Eli rv 11 6 ja mul on noin kaks vuotta sitten ollu kova laihduttaminen käynnissä, sillon kesän aikana tippu 20kg. Nyt alkuraskaudes on koko ajan nälkä ja yöl pitää herätä pari kertaa syömään jotain hedelmää. No kiloi on pari tullu ja alkaa itseinho et haluis lopettaa syömisen, eikä se ruoka oo pariin päivään maistunu..
Onko sikiölle vaarallista, jos on muutamia päiviä et syö vähemmän? Painoindeksi oli ennen raskautta 26, mut se on mulla aika lähellä ollu ihannepainoa.. Ja olin siihen tyytyväinen:)
Onko joku kokenu samaa, et raskauden kilot pelottaa?
Onko sikiölle vaarallista, jos on muutamia päiviä et syö vähemmän? Painoindeksi oli ennen raskautta 26, mut se on mulla aika lähellä ollu ihannepainoa.. Ja olin siihen tyytyväinen:)
Onko joku kokenu samaa, et raskauden kilot pelottaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli mulla kans sama painoindeksi raskauden alussa ja sit ei niitä kiloja tullutkaan paljon paitsi nyt on ,viikolla 31 oon siis, niin alkanut paino nousta enkä kehtaa edes neuvolaan mennä jos taas valittavat sielä. Kiloja on nyt tullut 8.5 ja ei olis saanut koko raskauden aikana tulla kuin sen verran. inhottaa kovasti kun joutuu painonsa kanssa ihmettelemään näin paljon kun en haluaisi.
vauvan parasta,eikä omia kiloja...noihin paino indekseihin ei kannata tuijottaa,niitä ei edes laskettu muutama vuosi sitten,eikä pidetty tosta ylipainosta haloota,niinkun nyt...ei ihme että stressaa raskausaikanakin,kun joka tuutin täydeltä tulee vaan laihdutus sitä,laihdutus tätä...sitten mietitään miks kaikki nuoret ja jo aikuisetkin sairastaa syömishäiriötä,jonkin asteesta sellaista.jatkuva painon kyttääminen ja syömisen kontrolloiminenkin on syömishäiriön lievempi muoto,joka johtaa masennukseen,ja tietynlainen pakkoneuroosi,on aivan väärä kuva,että syömishäiriöisen tarvii olla langanlaiha,vaan sitä voi sairastaa normaalipainonenkin,indeksin mukaan,se asuu mielessä,ei painokiloissa..joten kun syöt normaalisti,niin ei mitään hätää,mutta lapsi tarttee tietyt ravinto aineet,samoin sä, tulevana äitinä,että aivot jaksaa toimia normaalisti,niitä ei omista ylimääräsistä kiloista saa...joillakin tulee raskausaikana kiloja enemmän,toisille vähemmän,vaikka söisivät just saman verran,sama hommahan on normaali elämässäkin...itse aina vaan toivoo,että vauva ois terve,kiloille viis,koska sukulaisen poika vammautui synnytyksessä,joten panee miettimään,mikä oikein on tärkein,oma kroppa vai mikä...
on kyllä ihan tarpeellista raskausaikana. Painoa tulee lisää monesti paljonkin, mutta se ei tarkoita, että kaikki olisi läskiä. Esim. verimäärä lisääntyy ja rinnat turpoavat näistä tulee jo 2-3kg riippuu tietysti henkilön koosta. Loppuraskaudessa jo pelkkä turvotus voi olla n. 1 kg. Eli lähtee synnytyksen jälkeen. Lisäksi paino tippuu imetyksenaikana, koska energian kulutus on silloi suurempi. Eli kerkee sitä painoa miettimään myöhemminkin.
Edellisessä raskaudessa todettiin raskausdiabetes, ja kävin ravitsemusneuvonnassa. Neuvottiin syömään vähän parin tunnin välein, pari kunnon ateriaa päivässä. Hiilihydraatteja piti seurata.
Neuvonta sattui hyvään saumaan, kun olin juuri herännyt itsekin tajuamaan, että syömistarve ei ollut ihan normaali: jugurtti ei riittänyt pikkuhiukaan, piti ottaa kaksi. Piti sitten opetella syömään vähän kerrallaan ja mielellään proteiinipitoista, muuten hiilihydraattikiintiöt tuli täyteen ennen aikojaan.
Tässä raskaudessa (rv 13) olen noudattanut silloisia ohjeita, ja ainakin toistaiseksi on sekä nälkä että paino pysyneet hyvin kurissa. Pahin nälkä tulee kyllä vasta raskauden puolivälin paikkeilla, odotahan vain...
Mutta älä sure painoa, ajattele mieluummin verensokerin pitämistä tasaisena, jotta vauvalla olisi hyvä kasvaa eikä kasvaisi liikaa eikä kärsisi synnytyksen jälkeen hypoglykemiasta. Monesti sokeriäitien vauvat, jotka ovat tottuneet korkeaan verensokeriin, joutuvat sokeritippaan teholle. Se oli itselle kova motiivi huolehtia syömisistä.