutor-ryhmän kanssa, jonka puitteissa on helppo tutustua.


Kiitos vastauksistanne! :)

-Ollos hyvä :)

Äänestä

Päivien pituus riippuu oikeastaan sinusta itsestäsi ja myös tiedekunnasta, jossa opiskelet. Jos valitset paljon sivuaineita ja ylimääräisiä opintoja, päivät voivat venyä 12-tuntisiksi, kuten itselläni yhteiskuntatieteellisessä opiskellessani. Välissä voi olla tyhjiä tunteja tai koko päivä voi olla täynnä. Toisaalta voi olla viikkoja, jolloin opetusta on vain parina päivänä pari tuntia kerrallaan. Hommahan toimii siis niin, että kurssien opetus järjestetään tiettyihin aikoihin ja valitset itse mille kursseille osallistut. Useimmiten luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, poislukien pakolliset kieliopinnot ja joidenkin kurssien harjoitukset. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että vaikka lukujärjestys näyttää tyhjältä, aikaa on varattava huomattavasti tenttikirjojen ja luentomuistiinpanojen lukemiseen luentojen jälkeen.

Ruokailla voi yliopiston ruokaloissa (samassa yliopistossa on yleensä monta eri ravintolaa) silloin kun on nälkä. Lounasaika on yleensä klo 11-15, silloin ruoka on halvempaa, mutta muulloinkin voi saada lämmintä ruokaa. Mitään varsinaista ruokatuntia ei ole, joten voi käydä niin, että sinulla on joinain päivinä luentojen välissä vain 15 min aikaa käydä lounaalla. Ruoka maksaa 1-3 euroa.

Yliopiston hyväksymiskirjeen mukana on ko. paikkakunnan opiskelija-asuntosäätiön esite ja ohjeet asunnon hakemiseen, mutta asuntohakemus kannattaa jättää jo aiemmin. Opiskelija-asuntosäätiöiden nettisivuilta löytyy ohjeita.

Yliopisto vs. AMK -kysymykseen sanoisin, että yliopistossa opiskelu on oma-aloitteista ja painottuu tenttikirjojen lukemiseen ja omaan pohdintaan, kun taas AMK:ssa opitaan ryhmätöitä ja harjoitustöitä tekemällä. AMK:ssa opiskelu on lukiomaisempaa kuin yliopistossa, oppitunneilla esim. kirjoitetaan kalvolta muistiinpanoja vihkoon samalla tavoin kuin lukiossa.

Yliopistossa uusia ystäviä saa ainejärjestön tapahtumien kautta ja myös luennoilla, hyvä keino on esimerkiksi mennä kysymään, mitä edellisellä luennolla käsiteltiin, siitä on helppo jatkaa jutustelua. Ainejärjestön pirskeitä on varsinkin ensimmäisenä syksynä runsaasti, eikä niissä katsota kieroon edes sellaisia, jotka eivät halua alkoholia nauttia. AMK:ssa luokkatovereiden kanssa tulee hyvin tutuksi, sillä useimmat kurssit käydään aina oman luokan kanssa. Yliopistossa ystäviä voi saada muualtakin kuin omalta alaltaan, sillä luennoilla voi olla melkein minkä tahansa alan opiskelijoita.

Toivottavasti näistä oli apua, kysy lisää jos jäi jotakin epäselvää :)

Äänestä
  • En tiennytkään, että on olemassa pakollisia aineita yliopistossa. Mistä aineista näitä pakollisia on? Kielistäkö vain?

    Itse opiskelen lukiossa pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa. Onko näitä mahdollisuus jatkaa yliopistossa ja "millä tavalla"?

    Miten pitkään kurssit kestävät kunnes on taas koe? Monta kirjaa yleensä yhteen kokeeseen tulee opetella ja minkätyylisiä kysymyksiä kokeissa on?

    Tuleeko opiskelijayksiössä asuminen halvemmaksi kuin vuokrata itse yksiö tavallisesta kerrostalosta? Kuinka ajoissa tulee olla liikkeellä saadakseen asunnon?

    Millä tavalla omat aineet valitaan ja onko systeemiä hieman samanlainen kuin lukiossa aineita valittaessa eri jaksoihin? Onko olemassa jaksoja ja jos on, kuinka monta jaksoa on vuodessa?

    Kuinka monta tuntia voi joutua istumaan putkeen yhdellä luennolla enintään? Alkavatko tunnit yleensä tasatunnein? Jos ei millään kerkeä syödä luentojen välissä, saako luennoilla syödä?

    Äänestä

  • Lukiolainen vielä kirjoitti:

    En tiennytkään, että on olemassa pakollisia aineita yliopistossa. Mistä aineista näitä pakollisia on? Kielistäkö vain?

    Itse opiskelen lukiossa pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa. Onko näitä mahdollisuus jatkaa yliopistossa ja "millä tavalla"?

    Miten pitkään kurssit kestävät kunnes on taas koe? Monta kirjaa yleensä yhteen kokeeseen tulee opetella ja minkätyylisiä kysymyksiä kokeissa on?

    Tuleeko opiskelijayksiössä asuminen halvemmaksi kuin vuokrata itse yksiö tavallisesta kerrostalosta? Kuinka ajoissa tulee olla liikkeellä saadakseen asunnon?

    Millä tavalla omat aineet valitaan ja onko systeemiä hieman samanlainen kuin lukiossa aineita valittaessa eri jaksoihin? Onko olemassa jaksoja ja jos on, kuinka monta jaksoa on vuodessa?

    Kuinka monta tuntia voi joutua istumaan putkeen yhdellä luennolla enintään? Alkavatko tunnit yleensä tasatunnein? Jos ei millään kerkeä syödä luentojen välissä, saako luennoilla syödä?

    En tiennytkään, että on olemassa pakollisia aineita yliopistossa. Mistä aineista näitä pakollisia on? Kielistäkö vain?

    -Omaan pääaineeseen liittyy tiettyjä "pakollisia" kursseja, jotka on pakko sisällyttää tutkintoon. Lisäksi on pakollisia kieliopintoja - itselläni äidinkieli, puheviestintä, englanti ja ruotsi. Opiskelen itse Turun yliopistossa, muissa yliopistoissa (ja oppiaineiden ja tiedekuntien välillä) nuo pakolliset kurssit voivat toki jonkin verran vaihdella.

    Itse opiskelen lukiossa pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa. Onko näitä mahdollisuus jatkaa yliopistossa ja "millä tavalla"?

    -On toki. Tutkintoon voi (ja usein kannattaa) sisällyttää ylimääräisiä kieliopintoja. Ja tokihan voit myös hakeutua yliopistoon lukemaan jotakin kieltä pääaineenasi.

    Miten pitkään kurssit kestävät kunnes on taas koe?

    -Ainakin laitoksellani on viime vuosina siirrytty neljän periodin järjestelmään. Tämä tarkoittaa, että syys- ja kevätlukukaudet on molemmat jaettu kahteen kahden kuukauden pituiseen periodiin. Tentit ovat pääsääntöisesti näiden periodien lopussa. Toisaalta tähän on myös välillä poikkeuksia.

    Monta kirjaa yleensä yhteen kokeeseen tulee opetella ja minkätyylisiä kysymyksiä kokeissa on?

    -Riippuu täysin opiskelemastasi aineesta.

    Tuleeko opiskelijayksiössä asuminen halvemmaksi kuin vuokrata itse yksiö tavallisesta kerrostalosta? Kuinka ajoissa tulee olla liikkeellä saadakseen asunnon?

    -Opiskelijayksiössä asuminen tulee keskimäärin halvemmaksi. Toki voit löytää poikkeuksellisen halvan yksiön vapailta markkinoilta. Asunnon etsiminen sinun kannattanee aloittaa heti, kun olet saanut tiedon opiskelupaikasta.

    Millä tavalla omat aineet valitaan ja onko systeemiä hieman samanlainen kuin lukiossa aineita valittaessa eri jaksoihin? Onko olemassa jaksoja ja jos on, kuinka monta jaksoa on vuodessa?

    -Itselläni on neljä periodia, kuten ylempänä mainitsin. Tämä voi vaihdella yliopistosta toiseen. Kurssit valitaan yksinkertaisesti ilmoittautumalla kurssille. Ilmoittautuminen voi tapahtua sähköisesti, lomakkeella tai olemalla paikalla ensimmäisellä luennolla. Kurssin yhteydessä ilmoitetaan kyllä, miten sille ilmoittaudutaan.

    Kuinka monta tuntia voi joutua istumaan putkeen yhdellä luennolla enintään? Alkavatko tunnit yleensä tasatunnein? Jos ei millään kerkeä syödä luentojen välissä, saako luennoilla syödä?

    -Luennot kestävät yleensä 2*45 minuuttia. Välissä voi olla 15 minuutin tauko. Myös luentojen välissä on vähintään 15 minuuttia taukoa, joten jos luentopaikat eivät ole kaukana toisistaan, ehtii kahden peräkkäisenkin luennon välissä syömään.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    En tiennytkään, että on olemassa pakollisia aineita yliopistossa. Mistä aineista näitä pakollisia on? Kielistäkö vain?

    -Omaan pääaineeseen liittyy tiettyjä "pakollisia" kursseja, jotka on pakko sisällyttää tutkintoon. Lisäksi on pakollisia kieliopintoja - itselläni äidinkieli, puheviestintä, englanti ja ruotsi. Opiskelen itse Turun yliopistossa, muissa yliopistoissa (ja oppiaineiden ja tiedekuntien välillä) nuo pakolliset kurssit voivat toki jonkin verran vaihdella.

    Itse opiskelen lukiossa pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa. Onko näitä mahdollisuus jatkaa yliopistossa ja "millä tavalla"?

    -On toki. Tutkintoon voi (ja usein kannattaa) sisällyttää ylimääräisiä kieliopintoja. Ja tokihan voit myös hakeutua yliopistoon lukemaan jotakin kieltä pääaineenasi.

    Miten pitkään kurssit kestävät kunnes on taas koe?

    -Ainakin laitoksellani on viime vuosina siirrytty neljän periodin järjestelmään. Tämä tarkoittaa, että syys- ja kevätlukukaudet on molemmat jaettu kahteen kahden kuukauden pituiseen periodiin. Tentit ovat pääsääntöisesti näiden periodien lopussa. Toisaalta tähän on myös välillä poikkeuksia.

    Monta kirjaa yleensä yhteen kokeeseen tulee opetella ja minkätyylisiä kysymyksiä kokeissa on?

    -Riippuu täysin opiskelemastasi aineesta.

    Tuleeko opiskelijayksiössä asuminen halvemmaksi kuin vuokrata itse yksiö tavallisesta kerrostalosta? Kuinka ajoissa tulee olla liikkeellä saadakseen asunnon?

    -Opiskelijayksiössä asuminen tulee keskimäärin halvemmaksi. Toki voit löytää poikkeuksellisen halvan yksiön vapailta markkinoilta. Asunnon etsiminen sinun kannattanee aloittaa heti, kun olet saanut tiedon opiskelupaikasta.

    Millä tavalla omat aineet valitaan ja onko systeemiä hieman samanlainen kuin lukiossa aineita valittaessa eri jaksoihin? Onko olemassa jaksoja ja jos on, kuinka monta jaksoa on vuodessa?

    -Itselläni on neljä periodia, kuten ylempänä mainitsin. Tämä voi vaihdella yliopistosta toiseen. Kurssit valitaan yksinkertaisesti ilmoittautumalla kurssille. Ilmoittautuminen voi tapahtua sähköisesti, lomakkeella tai olemalla paikalla ensimmäisellä luennolla. Kurssin yhteydessä ilmoitetaan kyllä, miten sille ilmoittaudutaan.

    Kuinka monta tuntia voi joutua istumaan putkeen yhdellä luennolla enintään? Alkavatko tunnit yleensä tasatunnein? Jos ei millään kerkeä syödä luentojen välissä, saako luennoilla syödä?

    -Luennot kestävät yleensä 2*45 minuuttia. Välissä voi olla 15 minuutin tauko. Myös luentojen välissä on vähintään 15 minuuttia taukoa, joten jos luentopaikat eivät ole kaukana toisistaan, ehtii kahden peräkkäisenkin luennon välissä syömään.

    Harvoin on sellaista tilannetta ollut, ettei jotain olisi ehtinyt syömään. Kiireisimmät hommat ovat olleet töissä, aina ei vain ehdi pysähtyä syömään.

    Kyllä se syöminen taitaa olla niitä pienimpiä murheita yliopistolla :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lukiolainen vielä kirjoitti:

Olen tällä hetkellä lukiossa ja tarkoitus olisi luultavasti mennä sen jälkeen yliopistoon. Alasta en vielä osaa sanoa, mutta esimerkiksi psykologia kiinnostaisi. Pari kysymystä siis kysyisin yliopisto-opiskeluun liittyvistä asioista.

Miten pitkiä päivät ovat?

Missä välissä ruokailut ovat? Maksavatko ne?

Voiko tunneilla jättää huoletta käymättä?

Saako yliopistoon hakeva hyväksyttäessä esitteitä opiskelija-asunnoista vai tuleeko itse vuokrata joku tavallinen kerrostalokämppä?

Miten yliopistossa opiskelu eroaa ammattikorkeakoulussa opiskelusta?

Pystyykö yliopistossa enää saamaan uusia ystäviä? Aion muuttaa kauas nykyisestä asuinpaikastani ja olen melko ujo, joten pelkään, että en löydä yhtään ystävää uudelta paikkakunnalta. Siksi tosiaan kysyn, että mistä piireistä sitten uudella paikkakunnalla löytää ystäviä helpoiten. En itse harrasta mitään, joten harrastuspiireistä nyt ei ainakaan.

Kiitos vastauksistanne! :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu