PAROXETIN - Kokemuksia

Katariina1984

MOi.
Onko teillä kokemuksia paroxetin-lääkkeestä.
Mulla määrättiin paniikkihäiriöön.
Pelottaa aloittaa kuuri.
Onko ollut sivuvaikutuksia?
Onko helpottanut?
Onko vieroitusoireita kuurin jälkeen?/Tai jos unohtaa pillerin?
Lihooko lääkityksen myötä?

Kiitos paljon jo etukäteen!!

127

43618

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Paroxetinia,

      enkä mitään muitakaan mielialalääkkeitä, enkä suostuisi käyttämään mistään hinnasta. Olen itse opetellut hallitsemaan paniikkikohtaukset muilla keinoilla, se on mahdollista ja mielestäni parempi vaihtoehto kuin hankkiutua riippuvaiseksi kemiallisista valmisteista.

      Paroksetiini on osoittautunut plaseboa tehokkaammaksi kahdessa kliinisessä kokeessa ja yhdessä kokeessa se ei poikennut teholtaan sanottavasti plasebosta.

      Paroksetiini tunnetaan vaikeimpien sivuvaikutusten ja vieroitusoireiden, samoin kuin itsetuhoisuuden aiheuttajana.

      Yksi tämänkin aineen haitoista on sen vaikutus seksuaalitoimintoihin, nämä vaikutukset voivat jatkua lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen viikkoja, kuukausia, vuosia ... kukaan ei tiedä kuinka kauan. Tilaa kutsutaan nimellä Post SSRI Sexual Dysfunction (PSSD). http://en.wikipedia.org/wiki/Post_SSRI_Sexual_Dysfunction

      Yli 80% mielialalääkkeiden käyttäjistä kertoo seksuaalisista haitoista, on siis todennäköisempää saada aineesta haittoja kuin hyötyä.

      Paroksetiinin valmistajaa vastaan on nostettu tuhansia oikeusjuttuja aineen haitoista.

      Paroksetiini saattaa auttaa paniikkeihin mutta kannattaa tutustua tarkkaan sen käyttöön liittyviin riskeihin, itse kokeilisin kyllä ensin kaikki muut vaihtoehdot.

      • kauhutarinoita..

        ..levitellä. On ilmeistä, että vastustat lääkkeitä jostain syystä fanaattisesti. Kaikille on tietysti oikeus mielipiteeseensä. Huonoa on se että viestilläsi on satoja lukijoita joista jotkut eivät uskalla aloittaa lääkettä josta olisi heille paljon hyötyä. Paroksetiinille on muuten tehty paljon enemmän kuin kolme kliinistä koetta.
        Itse käytin Paroksetiinia puolitoista vuotta voimakkaaseen ahdistuneisuuteen. Lääke auttoi hyvin. Joitakin mainitsemiasi sivuvaikutuksia esiintyi, mutta melko lievänä kuten yli 90%:lla lääkkeen käyttäjistä. Nekin vähenivät parin kuukauden kuluessa lähes olemattomiin. Ahdistuneisuus joka melkein vei työkyvyn parani neljässä viikossa kokonaan. Jos tulisi tarve uudestaan niin käyttäisin uudestaan. Lääke ei aiheuta riippuvuutta niinkuin jotkut väittävät. Lopettaminen sujui minulta hyvin kun noudattaa ohjeita siitä että annostusta on vähennettävä hitaasti.
        Jos käy niin, että haittoja alkaa olla yhtä paljon kun hyötyjä niin silloin lääke ei sovi kyseiselle henkilölle. Se on melko tavallista mielialalääkkeissä. Silloin pitää kokeilla jotain muuta konstia.
        Jotkut hyvin harvat löytävät tästä välistä elämälleen uuden tarkoituksen. Perustetaan nettisivusto esim. - The Evils of Paxil - ja omistetaan loppuelämä toivottomaan taisteluun lääkeyhtiötä vastaan.
        Paroksetiini on kuitenkin tehokas ja monikättöinen mielialalääke jota kannattaa kokeilla ahdistuneisuuteen. On totta että oikeusjuttuja amerikassa on nostettu. Entä sitten? Millä alalla niitä ei olisi siellä. Näitä onnenonkijoita riittää siellä. Jos onnistuvat saamaan tarpeeksi media näkyvyyttä niin voivat neuvotella asianajajan välityksellä mukavan summan jolla pitää suunsa kiinni.


      • vastusta,
        kauhutarinoita.. kirjoitti:

        ..levitellä. On ilmeistä, että vastustat lääkkeitä jostain syystä fanaattisesti. Kaikille on tietysti oikeus mielipiteeseensä. Huonoa on se että viestilläsi on satoja lukijoita joista jotkut eivät uskalla aloittaa lääkettä josta olisi heille paljon hyötyä. Paroksetiinille on muuten tehty paljon enemmän kuin kolme kliinistä koetta.
        Itse käytin Paroksetiinia puolitoista vuotta voimakkaaseen ahdistuneisuuteen. Lääke auttoi hyvin. Joitakin mainitsemiasi sivuvaikutuksia esiintyi, mutta melko lievänä kuten yli 90%:lla lääkkeen käyttäjistä. Nekin vähenivät parin kuukauden kuluessa lähes olemattomiin. Ahdistuneisuus joka melkein vei työkyvyn parani neljässä viikossa kokonaan. Jos tulisi tarve uudestaan niin käyttäisin uudestaan. Lääke ei aiheuta riippuvuutta niinkuin jotkut väittävät. Lopettaminen sujui minulta hyvin kun noudattaa ohjeita siitä että annostusta on vähennettävä hitaasti.
        Jos käy niin, että haittoja alkaa olla yhtä paljon kun hyötyjä niin silloin lääke ei sovi kyseiselle henkilölle. Se on melko tavallista mielialalääkkeissä. Silloin pitää kokeilla jotain muuta konstia.
        Jotkut hyvin harvat löytävät tästä välistä elämälleen uuden tarkoituksen. Perustetaan nettisivusto esim. - The Evils of Paxil - ja omistetaan loppuelämä toivottomaan taisteluun lääkeyhtiötä vastaan.
        Paroksetiini on kuitenkin tehokas ja monikättöinen mielialalääke jota kannattaa kokeilla ahdistuneisuuteen. On totta että oikeusjuttuja amerikassa on nostettu. Entä sitten? Millä alalla niitä ei olisi siellä. Näitä onnenonkijoita riittää siellä. Jos onnistuvat saamaan tarpeeksi media näkyvyyttä niin voivat neuvotella asianajajan välityksellä mukavan summan jolla pitää suunsa kiinni.

        nämä SSRI-kemikaalit vain eivät ole lääkkeitä, ne vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin, joillakin ne lievittävät väärien elämäntapojen ja puutteellisen elämänhallinnan aiheuttamaa pahaa oloa.

        Muistutan vain että näiden aineiden vaikutukset eivät kaikki ole positiivisia, joillekin ne ovat muodostuneet koko elämän raunioittaneeksi ongelmaksi, jotkut ovat haudassa kun ovat itse syöneet näitä tai joku perheenjäsen joka sitten on psykoosissa purkautunut viimeisen kerran.

        Ymmärrän hyvin että olet valinnut pillerioikotien ongelmiisi ja julistat hurmanhenkisesti näiden aineiden autuaaksitekevää voimaa, pidä silti realiteetit mielessä, älä tuputa samaa tyyliä muille kertomatta sen vaaroista ja vaoihtoehtoisista tavoista kasvaa aikuiseksi ja hallita elämäänsä.


      • minä vaan
        vastusta, kirjoitti:

        nämä SSRI-kemikaalit vain eivät ole lääkkeitä, ne vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin, joillakin ne lievittävät väärien elämäntapojen ja puutteellisen elämänhallinnan aiheuttamaa pahaa oloa.

        Muistutan vain että näiden aineiden vaikutukset eivät kaikki ole positiivisia, joillekin ne ovat muodostuneet koko elämän raunioittaneeksi ongelmaksi, jotkut ovat haudassa kun ovat itse syöneet näitä tai joku perheenjäsen joka sitten on psykoosissa purkautunut viimeisen kerran.

        Ymmärrän hyvin että olet valinnut pillerioikotien ongelmiisi ja julistat hurmanhenkisesti näiden aineiden autuaaksitekevää voimaa, pidä silti realiteetit mielessä, älä tuputa samaa tyyliä muille kertomatta sen vaaroista ja vaoihtoehtoisista tavoista kasvaa aikuiseksi ja hallita elämäänsä.

        siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!! masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!! ei niiden kanssa ole oikoteitä eikä varsinkaan aikuiseksi kasvaminen auta!!! niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!! todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!! kokemusta on lähipiiristä ja itsestäni!


      • kirjoitus
        minä vaan kirjoitti:

        siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!! masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!! ei niiden kanssa ole oikoteitä eikä varsinkaan aikuiseksi kasvaminen auta!!! niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!! todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!! kokemusta on lähipiiristä ja itsestäni!

        Hyvä kirjoitus. Totta juuri näin eli onhan sytostaateillakin haittavaikutuksia ja niitä käytetään. Ja sitä varten on olemassa tuoteseloste että siitä voi lukea haitoista realistisesti.


      • jokufiksu

        Joo. Samaa mieltä. Jos lääke vie seksuaalisia haluja pätkääkään, on siitä haittaa enemmän kuin hyötyä. Ainakin 80% tapauksista.

        Oikeesti.... Oman kokemuksen myötä SSRI-lääkeryhmän lääkkeet kyllä aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuon vaikealaukoisuuden myötä tosin monet vasta ryhtyvät kunnon irstailijoiksi.


      • 11+19
        minä vaan kirjoitti:

        siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!! masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!! ei niiden kanssa ole oikoteitä eikä varsinkaan aikuiseksi kasvaminen auta!!! niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!! todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!! kokemusta on lähipiiristä ja itsestäni!

        "siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!!"

        Ei todellakaan. Valitettavasti kyse ei ole kauhutarinoista vaan todellisista SSRI-haittavaikutuksista.

        "masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!!"

        Väärin. Eivät ole.

        "niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!!"

        Väärin. Tämä on myytti. Ei ole lääkkeitä vielä vuonna 2013:kaan, eikä tule.

        "todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!!"

        Mielialalääkitykseen liittyy merkittäviä riskejä ja valtaosassa tapauksissa sen käyttö ei ole perusteltua.


      • Ne lääkitsevät
        11+19 kirjoitti:

        "siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!!"

        Ei todellakaan. Valitettavasti kyse ei ole kauhutarinoista vaan todellisista SSRI-haittavaikutuksista.

        "masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!!"

        Väärin. Eivät ole.

        "niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!!"

        Väärin. Tämä on myytti. Ei ole lääkkeitä vielä vuonna 2013:kaan, eikä tule.

        "todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!!"

        Mielialalääkitykseen liittyy merkittäviä riskejä ja valtaosassa tapauksissa sen käyttö ei ole perusteltua.

        Olen syönyt kahta ssri-lääkettä vuorotellen 15 vuoden ajan. Olen käynyt terapiassa ennen lääkitystä kahden vuoden ajan ja lääkityksen aikana toiset kaksi vuotta.

        Eli kärsin keskivaikeasta masennuksesta, ocd:sta sekä yleistyneestä ahdistushäiriöstä.

        Ensin käytin sertraliinia. Ensimmäisen neljän viikon aikana haittavaikutukset olivat pruksismi (eli hampaiden purenta/narskutus), suun kuivuminen, käsien vapina ja hikoilu. Ainoat jotka jäi näistä jäljelle lievinä olivat yöllinen hikoilu ja käsien vapina.

        Se mitä se korjasi oli elämäni, joka oli synkempi, kuin moni pystyy kuvittelemaan. Kuin ikuinen harmaa hämärä olisi ollut päälläni. Herääminen aamuisin oli tuskaa, töihin lähtemisen tein hampaat irvessä, olin aina ärtynyt. Ihmisten keskellä ahdistuin suunnattomasti mikä laukaisi paniikkikohtauksen. Kotiin lähtö töistä oli tuskaa ja murehdin yön saapumista. Kotiin päästyäni pesin käsiäni kolmesti tai neljästi. Ennen nukkumaan menoa tarkistin ovet ja ikkunat pariin otteeseen. Nukuin kahden tunnin pätkissä, joskus nukahdin helposti uudelleen, joskus kuljeskelin huoneistossani tunnin tai kaksi.
        Olin ihmisraunio. Lääkitys ei vienyt kaikkia näitä oireita pois, mutta ne tekivät minusta "yhteiskuntakelpoisen" yksilön - ihmisen, joka pystyi nauttimaan elämästä jotakuinkin kuten muutkin.

        Fluoksetiiniin vaihdoin kuuden vuoden jälkeen, kun sertraliinin teho tuntui hiipuvan. Paljon samankaltaisia sivuoireita ensimmäisien kahden - nejän viikon aikana, mutta lisäksi libidon heikentymistä eli seksi ei kiinnostanut, niin paljon (sertraliinilla ei ollut tätä vaikutusta minuun). Sivuoireet hävisivät vajaassa kahdessa kuukaudessa siten, että seksikin maistui, mutta kestävyys oli parantunut eli orgasmin saaminen kesti pitempään, mikä puolestaan tuntui mukavalta minusta ja partnerista. Ruumiinlämpöni oli jonkin verran korkeampi (aikaisemmin 36,6. Lääkkeen kanssa 37), kuin ilman lääkkeitä tai sertraliinin kanssa. Pystyin nukkumaan talviaikanakin vain lakanalla.

        Jälleen kuuden vuoden kuluttua tuntui kuin lääkkeen teho olisi hiipunut ja vaihdoin takaisin sertraliiniin. Ja käytän sitä edelleen. Ilman näitä lääkkeitä olisin todennäköisesti sairauseläkkeellä tai ehkä en olisi enää edes elossa.


      • siileppi

        Ei helvetissä ainakaan mulle, määrättiin paroxetin, sekosin heti ja revin kännykkäni palasika ja sähköröökin kans. en tiiä kelle tuo perkele soppii mutta ei ainakaan mulle. panikkihäiriöön auttaa punnertaminen yms, liikunta.


      • Anonyymi
        siileppi kirjoitti:

        Ei helvetissä ainakaan mulle, määrättiin paroxetin, sekosin heti ja revin kännykkäni palasika ja sähköröökin kans. en tiiä kelle tuo perkele soppii mutta ei ainakaan mulle. panikkihäiriöön auttaa punnertaminen yms, liikunta.

        Toisin sanoen juokset ongelmaa pakoon. harmi vaan että tuo ongelma saa sinut kiinni joka kerta. Jos haluat irti ongelmastasi, kohtaa pelot ja voita ne. Se tehdään yleensä Kongitiivisella terapialla ja siinä sivussa lääkityksellä joka vie suurimmat oireilut pois. Joka tekee siitä sinulle mieleistä. Suurimman osan ihmisten ongelmista johtuu siitä että ku he alottavat lääkityksen, he jäävät sänkyyn makoilemaan, josta ei hyödy kukaan. Sen sijaan täytys lähteä maailmalle ja liikkua, sillain se mielialalääkkeestä saadaan kaikki kokonaisuus irti.


      • Anonyymi
        minä vaan kirjoitti:

        siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!! masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!! ei niiden kanssa ole oikoteitä eikä varsinkaan aikuiseksi kasvaminen auta!!! niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!! todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!! kokemusta on lähipiiristä ja itsestäni!

        Lopetus kestää vuosia!


      • Anonyymi

        Painu nyt vittuun mainostesi kanssa.


      • Anonyymi
        kauhutarinoita.. kirjoitti:

        ..levitellä. On ilmeistä, että vastustat lääkkeitä jostain syystä fanaattisesti. Kaikille on tietysti oikeus mielipiteeseensä. Huonoa on se että viestilläsi on satoja lukijoita joista jotkut eivät uskalla aloittaa lääkettä josta olisi heille paljon hyötyä. Paroksetiinille on muuten tehty paljon enemmän kuin kolme kliinistä koetta.
        Itse käytin Paroksetiinia puolitoista vuotta voimakkaaseen ahdistuneisuuteen. Lääke auttoi hyvin. Joitakin mainitsemiasi sivuvaikutuksia esiintyi, mutta melko lievänä kuten yli 90%:lla lääkkeen käyttäjistä. Nekin vähenivät parin kuukauden kuluessa lähes olemattomiin. Ahdistuneisuus joka melkein vei työkyvyn parani neljässä viikossa kokonaan. Jos tulisi tarve uudestaan niin käyttäisin uudestaan. Lääke ei aiheuta riippuvuutta niinkuin jotkut väittävät. Lopettaminen sujui minulta hyvin kun noudattaa ohjeita siitä että annostusta on vähennettävä hitaasti.
        Jos käy niin, että haittoja alkaa olla yhtä paljon kun hyötyjä niin silloin lääke ei sovi kyseiselle henkilölle. Se on melko tavallista mielialalääkkeissä. Silloin pitää kokeilla jotain muuta konstia.
        Jotkut hyvin harvat löytävät tästä välistä elämälleen uuden tarkoituksen. Perustetaan nettisivusto esim. - The Evils of Paxil - ja omistetaan loppuelämä toivottomaan taisteluun lääkeyhtiötä vastaan.
        Paroksetiini on kuitenkin tehokas ja monikättöinen mielialalääke jota kannattaa kokeilla ahdistuneisuuteen. On totta että oikeusjuttuja amerikassa on nostettu. Entä sitten? Millä alalla niitä ei olisi siellä. Näitä onnenonkijoita riittää siellä. Jos onnistuvat saamaan tarpeeksi media näkyvyyttä niin voivat neuvotella asianajajan välityksellä mukavan summan jolla pitää suunsa kiinni.

        Ystävättäreni myös käyttää paroxetiinia ja voi todella hyvin, kaikki paniikki oireet poissa ja masennus myös, nyt hän on vähentämässä pitkällä tähtäimellä ja sanoo myös että aloittaisi uudelleen saman lääkkeen jos tulee tarve.
        Niin että peloittelu näillä sivuilla on narsistien juttuja jotka löytävät vikaa kaikesta. Niihin ei kannata edes uhrata aikaa lukemalla heidän sepustuksiaan sillä usein juutåei nämä ihmiset ovat niitä ennakkoluuloisia jotka eivät luota mihinkään asiaan maailmassa —— juu salaliitto teorioihin ovat kyllä perehtyneet


      • Anonyymi
        minä vaan kirjoitti:

        siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!! masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!! ei niiden kanssa ole oikoteitä eikä varsinkaan aikuiseksi kasvaminen auta!!! niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!! todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!! kokemusta on lähipiiristä ja itsestäni!

        Ei näiltä muuta voi odottaakaan, kas kun eivät ylety niin korkealle ymmärtämään.
        Lääkehoito on auttanut monen saamaan elämänsä tasapainoon.
        Joten ei siinä sen kummempia asioita ole kun että sairastutaan ja saadaan siihen lääkkeet


      • Anonyymi

        Siis seksuaalissllakin jutuilla yrität peloitella ihmisiä . Paroxetin ei ole mikään skitsofrenia lääke mitenkään , ja kaikki eivät edes saa mitään selåksuaalisia haittoja, ja jos saa niin kyllä ne tavallisesti on ohimeneviä ilmiöitä, sillä seksihalujen väheneminen johtuu toisinaan ihan vaan siitä että on masentunut


      • Anonyymi
        kauhutarinoita.. kirjoitti:

        ..levitellä. On ilmeistä, että vastustat lääkkeitä jostain syystä fanaattisesti. Kaikille on tietysti oikeus mielipiteeseensä. Huonoa on se että viestilläsi on satoja lukijoita joista jotkut eivät uskalla aloittaa lääkettä josta olisi heille paljon hyötyä. Paroksetiinille on muuten tehty paljon enemmän kuin kolme kliinistä koetta.
        Itse käytin Paroksetiinia puolitoista vuotta voimakkaaseen ahdistuneisuuteen. Lääke auttoi hyvin. Joitakin mainitsemiasi sivuvaikutuksia esiintyi, mutta melko lievänä kuten yli 90%:lla lääkkeen käyttäjistä. Nekin vähenivät parin kuukauden kuluessa lähes olemattomiin. Ahdistuneisuus joka melkein vei työkyvyn parani neljässä viikossa kokonaan. Jos tulisi tarve uudestaan niin käyttäisin uudestaan. Lääke ei aiheuta riippuvuutta niinkuin jotkut väittävät. Lopettaminen sujui minulta hyvin kun noudattaa ohjeita siitä että annostusta on vähennettävä hitaasti.
        Jos käy niin, että haittoja alkaa olla yhtä paljon kun hyötyjä niin silloin lääke ei sovi kyseiselle henkilölle. Se on melko tavallista mielialalääkkeissä. Silloin pitää kokeilla jotain muuta konstia.
        Jotkut hyvin harvat löytävät tästä välistä elämälleen uuden tarkoituksen. Perustetaan nettisivusto esim. - The Evils of Paxil - ja omistetaan loppuelämä toivottomaan taisteluun lääkeyhtiötä vastaan.
        Paroksetiini on kuitenkin tehokas ja monikättöinen mielialalääke jota kannattaa kokeilla ahdistuneisuuteen. On totta että oikeusjuttuja amerikassa on nostettu. Entä sitten? Millä alalla niitä ei olisi siellä. Näitä onnenonkijoita riittää siellä. Jos onnistuvat saamaan tarpeeksi media näkyvyyttä niin voivat neuvotella asianajajan välityksellä mukavan summan jolla pitää suunsa kiinni.

        Usein on ilmennyt näissä oikeusjutuissa että potilas onkin syönyt samalla joitain luonnon tuotteita ja saanut niistä reaktion joka ei ole ollut mieleen. Joten näissäkin ilmoituksissa on usein syyt moninaiset.
        Kyllä Paroxetin on hyvä lääke paniikki kohtauksiin ja masennukseen , ja kun ottaa sen kuten lääkäri on kirjoittanut niin ei pitäisi olla suurempia haittoja.


      • Anonyymi
        kirjoitus kirjoitti:

        Hyvä kirjoitus. Totta juuri näin eli onhan sytostaateillakin haittavaikutuksia ja niitä käytetään. Ja sitä varten on olemassa tuoteseloste että siitä voi lukea haitoista realistisesti.

        Ihan niin ja aytostaatikoilla on aika pahoja sivuvaikutuksia mutta hyöty on isompi.


      • Anonyymi
        jokufiksu kirjoitti:

        Joo. Samaa mieltä. Jos lääke vie seksuaalisia haluja pätkääkään, on siitä haittaa enemmän kuin hyötyä. Ainakin 80% tapauksista.

        Oikeesti.... Oman kokemuksen myötä SSRI-lääkeryhmän lääkkeet kyllä aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuon vaikealaukoisuuden myötä tosin monet vasta ryhtyvät kunnon irstailijoiksi.

        Itse olisin sitä mieltä että jos nyt seksihalut vähäksi aikaa vähenee ja saa hyödyn lääkkeestä niin mikä silloin on tärkeintä ihmisille oikeastaan.
        Itse hoitaisin itseni kuntoon ensin ,


      • Anonyymi

        Otapas selville hieman tarkemmin niitäki asioita. Ei se niin ole että aina on ollut lääkkeessä vika toisinaan käyttäjässä . Siis alkoholia ei nautita kun syödään lääkkeitä, ei myöskään käytetä mitään luonnonlääkkeitä saman aikaisesti. , jne


      • Anonyymi
        kirjoitus kirjoitti:

        Hyvä kirjoitus. Totta juuri näin eli onhan sytostaateillakin haittavaikutuksia ja niitä käytetään. Ja sitä varten on olemassa tuoteseloste että siitä voi lukea haitoista realistisesti.

        Ihan niin ja kaikki eivät edes saa mitään haittavaikutuksia mitä lukee tuoteselostuksessa


      • Anonyymi
        siileppi kirjoitti:

        Ei helvetissä ainakaan mulle, määrättiin paroxetin, sekosin heti ja revin kännykkäni palasika ja sähköröökin kans. en tiiä kelle tuo perkele soppii mutta ei ainakaan mulle. panikkihäiriöön auttaa punnertaminen yms, liikunta.

        En ole koskaan kuullut että paroxetiinista joku sekoaisi, joten ihme jos sellaista on sinulle sattunut.


      • Anonyymi

        Ettei olekin vain matolääke samaa kuin koirille.


      • Anonyymi
        11+19 kirjoitti:

        "siis oikeesti, todella älytöntä tekstiä!!!"

        Ei todellakaan. Valitettavasti kyse ei ole kauhutarinoista vaan todellisista SSRI-haittavaikutuksista.

        "masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ovat sairauksia siinä missä flunssa ja syöpäkin!!!"

        Väärin. Eivät ole.

        "niitä, onneksi, varten on nykyään lääkkeitä, ihan niinkuin angiinaan antibiootit ja syöpään sytöstaatit!!"

        Väärin. Tämä on myytti. Ei ole lääkkeitä vielä vuonna 2013:kaan, eikä tule.

        "todellakin kannattaa kokeilla lääkitystä ennen kuin oma tila menee liian huonoksi!!"

        Mielialalääkitykseen liittyy merkittäviä riskejä ja valtaosassa tapauksissa sen käyttö ei ole perusteltua.

        Monilla on pelkoja siihen juo viinaa toiset syö liikaa lohturuokaa toiset taas peittää pelkonsa huumeilla


      • Anonyymi
        Ne lääkitsevät kirjoitti:

        Olen syönyt kahta ssri-lääkettä vuorotellen 15 vuoden ajan. Olen käynyt terapiassa ennen lääkitystä kahden vuoden ajan ja lääkityksen aikana toiset kaksi vuotta.

        Eli kärsin keskivaikeasta masennuksesta, ocd:sta sekä yleistyneestä ahdistushäiriöstä.

        Ensin käytin sertraliinia. Ensimmäisen neljän viikon aikana haittavaikutukset olivat pruksismi (eli hampaiden purenta/narskutus), suun kuivuminen, käsien vapina ja hikoilu. Ainoat jotka jäi näistä jäljelle lievinä olivat yöllinen hikoilu ja käsien vapina.

        Se mitä se korjasi oli elämäni, joka oli synkempi, kuin moni pystyy kuvittelemaan. Kuin ikuinen harmaa hämärä olisi ollut päälläni. Herääminen aamuisin oli tuskaa, töihin lähtemisen tein hampaat irvessä, olin aina ärtynyt. Ihmisten keskellä ahdistuin suunnattomasti mikä laukaisi paniikkikohtauksen. Kotiin lähtö töistä oli tuskaa ja murehdin yön saapumista. Kotiin päästyäni pesin käsiäni kolmesti tai neljästi. Ennen nukkumaan menoa tarkistin ovet ja ikkunat pariin otteeseen. Nukuin kahden tunnin pätkissä, joskus nukahdin helposti uudelleen, joskus kuljeskelin huoneistossani tunnin tai kaksi.
        Olin ihmisraunio. Lääkitys ei vienyt kaikkia näitä oireita pois, mutta ne tekivät minusta "yhteiskuntakelpoisen" yksilön - ihmisen, joka pystyi nauttimaan elämästä jotakuinkin kuten muutkin.

        Fluoksetiiniin vaihdoin kuuden vuoden jälkeen, kun sertraliinin teho tuntui hiipuvan. Paljon samankaltaisia sivuoireita ensimmäisien kahden - nejän viikon aikana, mutta lisäksi libidon heikentymistä eli seksi ei kiinnostanut, niin paljon (sertraliinilla ei ollut tätä vaikutusta minuun). Sivuoireet hävisivät vajaassa kahdessa kuukaudessa siten, että seksikin maistui, mutta kestävyys oli parantunut eli orgasmin saaminen kesti pitempään, mikä puolestaan tuntui mukavalta minusta ja partnerista. Ruumiinlämpöni oli jonkin verran korkeampi (aikaisemmin 36,6. Lääkkeen kanssa 37), kuin ilman lääkkeitä tai sertraliinin kanssa. Pystyin nukkumaan talviaikanakin vain lakanalla.

        Jälleen kuuden vuoden kuluttua tuntui kuin lääkkeen teho olisi hiipunut ja vaihdoin takaisin sertraliiniin. Ja käytän sitä edelleen. Ilman näitä lääkkeitä olisin todennäköisesti sairauseläkkeellä tai ehkä en olisi enää edes elossa.

        Fluoksetiini värjää hampaat keltaiseksi mitä tämä pelleily lääketehtailla on monessa lääkkeestä on laktoosia aiheuttaa ripulit ja monessa risiiniöljyä ripulit monessa muita kemikaaleja aiheuttaa myrkytyksiä näköhäiriötä ja hormoni häiriöitä.


      • Anonyymi
        siileppi kirjoitti:

        Ei helvetissä ainakaan mulle, määrättiin paroxetin, sekosin heti ja revin kännykkäni palasika ja sähköröökin kans. en tiiä kelle tuo perkele soppii mutta ei ainakaan mulle. panikkihäiriöön auttaa punnertaminen yms, liikunta.

        Monelle on käynyt niinkuin huumeissa käy että lääke aiheuttaa hermostoon outoja saattaa repiä yhtä äkkiä vaikka valokuvat vaikka ei ole koskaan ennen repinyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen juokset ongelmaa pakoon. harmi vaan että tuo ongelma saa sinut kiinni joka kerta. Jos haluat irti ongelmastasi, kohtaa pelot ja voita ne. Se tehdään yleensä Kongitiivisella terapialla ja siinä sivussa lääkityksellä joka vie suurimmat oireilut pois. Joka tekee siitä sinulle mieleistä. Suurimman osan ihmisten ongelmista johtuu siitä että ku he alottavat lääkityksen, he jäävät sänkyyn makoilemaan, josta ei hyödy kukaan. Sen sijaan täytys lähteä maailmalle ja liikkua, sillain se mielialalääkkeestä saadaan kaikki kokonaisuus irti.

        Koiran kanssa pääsee liikkumaan se sopii pelkotilojen hoitoon paremmin kuin lääkkeet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei näiltä muuta voi odottaakaan, kas kun eivät ylety niin korkealle ymmärtämään.
        Lääkehoito on auttanut monen saamaan elämänsä tasapainoon.
        Joten ei siinä sen kummempia asioita ole kun että sairastutaan ja saadaan siihen lääkkeet

        Saattaa aiheuttaa myös ahmintaa ja yli vilkkautta tulee kierroksia kuin sokerista kofeiinista. Ja ne jotka juo viinaa pitää muistaa että krapula kestää katumus 2 päivää ja loput 3 päivää eli parin päivän juomisesta seuraa 5 päivän morkkis.


    • kdoeity

      Olen käyttänyt Sepramia useita kuukausia. En ole lihonut vaan pysynyt samoissa mitoissa. Minulle se sopii ihan hyvin mitä nyt alussa tuli joitain sivuoireita kuten pahaa krapulaista oloa ym... minulle Sepram on hyvä lääke ainakin tällä hetkellä. En ole ajatellut kun lopetan kuin onnistuu mutta se on sen ajan murhe. Pääseeköhän niistä miten eroon tai pääsee varmasti mutta alkaako kohtauksia tulemaan. Oli miten oli nyt on suht koht hyvä tilanne tulkoon ne lopettamiset sitten kun on sen aika. Jos sen aika tulee.

      • lopetti

        juuri noin 2 viikkoa sitten ton sepramin käytön.Ainakaan ahdistus tai paniikki eivät ole palanneet.Pieniä sivuoireita tohon lopetukseen kyllä ainakin mun kohdalla liittyi.Ensinnäkin sellanen outo väsynyt olo koko ajan,vaikka olis nukkunut kunnon yö unet.Lisäks tuli niitä paljon mainittuja "sähköiskuja" ainoo että en itse kokenut niitä mitenkään kauhean pahoina ja ei ne kyllä miltään sähköiskuilta tuntunu.Pikemminkin sellanen outo "säpsähdys" ja sillon kun oli käymässä nukkumaan niin tuntui sellaiselta pamaukselta.Tietty tässä vaiheessa on turhan aikaista juhlia mutta ainakin toistaiseksi kaikki menny hyvin,pelottaa vaan toi tuleva pimeä syksy ja talvi se voi olla että silloin oireet taas palaa.Mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta.


      • Anonyymi

        Yllensä näiden lääkkeiden kanssa saattaa tulla alussa oireita ja voi tuntea olonsa jopa huonommaksikin, mutta kun vaan jatkaa niin ne menee ohitse, vanhat ihmiset sanovat että aloitetun kuurin sivuoireita kertovat ainoastaan että lääke puree.
        Ja jotenkin näin se on monen kohdalla , ja silloin luulevat ettei lääke sovi heille ja lopettavat syömästä sitä .
        Niin että monta kertaa väärä tieto vie ojasta allikkoon


      • Anonyymi
        lopetti kirjoitti:

        juuri noin 2 viikkoa sitten ton sepramin käytön.Ainakaan ahdistus tai paniikki eivät ole palanneet.Pieniä sivuoireita tohon lopetukseen kyllä ainakin mun kohdalla liittyi.Ensinnäkin sellanen outo väsynyt olo koko ajan,vaikka olis nukkunut kunnon yö unet.Lisäks tuli niitä paljon mainittuja "sähköiskuja" ainoo että en itse kokenut niitä mitenkään kauhean pahoina ja ei ne kyllä miltään sähköiskuilta tuntunu.Pikemminkin sellanen outo "säpsähdys" ja sillon kun oli käymässä nukkumaan niin tuntui sellaiselta pamaukselta.Tietty tässä vaiheessa on turhan aikaista juhlia mutta ainakin toistaiseksi kaikki menny hyvin,pelottaa vaan toi tuleva pimeä syksy ja talvi se voi olla että silloin oireet taas palaa.Mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

        No etelän matkat hidastaa masennusta aurinko takia siksi monet säästää ja matkustaa pimeään aikaan aurinkoon. Myös a vitamiini ja solarium helpottaa oloa pimeään aikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yllensä näiden lääkkeiden kanssa saattaa tulla alussa oireita ja voi tuntea olonsa jopa huonommaksikin, mutta kun vaan jatkaa niin ne menee ohitse, vanhat ihmiset sanovat että aloitetun kuurin sivuoireita kertovat ainoastaan että lääke puree.
        Ja jotenkin näin se on monen kohdalla , ja silloin luulevat ettei lääke sovi heille ja lopettavat syömästä sitä .
        Niin että monta kertaa väärä tieto vie ojasta allikkoon

        Tulee mieleen Viron venäläinen joka irvisteli suomalaisille hammashoitaja että meiltä puuttuu viisauden hampaat ikäänkuin olisimme tyhmempiä kuin he. No meiltä ei tietysti puutu viisauden hampaat vaan jostain syystä ne revitään meillä pois heti kun ne tulee varmaan joku venäläinen hammaslääkäri keksinyt sen. Mutta tätä pilkkaamista tulee itämaista. Ja vaativat antamaan heille työpaikat rahat ruuat kaikki ette ehkä tajua tätä ryöstelyä mutta tätä on aina ollut. Heimot käy toistensa kimppuun ja eri kieliset. Ottakaa tämä huomioon myös terveyden hoidossa työpaikoilla kouluissa että ette ole tyhmiä. Täällä on jatkuva hengellinen sota päällä myös eri uskontojen ja lahkojen puolesta myös lähiöissä ! Keskittykää omaan elämään ja perheen parasta tekemään auttamaan itsesuojelu vaistoa ja itsesääli pois.


    • kleopatra84

      Oon syönu 1,5 vuotta optipar nimistä lääkettä.. Lihonut oon 10 kiloa ja alussa oli kaameeta yöllistä hikoilua, pahoinvointia myös oli hieman.. Nykyinen annokseni on 80mg, joka aiheuttaa nykymistä (sähköiskuja)..

      Mut paniikkikohtaukset ja ahdistus on kadonnut paroksetiinin syönnillä.. Joo ja ei mulle ainakaan tee hyvää unohtaa lääkettä kun menee nuin korkee annos, mutta oireet ovat tietenkin yksilöllisiä..

      Tsemiä, jospa sait toimivan lääkkeen.

      • Anonyymi

        Sun nimimerkki kleo Patra viittaa Egyptin orjiin ikävää jos olette siellä. Jeesuksessa pääsee nousemaan pois orjan asemasta. Vapauteen. Noituudessa ajatellaan että ihmisessä on sähköä päässä mutta totuus on ettei ole. Ihmisen päässä kiertää veri ja meillä on syytä harrastaa liikuntaa sen takia.


    • dckolsax

      ei tässä kukaan mitään tuputa. jokainen ite heittää napin suuhunsa jos heittää.

      • Parantumaan päin!!

        Mä söin Cipramil 30mg 15vuotta,se ei IKINÄ vieny masennustani ja varsinkaan paniikkihäiriötä pois!!!
        Pelkäsin aina automatkoja paniikkiin asti,eli sain valtavia kohtauksia autossa!Pyörryti ja paikat puutui,olo oli todella kuin ois ollu tajunnan rajamailla,eli sain PAHOJA hyperventilaatiokohtauksia!Ne eivät tosiaan oo
        kuvittelua kuten ei myöskään se,että sain outoja itkukohtauksia lähes viikoittain.En koskaan ymmärtänyt,mistä ne lopultam johtuivat!?!
        Ja ne sekavat ajatukset,mitä Cipramil(sama kuin Sepram)mussa sai aikaan!Kymmenen ajatusta päällekkäin ja yhdessäkään ei välttämättä ollut päätä ei häntää!Jos oisin uskaltanu alkaa vaihtaan aikasemmin lääkkeen tähä Paqroxetiniin(Optipar ja 30mg),niin oisin säästynyt monelta sotulta ja todella ahdistavilta oloilta!Meni MONTA hyvää vuotta hukkaan!Ja se alku,mitä se Cipramilia alottaessaoli,oli jotain SANOINKUVAAMATTOMAN kamalaa!Paroxetiinista mulle ei sellasta tullu!Ainoa ongelma on valtava hikoilu,mutta sama oli kyl Cipramilin aikana!
        Nyt ei pyöri ajatukset klimpissä,ei ole pakkoajatuksia,joita Cipramil pahensi mulla!Ensimmmäistä kertaa olen autossa mielelläni,nautin automatkoista sun muusta normaalista kivasta,mitä en sairaana pystyny tekeen!Painokin vain laskenu 5kg,syönyt nyt 2kk Optiparia!Ele hyvin menee!Kai se on silti aivan yksilöllistä,miten mikäkin lääke vaikuttaa kelläkin!T.Onnellinen nainen 35v


      • paniikissa
        Parantumaan päin!! kirjoitti:

        Mä söin Cipramil 30mg 15vuotta,se ei IKINÄ vieny masennustani ja varsinkaan paniikkihäiriötä pois!!!
        Pelkäsin aina automatkoja paniikkiin asti,eli sain valtavia kohtauksia autossa!Pyörryti ja paikat puutui,olo oli todella kuin ois ollu tajunnan rajamailla,eli sain PAHOJA hyperventilaatiokohtauksia!Ne eivät tosiaan oo
        kuvittelua kuten ei myöskään se,että sain outoja itkukohtauksia lähes viikoittain.En koskaan ymmärtänyt,mistä ne lopultam johtuivat!?!
        Ja ne sekavat ajatukset,mitä Cipramil(sama kuin Sepram)mussa sai aikaan!Kymmenen ajatusta päällekkäin ja yhdessäkään ei välttämättä ollut päätä ei häntää!Jos oisin uskaltanu alkaa vaihtaan aikasemmin lääkkeen tähä Paqroxetiniin(Optipar ja 30mg),niin oisin säästynyt monelta sotulta ja todella ahdistavilta oloilta!Meni MONTA hyvää vuotta hukkaan!Ja se alku,mitä se Cipramilia alottaessaoli,oli jotain SANOINKUVAAMATTOMAN kamalaa!Paroxetiinista mulle ei sellasta tullu!Ainoa ongelma on valtava hikoilu,mutta sama oli kyl Cipramilin aikana!
        Nyt ei pyöri ajatukset klimpissä,ei ole pakkoajatuksia,joita Cipramil pahensi mulla!Ensimmmäistä kertaa olen autossa mielelläni,nautin automatkoista sun muusta normaalista kivasta,mitä en sairaana pystyny tekeen!Painokin vain laskenu 5kg,syönyt nyt 2kk Optiparia!Ele hyvin menee!Kai se on silti aivan yksilöllistä,miten mikäkin lääke vaikuttaa kelläkin!T.Onnellinen nainen 35v

        Hei. Minun kanssa pitäisi aloittaa tuon paroksetiinin käyttö mutta jotenkin hirvittää!ei niinkään ne sivuoireet vaan se että jos ahdistun vain lisää, kärsin tosi voimmakkaista paniikkihäiriöistä, toisin sanoen koko ajan paniikissa ja ihme ajatuksia että syöpä/joku muu sairaus koko ajan jossain ja joka paikassa muka tuntemuksia!!Kokemuksia?Citaloparmia söin 2kk ja överiksi meni ahdistus vain kasvoi ym..mutta jos teillä on kokemuksia tuosta paroksetiinistä niin kertokaa!(:


      • yksi muista
        paniikissa kirjoitti:

        Hei. Minun kanssa pitäisi aloittaa tuon paroksetiinin käyttö mutta jotenkin hirvittää!ei niinkään ne sivuoireet vaan se että jos ahdistun vain lisää, kärsin tosi voimmakkaista paniikkihäiriöistä, toisin sanoen koko ajan paniikissa ja ihme ajatuksia että syöpä/joku muu sairaus koko ajan jossain ja joka paikassa muka tuntemuksia!!Kokemuksia?Citaloparmia söin 2kk ja överiksi meni ahdistus vain kasvoi ym..mutta jos teillä on kokemuksia tuosta paroksetiinistä niin kertokaa!(:

        Olen syönyt Optibaria 6 kk ja on sopinut hyvin. En ymmärrä miksi lääkkeen aloittamista pelätään? Jos vointi on huono ja tarvitaan apua, niin silloin pitää ottaa lääkettä. Optibar ohjaa serotoniinin sinne minne se kuuluu. Ei siis muuta elimistön toimintaa, auttaa vain. Eihän navigointilaitekaan ohjaa autoa väkisin jonnekin, vaan auttaa kuljettajaa löytämään perille. Lääkkeen lisäksi kannattaa yrittää itse työstää masennusta/paniikkia ja löytää keinoja taudidsta paranemiseen. Lääke ei yksistään riitä jos vain makaa sohvalla kattoon tuijottaen. Aktiivinen ote omaan elämään niissä rajoissa kun on mahdollista ja lääkettä avuksi jos lääkäri sitä suosittelee. Tsemppiä kaikille toipujille. Itse olen jo hyvällä mallilla vaikkakaan en vielä täysin terve.


      • Anonyymi
        Parantumaan päin!! kirjoitti:

        Mä söin Cipramil 30mg 15vuotta,se ei IKINÄ vieny masennustani ja varsinkaan paniikkihäiriötä pois!!!
        Pelkäsin aina automatkoja paniikkiin asti,eli sain valtavia kohtauksia autossa!Pyörryti ja paikat puutui,olo oli todella kuin ois ollu tajunnan rajamailla,eli sain PAHOJA hyperventilaatiokohtauksia!Ne eivät tosiaan oo
        kuvittelua kuten ei myöskään se,että sain outoja itkukohtauksia lähes viikoittain.En koskaan ymmärtänyt,mistä ne lopultam johtuivat!?!
        Ja ne sekavat ajatukset,mitä Cipramil(sama kuin Sepram)mussa sai aikaan!Kymmenen ajatusta päällekkäin ja yhdessäkään ei välttämättä ollut päätä ei häntää!Jos oisin uskaltanu alkaa vaihtaan aikasemmin lääkkeen tähä Paqroxetiniin(Optipar ja 30mg),niin oisin säästynyt monelta sotulta ja todella ahdistavilta oloilta!Meni MONTA hyvää vuotta hukkaan!Ja se alku,mitä se Cipramilia alottaessaoli,oli jotain SANOINKUVAAMATTOMAN kamalaa!Paroxetiinista mulle ei sellasta tullu!Ainoa ongelma on valtava hikoilu,mutta sama oli kyl Cipramilin aikana!
        Nyt ei pyöri ajatukset klimpissä,ei ole pakkoajatuksia,joita Cipramil pahensi mulla!Ensimmmäistä kertaa olen autossa mielelläni,nautin automatkoista sun muusta normaalista kivasta,mitä en sairaana pystyny tekeen!Painokin vain laskenu 5kg,syönyt nyt 2kk Optiparia!Ele hyvin menee!Kai se on silti aivan yksilöllistä,miten mikäkin lääke vaikuttaa kelläkin!T.Onnellinen nainen 35v

        Ikävää ettei sinulle se sopinut, kun ajattelee että se on vissiin eniten kirjoitettu lääke Pohjoismaissa . Se mikä auttaa yhdelle ei välttämättä auta toiselle


      • Anonyymi
        yksi muista kirjoitti:

        Olen syönyt Optibaria 6 kk ja on sopinut hyvin. En ymmärrä miksi lääkkeen aloittamista pelätään? Jos vointi on huono ja tarvitaan apua, niin silloin pitää ottaa lääkettä. Optibar ohjaa serotoniinin sinne minne se kuuluu. Ei siis muuta elimistön toimintaa, auttaa vain. Eihän navigointilaitekaan ohjaa autoa väkisin jonnekin, vaan auttaa kuljettajaa löytämään perille. Lääkkeen lisäksi kannattaa yrittää itse työstää masennusta/paniikkia ja löytää keinoja taudidsta paranemiseen. Lääke ei yksistään riitä jos vain makaa sohvalla kattoon tuijottaen. Aktiivinen ote omaan elämään niissä rajoissa kun on mahdollista ja lääkettä avuksi jos lääkäri sitä suosittelee. Tsemppiä kaikille toipujille. Itse olen jo hyvällä mallilla vaikkakaan en vielä täysin terve.

        No eräillä ihmisillä on vaan kova pelko tunnen yhden pian 50 vuotta täyttävän ihmisen joka pelkää ottaa tavallista särkyläääkettäkin . Ja tarvitsisi ainaisen masennuksen ja paniikkiin vuoksi jotain SSRI lääkettä mutta ei ala ottamaan. On nyt ollut sellainen yli 20 vuotta siis mielummin elää rajoitetusti se kun alkaisi luottamaan lääkäreihin. Hänellä on äiti jolla on SSRI lääkitys hyvillä tuloksilla ei sekään ole saanut häntä ottamaan lääkkeitä, näin käy usein kun elätellään vääriä ennakkoluuloja , että ollaan mielummin sairaana ja sairaskirjoituksilla se kun että otettais lääkkeet ja voitais hyvin. Sillä kukaan ei ole mikään erikoinen tapaus muuta kun omassa mielessään


      • Anonyymi
        paniikissa kirjoitti:

        Hei. Minun kanssa pitäisi aloittaa tuon paroksetiinin käyttö mutta jotenkin hirvittää!ei niinkään ne sivuoireet vaan se että jos ahdistun vain lisää, kärsin tosi voimmakkaista paniikkihäiriöistä, toisin sanoen koko ajan paniikissa ja ihme ajatuksia että syöpä/joku muu sairaus koko ajan jossain ja joka paikassa muka tuntemuksia!!Kokemuksia?Citaloparmia söin 2kk ja överiksi meni ahdistus vain kasvoi ym..mutta jos teillä on kokemuksia tuosta paroksetiinistä niin kertokaa!(:

        Edelleen moni on saanut avun pelkoihin ponien kanssa joku koirien joku liikunnasta joku maalaamisesta joku kirjoittaa kun keskittyy siihen vaikka liikuntaan pelot katoaa. Joskus tulee sydän hyppää ylimääräistä mutta sekin on normaalia kun syö liikaa jotain tai kofeiinia sokeria glugoosia sydän hakkaa myös liiasta suolasta ettei sipsit juustot soija niin terveellistä ole.Lakritsa nostaa verenpainetta korvissa kohisee.Siis ulkoilu liikunta vähemmän sokeria rasvaa kofeiineja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eräillä ihmisillä on vaan kova pelko tunnen yhden pian 50 vuotta täyttävän ihmisen joka pelkää ottaa tavallista särkyläääkettäkin . Ja tarvitsisi ainaisen masennuksen ja paniikkiin vuoksi jotain SSRI lääkettä mutta ei ala ottamaan. On nyt ollut sellainen yli 20 vuotta siis mielummin elää rajoitetusti se kun alkaisi luottamaan lääkäreihin. Hänellä on äiti jolla on SSRI lääkitys hyvillä tuloksilla ei sekään ole saanut häntä ottamaan lääkkeitä, näin käy usein kun elätellään vääriä ennakkoluuloja , että ollaan mielummin sairaana ja sairaskirjoituksilla se kun että otettais lääkkeet ja voitais hyvin. Sillä kukaan ei ole mikään erikoinen tapaus muuta kun omassa mielessään

        Varastaminen aiheuttaa kauheita erityisesti jos joku varastaa koiran joka on monen paras kaveri lohtu ja ulkoilu seura. Toivotaan että koiravarkaat palauttaa ne ja etsii toisen kohteen tai ammatin mistä saa rahaa kuin moinen. Myös siitä että on varastanut toiselta jotain noin törkeää saa itselleen ahdistuksen sielunsa ja olo on lopulta tuskainen älkää pitääkö varastettua omana se on muiden omaa.


    • optiparia käyttänyt

      Olen 22-vuotias tyttö. Minulle määrättiin optipar nimistä paroxetin lääkettä masennukseen, pitkään johtuneen rintakivun takia. En siis omasta mielestäni ollut edes masentunut, mutta päätin silti kokeilla. Lääkkeen käytön huono puoli oli se etten pystynyt millään saamaan orgasmia. Muuta erityistä ei ollut ja olokin pysyi samana. Tämä varmaan siksi kun en tainnut siis olla edes masentunut.Söin lääkettä n.kolme kk ja sitten lopetin. Minulla on ollut vieroitus oireita tästä lääkkeestä: painajaiset, väsymys, itkuisuus, ahdistus, päänsärky, hermostun helposti ja lisäksi on ollut vielä ihmeellinen "sähköisku" tunne, mikä ei siis satu, mutta tulee aina ajoittain. Vieroitusoireet on rajut luultavasti sen takia kun lopetin lääkkeet äkisti, enkä tajunnut pikkuhiljaa lopettaa, eikä lääkäri asiasta maininnut. Orgasmitkin ovat palanneet! ja eiköhän oireet häviä ajan kanssa. Eipä ole muuta huonoa sanottavaa kun se oli ärsyttävää kun ei voinut saada orgasmia ja jos olisin tiennyt sen en olisi varmaan aloittanut lääkettä. Mutta onnea sinulle jos päätät aloittaa, suurimmalle osalle lääkkeet kuitenkin sopii ja auttaa. Niin ja pillerin unohtamisesta ei tullut mitään oireita. Lihomisesta vielä että olen lihonut vähän mutta syön muutenkin paljon ja olen ollut pitkän liikkumatta, että en usko että johtuu lääkkeestä. Toivottavasti tästä oli edes jotain hyötyä sinulle!!

      • kuulostipas

        lupaavalta. Lääkäriltäkin oli jäänyt mainitsematta jokin seikka lääkkeisiin liittyen. Se minkä "kaikki muutenkin tietää".


      • Anonyymi

        Kyllä masennus voi olkapäällä vaikka ei itse tuntisi että niin on, keho taas ilmaisee huonolla ololla sen. Muistan tälläisen tapauksen kauan sitten kun potilas väitti ettei ole masentunut mitta kaikki oireet viittasivat siihen.hän sai SSRI lääkkeet ja parani.
        Sittenhän näitä lääkkeitä on todella vähennettävä pitkällä tähtäimellä siis ei koskaan äkkiä lopetusta, ihan sama juttu kun bensa loppuu autosta niin silloin se moottori ei käy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä masennus voi olkapäällä vaikka ei itse tuntisi että niin on, keho taas ilmaisee huonolla ololla sen. Muistan tälläisen tapauksen kauan sitten kun potilas väitti ettei ole masentunut mitta kaikki oireet viittasivat siihen.hän sai SSRI lääkkeet ja parani.
        Sittenhän näitä lääkkeitä on todella vähennettävä pitkällä tähtäimellä siis ei koskaan äkkiä lopetusta, ihan sama juttu kun bensa loppuu autosta niin silloin se moottori ei käy.

        Sitten on tulehdukset mitkä romahduttaa koko ihmisen ja ikenissä sukupuoli taudit myös voit saada huumeneuloista mutta kaikista neuloistaa labrat ja veren luovutus jos likainen neula sepsikseen kuolee valtavasti ihmisiä ja antibiootti kuurin reseptiä ei älyä kirjoittaa sillä lähtee moni vaiva ja hormonien tasapaino estrogeeni tetanus.Monella voi olla ihan virtsatulehdus sulfaa vailla. Yleis terveys on kokonaisuus ja mikä pahinta on se ettei lääkäri usein kuuntele mikä on syy mielessä on vain kemikaalit. Meillä ihmisiä vainotaan kiusataan uhkaillaan huumataan kaikki pitää huomioida. Eri uskonto kuin sinulla aiheuttaa jo suurta kitkaa työssä koulussa lähiössä.


    • ronno83

      moikka!! Jälkimmäisistä viesteistä on aikaa, mutta halusin kertoa kokemuksistani. mulla paroksetin ratiopharm määrätty paniikkihäiriöön elokuussa 08. Joulukuussa 08 aloin puolittamaan lääke annosta. nyt viikon verran ollut kokonaan ilman. sillon kun aloitin, oli oireiluja lääkkeestä. lähinnä pahoinvointi ( siedettävä) ja ahdistus lisääntyi. sitä kesti pari viikkoa. lääke kun alkoi kunnolla vaikuttaa totesi sen tosi hyväksi. mä sain ihan uuden suunnan elämälle ja totesin itsekseni että nautin taas niistä asoista joista ei edes muistanut nauttivansa. niin ja mihinkään seksi juttuihin se ei vaikuttanut vaik kaikki siitä kertoo kärsivänsä kyseisen lääkkeen kanssa.
      niin ja nyt nää lopetusoireet. ekana tuli pahoinvointi ja huimaus. se nyt ei kovin kivaa ollut. mielialavaihtelut parina ekana päivänä ihan kauheuta, mutta niistä selvisi kun antoi niille mahdollisuuden ja tiesi mistä ne johtui. nyt on niitä sähköiskutuntemuksi, vai miksi niitä kuvailis. se "moksahdus" tualla sisällä. mulle niitä tulee ihan koko ajan, kun vaan silmiä liikuttelen. ei ne mun mielestä niin kamalia ole. aika hassun tuntusia, mut mulle ne ei pahaa tee.
      niin eli mä tässä vaiheessa. kirjottelen tänne jatkossakin mikäli uusia oireita tulee. mutta jos mun kirjoitukset ei lisäänny, tiedätte et olen voiton puolella ja päässy tästä.
      muistakaa ottaa rohkeesti lääkkeenne jos niitä teille määrätään. älkääkä liikaa lukeko niitä kauhukertomuksia täältä. hyvät jatkot kaikille

      • ronno83

        .. niin ja piti vielä sanoa et toimin kokonaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. eli en esim. itsekseni päättänyt hankkiutua eroon lääkkeestä.
        .. niin ja esittäkää kysymyksiä. vastaan kyllä jos osaan..


      • nicolangelo

        Oon nyt ollut muutaman päivän lopettamassa paroxetiniä joka määrättiin paniikkihäiriöön. Nyt on sitten ollut pahoinvointia ja tulee aivan älyttömiä raivon puuskia ja ja tosi vahvoja "sähköiskuja" Miten teillä jotka olette jo lopettaneet lääkkeen niin kauanko nämä oireilut kestävät? Tosi tukalaa liikkua ulkona kun katselee ympärille niin tuntuu että taju lähtis..


      • ronno83
        nicolangelo kirjoitti:

        Oon nyt ollut muutaman päivän lopettamassa paroxetiniä joka määrättiin paniikkihäiriöön. Nyt on sitten ollut pahoinvointia ja tulee aivan älyttömiä raivon puuskia ja ja tosi vahvoja "sähköiskuja" Miten teillä jotka olette jo lopettaneet lääkkeen niin kauanko nämä oireilut kestävät? Tosi tukalaa liikkua ulkona kun katselee ympärille niin tuntuu että taju lähtis..

        moi sulle! Niin ja kaikille muille.
        Mulla ne lopetusoireet kesti suunnilleen niin kauan kuin ne alotusoireetkin. ja ihan noita samoja oireita kun sullakin. eli parisen viikkoa. olisko siitä nyt muutama kuukausi kun lopetin, no se selviäis noista mun aiemmista viesteistä. mulla menee nyt ihan hyvin. jotain lieviä hengitysvaikeuksia on, mitkä todennäköisesti johtuu ihan vaan lukkiutuneesta rinta- ja selkärangasta ja lihaksista. Se nyt kyllä aiheuttaa ahdistavaa ja toisinaan pelottavaakin tunnetta, mut jotenkin niistä ei panikoi, kun jokseenkin tietää että on taipumusta vähän liikaa keskittyä niihin oireisiin. kuinka sä muuten jaksat? siis ymmärrän et olet varmaan voimaton just pahoinvoinnin ja huimauksen takia..kuinka kauan käytit lääkettä? ootkohan sä samantyyppinen tapaus kun mäkin, eli söit lääkettä vähän niinkun kuurina. olis kiva kuulla susta enemmän..
        muista, kyllä se siitä helpottaa. täytyy antaa aikaa elimistölle "normalisoitua". pärjäile!


      • nicolangelo
        ronno83 kirjoitti:

        moi sulle! Niin ja kaikille muille.
        Mulla ne lopetusoireet kesti suunnilleen niin kauan kuin ne alotusoireetkin. ja ihan noita samoja oireita kun sullakin. eli parisen viikkoa. olisko siitä nyt muutama kuukausi kun lopetin, no se selviäis noista mun aiemmista viesteistä. mulla menee nyt ihan hyvin. jotain lieviä hengitysvaikeuksia on, mitkä todennäköisesti johtuu ihan vaan lukkiutuneesta rinta- ja selkärangasta ja lihaksista. Se nyt kyllä aiheuttaa ahdistavaa ja toisinaan pelottavaakin tunnetta, mut jotenkin niistä ei panikoi, kun jokseenkin tietää että on taipumusta vähän liikaa keskittyä niihin oireisiin. kuinka sä muuten jaksat? siis ymmärrän et olet varmaan voimaton just pahoinvoinnin ja huimauksen takia..kuinka kauan käytit lääkettä? ootkohan sä samantyyppinen tapaus kun mäkin, eli söit lääkettä vähän niinkun kuurina. olis kiva kuulla susta enemmän..
        muista, kyllä se siitä helpottaa. täytyy antaa aikaa elimistölle "normalisoitua". pärjäile!

        no mä sitten löysin kaapista vielä sellasen reseptin millä sain vielä 20 tablettia ja otin vielä ne.. nyt sitten taas lopettamis vaiheessa ja toista päivää mennää hikoillessa ja sähköiskuissa. Nyt vaan toivon ja odotan että lähtis fiilikset nousemaan. Eiköhän tästä vielä nousta! Nyt olis vaan niin paljon asioita hoidettavana niin vähän häiritsee nää oireilut niitä!


      • ja niihin..
        nicolangelo kirjoitti:

        Oon nyt ollut muutaman päivän lopettamassa paroxetiniä joka määrättiin paniikkihäiriöön. Nyt on sitten ollut pahoinvointia ja tulee aivan älyttömiä raivon puuskia ja ja tosi vahvoja "sähköiskuja" Miten teillä jotka olette jo lopettaneet lääkkeen niin kauanko nämä oireilut kestävät? Tosi tukalaa liikkua ulkona kun katselee ympärille niin tuntuu että taju lähtis..

        liittyvä suhahtelu ja räpsähtely päässä kesti todella pitkään, tosin ne vähenevät tai harvenivat, mutta kyllä viikoissa lasketaan tuo vierotusoire ennen kuin täysin on poissa. On kiusallinen, mutta vaaraton.


      • hggpï,k
        nicolangelo kirjoitti:

        Oon nyt ollut muutaman päivän lopettamassa paroxetiniä joka määrättiin paniikkihäiriöön. Nyt on sitten ollut pahoinvointia ja tulee aivan älyttömiä raivon puuskia ja ja tosi vahvoja "sähköiskuja" Miten teillä jotka olette jo lopettaneet lääkkeen niin kauanko nämä oireilut kestävät? Tosi tukalaa liikkua ulkona kun katselee ympärille niin tuntuu että taju lähtis..

        Laske annosta pikku hiljaa esim. annostus on ollut 30 mg vuorokaudessa, niin tiputa se 20 mg ja syö sitä noin kuukauden ja sitten taas 10 mg ja syö taas yksi kuukausi, sitten voi taas tiputella esim. 5 mg päivässä ja kuukausi sitä naamaan, ja sittenhän tullaan siihen tilanteeseen, että ollaan ilman.


      • Anonyymi
        ronno83 kirjoitti:

        .. niin ja piti vielä sanoa et toimin kokonaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. eli en esim. itsekseni päättänyt hankkiutua eroon lääkkeestä.
        .. niin ja esittäkää kysymyksiä. vastaan kyllä jos osaan..

        Moni voi voida huonosti vain antibiootin puutteesta.


      • Anonyymi
        nicolangelo kirjoitti:

        Oon nyt ollut muutaman päivän lopettamassa paroxetiniä joka määrättiin paniikkihäiriöön. Nyt on sitten ollut pahoinvointia ja tulee aivan älyttömiä raivon puuskia ja ja tosi vahvoja "sähköiskuja" Miten teillä jotka olette jo lopettaneet lääkkeen niin kauanko nämä oireilut kestävät? Tosi tukalaa liikkua ulkona kun katselee ympärille niin tuntuu että taju lähtis..

        Kemikaalit aiheuttaa myös sivuoireita ja ovat kuin huumeita jos liikaa syö. Parempi vähempi ja tosiaan teitä voi myös joku uskonto vainota ne rukoilee naapurissa ,töissä ja vaatii,monet eri uskonnot saattaa hiipiä ovesi takana !!! Jehovat ei ole ainoa lahko joka ovilla käy.


      • Anonyymi
        ja niihin.. kirjoitti:

        liittyvä suhahtelu ja räpsähtely päässä kesti todella pitkään, tosin ne vähenevät tai harvenivat, mutta kyllä viikoissa lasketaan tuo vierotusoire ennen kuin täysin on poissa. On kiusallinen, mutta vaaraton.

        Alat rakastaa sua itseäsi kuin arvostaa myös.


      • Anonyymi
        hggpï,k kirjoitti:

        Laske annosta pikku hiljaa esim. annostus on ollut 30 mg vuorokaudessa, niin tiputa se 20 mg ja syö sitä noin kuukauden ja sitten taas 10 mg ja syö taas yksi kuukausi, sitten voi taas tiputella esim. 5 mg päivässä ja kuukausi sitä naamaan, ja sittenhän tullaan siihen tilanteeseen, että ollaan ilman.

        Meillä makaa sairaaloissa huumattuja ihmisiä joihin piikitetään nesteenä rauhoittavia diapamia ruiskuissa ilman että ne hetkeksikään saa siihen raitistumista väliä tai mahdollisuutta selvitä pahemmin kuin juopot unilääkkeet ei poistu elimistöstä nekään sen päälle juotetaan teetä missä enemmän kofeiinia kuin kahvissa. Jos yksikään terapeutti olisi huolissaan muusta kuin perheestään lapsistaan miehestään palkastaan autostaan niin olisi hetki aikaa laittaa opetukset syrjään ja kysyä mikä olikaan potilaan alkuperä syy ja ongelma. Työelämä on sitä mitä koulussa opetetaan kaikki miettii palkkojaan eikä ihmistä.


    • Mathias83

      Olen syönyt paroksetiinia kolmisen vuotta paniikkihäiriöön ja masennukseen. Annos on ollut välillä 5 -20 mg. Noin puoli vuotta sitten päätin lopettaa lääkkeen ja olin jo siihen mennessä pudottanut annosta pikkuhiljaa noin puoli vuotta. Kaikki meni hyvin viikon verran, mutta jälleen pienesä kanuunassa alkoivat ahdistavat oireet ja paniikinomaiset tunteet. Aloitin lääkkeen uudestaan ja homma hoitui sillä.

      Lääke on todellakin auttanut minua!!!Paniikkikohtauksia ei ole ollut , mutta ajatuksissa ne kumminkin ovat pysyneet. Sivuvaikutuksista mainittakoon erektion heikkous ja orgasmivaikeudet. Niistäkin olen päässyt pikkuhiljaa yli kun on saanut ajatusmaaiman kohdalleen. Muita sivuvaikutuksia on ollut vähemmän. Ruokahalun menetys lääkkeen aloitusvaiheessa oli aika huomattava.

      Joku mainitsi, että ahdistus alkoi kun lääkkeen aloitti. Sama juttu minulla ja ahdistusta kesti noin kolme viikkoa ennen kuin lääke alkoi kunnolla toimimaan.

      Kertokaa minkälaisia lopetusfiiliksiä teillä on ollut. Miten hitossa saa nuo paniikkikohtauspelot pois? Täytyykö tätä p:a vetä koko loppuikä? Toisaalta ei mitään ihmeempiä sivuvaikutuksi ole

      Tsemppiä kaikille!!

      • Anonyymi

        No niin aletaan nyt katsoa elämää sillai että sulla on ihmis- oikeudet harrastaa opiskella lukea kirjoittaa ja liikkua.Siitä sitten aletaan huolehtia omasta hygieniasta ja siivotaan reilummin myös sänky ja tehdään sekin että palautellaan kirjastoon ja kavereille niiden tavarat siinä.Jos on velkaa aletaan maksaa vaikka 10€ kuussa niitä ja sukulaisille myös. Jos on otettu vanhemmilta tai kavereilta annetaan takaisin ja laskut laitetaan pinoon niin ettei enää tehdä lisää laskuja yhtään.Hoidetaan ne entiset.Ja lasketaan paljonko terapiat ja lääkkeet vie rahaa joka päivän leivästä. Otetaan vihko mihin kirjoitetaan tulot ja menot !!!


    • -on-on-on

      optipar 20mg ahdistukseen:
      Aloitin 9/2008 ja lopetin nyt 4/2009.
      Aloituksessa kannattaa käyttää varmuudeksi rauhoittavaa ns . lääkkeen sisäänajon aikana. Minä söin 2,5mg diapamin 3 ekana aamuna tueksi lääkkeen aloitukselle. Aloitus aiheutti vapinaa, pientä päänsärkyä. Myöhemmin hävisi orgasmikyky noin pariksi viikoksi ja palasi takaisin. Tuli myös lihasnykäyksiä tai että lihas säpsähtää ikäänkuin. Sekin meni ohi. Ainoa haittavaikutus mikä on ollut pysyvä on ollut yöhikoilu, joka ei sinänsä ole minua haitannut. Olen myös lihonnut 5kg. En osaa sanoa aiheuttiko lääke sitä vai ruokahalun lisääntyminen vai mikä. Lääkäri kuitenkin päätti kokeilla nyt vaihtoa Sertraliin 50mg. Optiparin käytöstä sen verran, että alkoholia pystyin käyttämään hyvin ja krapuloista en kärsinyt, kiitos optiparin. Mitään muistinmenetyksiä tms. ei ole ollut vaikka niitä pelkäsin lukemieni nettikeskustelujen pohjalta. Itse ahdistukseen on auttanut enkä ole saanut rankkoja paniikkikohtauksiakaan. Pelkäsin tosi paljon optiparin lopettamistakin, koska siitäkin kirjoitetaan paljon pahaa. Vähensin ensin 10mg.. söin sitä 4 pvä ja sitten jätin kokonaan pois. Kahtena iltana olen ottanut diapamin puolikkaan ahdistukseen ja käsien tärinään. Tärinää oli vain yhtenä päivänä Jonkinverran myös väsyttää, tosin olen aloittanut hiilihydraattitoman ruokavalion joka sekin saattaa aluksi viedä voimia. Kirjoitan siksi, koska haluat lievittää muiden epäilyksiä ja pelkoja, koska itse pelkäsin optiparin aloittamista että lopettamista. Hengissä ollaan ja lopettaminen oli helpompaa kuin ajattelin! ( nyt kuitenkin kun hehkutan ilmestyy kuin tyhjästä kauheat oireet :D ) Tsemppiä kaikille :)

    • lefa

      moikka.
      mulle määrättiin kyseistä lääkettä mieliala lääkkeeksi ja myönnettävä on etten parempaa ole kokeillut,ei lihomista ja auttaa.nyt olen ollut 3 vuorokautta syömättä ja huimaa aika lailla,joten eiku apteekkiin,suosittelen!!!!!!!!!

    • ...........

      Moi!
      On kokemuksia.
      Mulla määrättiin vakavaan masennustilaan.
      Ei kannata pelätä, jos lääkityksen kuitenkin tarvitsee.
      On ollut sivuvaikutuksia: ripuli ja seksivaikeudet.
      On helpottanut masennusta ja sosiaalisia fobioita hyvin ja melko nopeastikin.
      On vieroitusoireita, tyypillisiä SSRI-lääkkeille: sähköiskun tuntemuksia, räpsähtelyä päässä. Kiusallisia, mutta täysin vaarattomia.
      Yhden pillerin unohtamisesta ei tule oireita.
      Ei liho tästä lääkityksestä, en ainakaan minä, enkä muistakaan tämän ryhmän lääkkeistä.

      Eipä kestä!

      • ParoxCipramil

        Yli kymmenen vuoden Paroksetin käyttökokemusta on ja edelleen käytän lääkettä. Tuskin koskaan lopetankaan. Annostus on ollut koko ajan 20 mg , nyt on kuukauden kokeiltu 30 mg.
        Alkuaikoina 12 vuotta sitten kun masennusoireet iskivät ensimmäisen kerran sain Cipramilia ja siinä ne aloitusoireet olivat hirvittävät. Ahdistusoireet pahenivat aivan järkyttävästi. Söin lääkettä puolitoista vuotta ja lopetin. Puolen vuoden lääkkeettömän kauden jälkeen iskivät uudelleen pahat masennus/ ahdistusoireet ja sen jälkeen en ole uskaltanut lääkityksestä luopua. Pari kertaa on vuosien aikana kokeiltu muitakin lääkkeitä mutta aina on palattu takaisin Paroxetiiniin. Minulla tulee jo yhden päivän unohduksesta heittohuimausta joka mainitaan lääkkeen pahimpana lopetusoireena.
        Myös kun kerran yritettiin vaihtaa lääkitystä Remeroniin oli minulla kaksi viikkoa heittohuimausta eikä se lieventynyt ennenkuin aloitin Paroxetiinin uudelleen. Silloin luulin että se oli Remeronin sivuoire.
        Seksivaikeudet ovat kyllä aika tyypillisiä sivuoireita, eikä puhuta pelkästään orgasmivaikeudesta vaan yleensä mielenkiinto seksiin on vähentynyt.


      • Ganjan puolesta!
        ParoxCipramil kirjoitti:

        Yli kymmenen vuoden Paroksetin käyttökokemusta on ja edelleen käytän lääkettä. Tuskin koskaan lopetankaan. Annostus on ollut koko ajan 20 mg , nyt on kuukauden kokeiltu 30 mg.
        Alkuaikoina 12 vuotta sitten kun masennusoireet iskivät ensimmäisen kerran sain Cipramilia ja siinä ne aloitusoireet olivat hirvittävät. Ahdistusoireet pahenivat aivan järkyttävästi. Söin lääkettä puolitoista vuotta ja lopetin. Puolen vuoden lääkkeettömän kauden jälkeen iskivät uudelleen pahat masennus/ ahdistusoireet ja sen jälkeen en ole uskaltanut lääkityksestä luopua. Pari kertaa on vuosien aikana kokeiltu muitakin lääkkeitä mutta aina on palattu takaisin Paroxetiiniin. Minulla tulee jo yhden päivän unohduksesta heittohuimausta joka mainitaan lääkkeen pahimpana lopetusoireena.
        Myös kun kerran yritettiin vaihtaa lääkitystä Remeroniin oli minulla kaksi viikkoa heittohuimausta eikä se lieventynyt ennenkuin aloitin Paroxetiinin uudelleen. Silloin luulin että se oli Remeronin sivuoire.
        Seksivaikeudet ovat kyllä aika tyypillisiä sivuoireita, eikä puhuta pelkästään orgasmivaikeudesta vaan yleensä mielenkiinto seksiin on vähentynyt.

        Syönyt vuodesta 2006 lähtien Paroxetiinia masennukseen ja paniikkihäiriöihin. Nyt lopettanut n. 2 viikkoa sitten hitaasti tiputtaen annosta. Tällä hetkellä sellaisia raivonpuuskia, että revin hiuksia päästä ja tekisi mieli vetää kaikkia vastaantulijoita turpaan. Liikenteessä ei pinna pidä yhtään ja hermot ovat ihan pinnassa. Eipä mulle kukaan lääkäri koskaan tälläisestä kertonut. Lääkkeisiin en enää koska pitkällä tikullakaan. Alan käyttää kannabista tästä päivästä lähtien. Ei perkele tuu mitään vieroitusoireita lopettaessa eikä käytön aikanakaan. Käytin kannabista jo viime keväänä pitkän aikaa ja elämä hymyili ja niin minäkin. Silloin päätin että pystyn lopettamaan lääkkeet, ja nyt alkuvuodesta päätin näin tehdä. Kannabis on lääke!!! Ei paroxetiini!!! Vittu mä haastan oikeuteen ihan takuulla tämän lääkkeen valmistajan ja lääkärin joka minulle tämän paskan on määrännyt!!!! Jos, lääke määrätään paniikkihäiriöön. Ainut oikea valinta on silloin oppia käsittelemään paniikkikohtaus, pelkkänä kamalana kohtauksena joka nostaa hien pintaan, saa sinut ajattelemaan pelottavia asioita, kuten sekoamista ja muiden vahingoittamista. Kun tajuat kohtauksen ja että siihen ei todellakaan kuole. Opit selviämään niistä! Minulle kaikki valkeni kannabiksen käytön yhteydessä. Ja mitä masennukseen tulee, niin kaikkihan tietää montako masentunutta ganjan polttelijaa näkee. Nyt sai riittää minulle tää lääketeollisuus!!!!!!!!!!


      • Anonyymi
        ParoxCipramil kirjoitti:

        Yli kymmenen vuoden Paroksetin käyttökokemusta on ja edelleen käytän lääkettä. Tuskin koskaan lopetankaan. Annostus on ollut koko ajan 20 mg , nyt on kuukauden kokeiltu 30 mg.
        Alkuaikoina 12 vuotta sitten kun masennusoireet iskivät ensimmäisen kerran sain Cipramilia ja siinä ne aloitusoireet olivat hirvittävät. Ahdistusoireet pahenivat aivan järkyttävästi. Söin lääkettä puolitoista vuotta ja lopetin. Puolen vuoden lääkkeettömän kauden jälkeen iskivät uudelleen pahat masennus/ ahdistusoireet ja sen jälkeen en ole uskaltanut lääkityksestä luopua. Pari kertaa on vuosien aikana kokeiltu muitakin lääkkeitä mutta aina on palattu takaisin Paroxetiiniin. Minulla tulee jo yhden päivän unohduksesta heittohuimausta joka mainitaan lääkkeen pahimpana lopetusoireena.
        Myös kun kerran yritettiin vaihtaa lääkitystä Remeroniin oli minulla kaksi viikkoa heittohuimausta eikä se lieventynyt ennenkuin aloitin Paroxetiinin uudelleen. Silloin luulin että se oli Remeronin sivuoire.
        Seksivaikeudet ovat kyllä aika tyypillisiä sivuoireita, eikä puhuta pelkästään orgasmivaikeudesta vaan yleensä mielenkiinto seksiin on vähentynyt.

        Jospa se heittohuimaus olikin paroksetiinin vieroitusoire?


      • Anonyymi
        Ganjan puolesta! kirjoitti:

        Syönyt vuodesta 2006 lähtien Paroxetiinia masennukseen ja paniikkihäiriöihin. Nyt lopettanut n. 2 viikkoa sitten hitaasti tiputtaen annosta. Tällä hetkellä sellaisia raivonpuuskia, että revin hiuksia päästä ja tekisi mieli vetää kaikkia vastaantulijoita turpaan. Liikenteessä ei pinna pidä yhtään ja hermot ovat ihan pinnassa. Eipä mulle kukaan lääkäri koskaan tälläisestä kertonut. Lääkkeisiin en enää koska pitkällä tikullakaan. Alan käyttää kannabista tästä päivästä lähtien. Ei perkele tuu mitään vieroitusoireita lopettaessa eikä käytön aikanakaan. Käytin kannabista jo viime keväänä pitkän aikaa ja elämä hymyili ja niin minäkin. Silloin päätin että pystyn lopettamaan lääkkeet, ja nyt alkuvuodesta päätin näin tehdä. Kannabis on lääke!!! Ei paroxetiini!!! Vittu mä haastan oikeuteen ihan takuulla tämän lääkkeen valmistajan ja lääkärin joka minulle tämän paskan on määrännyt!!!! Jos, lääke määrätään paniikkihäiriöön. Ainut oikea valinta on silloin oppia käsittelemään paniikkikohtaus, pelkkänä kamalana kohtauksena joka nostaa hien pintaan, saa sinut ajattelemaan pelottavia asioita, kuten sekoamista ja muiden vahingoittamista. Kun tajuat kohtauksen ja että siihen ei todellakaan kuole. Opit selviämään niistä! Minulle kaikki valkeni kannabiksen käytön yhteydessä. Ja mitä masennukseen tulee, niin kaikkihan tietää montako masentunutta ganjan polttelijaa näkee. Nyt sai riittää minulle tää lääketeollisuus!!!!!!!!!!

        Sitä se paroksetiini usein aiheuttaa. Riidanhaastamista, kiihtyneisyyttä ja aggressiivisuutta nimittäin. Hereillä ollessa jatkuva lääkepöhnä. Kuin kemiallinen pakkopaita olisi päällä. Haittavaikutusten lista on niin vaikuttava, ettei viestissä merkit riitä. Kokemusta on pitkältä ajalta, eikä koskaan enää. Mistään hinnasta.

        Käyttäköön ne paroksetiinia ihan vapaasti, jotka kokevat siitä hyötyvänsä.


      • Anonyymi

        Se on niin että joka kerran kun käy psykiatrilta tai lääkärillä saa uuden diagnoosin niin monta kuin niitä lääkärikirjassa on niitä tulee. No niin sanoi Ullanlinnan psykiatri kun poliisi löysi mattokääröstä psykiatrin vaimon kuolleena auton perästä NO NIIN.


    • vasta aloittanut

      Itse aloitin juuri Paroxetinin käytön viikko sitten. Olen kärsinyt vasta muutaman kuukauden pahoista paniikkikohtauksista, juuri äsken sain yhden hampaita pestessäni.. Muuttuneen elämäntilanteen vuoksi myös ahdistus on ollut järkyttävä. Vielä en ainakaan mitään pahoja sivuvaikutuksia ole huomannut, ainoastaan lievä ummetus vaivaa (normaalisti kun vatsani on aina löysällä) ja lihasheikkous, tuntuu ettei välillä jaksa edes nousta ylös sängystä. Huomenna nosta annosta 20mg ja toivoisin että nämä ensimmäiset viikot menisivät äkkiä ohi jotta näkisi lääkkeen vasteen.

    • Kyrvännuppi

      Juuri ko. lääkkeen lopettaneena voin sanoa, että vaikka kuinka huolellisesti lopetin käytön niin vieroitusoireet ovat olleet hirveitä. Haluan todellakin päästä eroon näistä, nyt jatkunut noin kolme viikkoa. Päätä särkee, sähköiskuja satelee.. Varsinkin kun kuulee jonkun tasaisen äänen niin ääni kuuluu jotenkin sykäyksissä, joka ei todellakaan ole mukavaa.
      Lääke muuten auttoi erittäin tehokkaasti oireisiin. Vittumaista vaan säätää reseptien kanssa aina ..

      • 7467697

        Laskitko annostusta pikku hiljaa??


      • 0985806
        7467697 kirjoitti:

        Laskitko annostusta pikku hiljaa??

        Hyvä annostuksen laskenta systeemi: alkuannos 40 mg /vrkt tiputetaan 30 mg/vrk ja syödään noin 2 kuukautta, kuulostellaan miten meneen, jos vielä tuntuu siedettävältä niin ei muuta kuin annos 20 mg ja taas pari kuukautta katsotaan, jos 0k,niin 10mg 2 kuukautta ja sitten 0. tiputukset voivat olla myös vielä pienempiä käyttämällä pienempiä lääkekokoja.


      • Hitaasti hyvä tulee

        Mulle fluoksetiinin lopettaminen oli pitkä urakka. Kaksi kuukautta. Ensin vähensin annostuksen puoleen, sitten söin vain joka toinen päivä, sitten joka neljäs päivä ja lopulta otin vain kerran viikossa. Nämä aivosäkärit silti tulivat ja menivät, mutta eivät niin pahoina, etteikö niitä olisi kestänyt. Lääkityksen kokonaan lopetettuani meni vielä pari viikkoa näiden sähköiskujen kanssa heräämisen yhteydessä.

        Loppuivat ne sitten kokonaan ja nyt ollut ilman lääkitystä kaksi vuotta.


      • Anonyymi
        0985806 kirjoitti:

        Hyvä annostuksen laskenta systeemi: alkuannos 40 mg /vrkt tiputetaan 30 mg/vrk ja syödään noin 2 kuukautta, kuulostellaan miten meneen, jos vielä tuntuu siedettävältä niin ei muuta kuin annos 20 mg ja taas pari kuukautta katsotaan, jos 0k,niin 10mg 2 kuukautta ja sitten 0. tiputukset voivat olla myös vielä pienempiä käyttämällä pienempiä lääkekokoja.

        Virolaiset piikittää kaulasuoneen niskaan huumepiikit kun varastavat huonekaluja pesukoneita kelloja asunnoista myös ruokaa vertaa tyrmäystippoihin sekaisin monta päivää on myös gamma huumeet halvaannuttaa. Siis uhrit huumataan kun ryöstetään käytetään hyväksi ja raiskataan.


    • ak

      Tämä voi ehkä kuulostaa julmalta mutta paniikkihäiriö on vaan päässä.. itse oon saanut monta paniikkikohtausta elikkä tiedän ainakin jotain mitä puhun.. mun mielestä paniikkihäiriö on vain päässä..mielenhalllinnalla ne voi sulkea kokonaan pois :) lääkkeet on määrätty mutta en halua syödä niitä koska ne ovat lääkemyrkkyjä..

      • kevättä rinnassa

        Olet oikeassa siinä, että paniikkihäiriön perimmäinen syy tulee korvien välistä. Mutta paniikkihäiriö itsessään on fyysinen tapahtuma kehossa, johon tapahtuma hetkellä on vaikea vaikuttaa. Se, että yrittäisi vaikuttaa korvien väliin on iso prosessi. Monilla esimerkiksi minulla on lapsuudesta ja varhais aikuisuudesta traumoja, jotka edelleen vaikuttavat minussa. Olen yrittäinyt tehdä töitä sen eteen, että pääsisin asioissa eteenpäin, mutta helppoa se ei ole ja edelleen kehoni reagoi ja lamaantuu monissa tilanteissa. Ihminen on todella herkkä eläin, joka on helposti pilattavissa jos ei kasvata lasta niin kuin hyvän itsetunnon omaavan ihmisen tulisi kasvattaa. Helppo on tulla äidiksi enkä usko, että kukaan vanhempi lasta saadessaa ajattelee, että haluan olla huono äiti.

        Itseään voi helpottaa sillä, että jos vaikka lääkityksen kautta auttaa omaa kehoaan olla reagoimasta niin helposti joka päiväisiin tilanteisiin. Sit voi helpommin päästä elämässä eteenpäin ja saada sitä tasapainoa ja ehkä vakautta taloudellisestikkin. Ajan myötä aivot ja keho oppii uuden tavan olla, ettei tarvi koko ajan olla paniikki/pakene tilassa. Voi rauhassa prosessoida niitä traumoja ilman, että se vaikuttaa niin kamalasti kehoon ja pelkoihin joihin keho reagoi ja näin päästä omassa sisäisestä kehityksestä eteenpäin.

        Mulla toista päivää jo paroksetiini lääke ja hyvä fiilis siitä sekä tulevasta. Toivotaan, että menee hyvin.

        Tsemppiä kaikille kanssa eläjille. :)


      • Sellaista se

        Kyllä, päässä ne paniikkihäiriöt saavat alkunsa ja sitten siihen liittyy myös pään ulkopuolisia tapahtumia, kuten kiihtynyt hengitys ja sen sellaista. Joskus pystyn rauhoittumaan kohtuullisen hyvin ja se menee ohi vartissa, jos onni on myötä. Joskus taas ulkoinen tilanne on sellainen, että en pysty rauhoittamaan itseäni vaan ympäristö tavallaan manipuloi mieltäni yhä pahentuneeseen häiriöön - mutta joo, pääni sisällä tämä homma on varmaan 80 prosenttisesti.


      • Anonyymi
        kevättä rinnassa kirjoitti:

        Olet oikeassa siinä, että paniikkihäiriön perimmäinen syy tulee korvien välistä. Mutta paniikkihäiriö itsessään on fyysinen tapahtuma kehossa, johon tapahtuma hetkellä on vaikea vaikuttaa. Se, että yrittäisi vaikuttaa korvien väliin on iso prosessi. Monilla esimerkiksi minulla on lapsuudesta ja varhais aikuisuudesta traumoja, jotka edelleen vaikuttavat minussa. Olen yrittäinyt tehdä töitä sen eteen, että pääsisin asioissa eteenpäin, mutta helppoa se ei ole ja edelleen kehoni reagoi ja lamaantuu monissa tilanteissa. Ihminen on todella herkkä eläin, joka on helposti pilattavissa jos ei kasvata lasta niin kuin hyvän itsetunnon omaavan ihmisen tulisi kasvattaa. Helppo on tulla äidiksi enkä usko, että kukaan vanhempi lasta saadessaa ajattelee, että haluan olla huono äiti.

        Itseään voi helpottaa sillä, että jos vaikka lääkityksen kautta auttaa omaa kehoaan olla reagoimasta niin helposti joka päiväisiin tilanteisiin. Sit voi helpommin päästä elämässä eteenpäin ja saada sitä tasapainoa ja ehkä vakautta taloudellisestikkin. Ajan myötä aivot ja keho oppii uuden tavan olla, ettei tarvi koko ajan olla paniikki/pakene tilassa. Voi rauhassa prosessoida niitä traumoja ilman, että se vaikuttaa niin kamalasti kehoon ja pelkoihin joihin keho reagoi ja näin päästä omassa sisäisestä kehityksestä eteenpäin.

        Mulla toista päivää jo paroksetiini lääke ja hyvä fiilis siitä sekä tulevasta. Toivotaan, että menee hyvin.

        Tsemppiä kaikille kanssa eläjille. :)

        Pelkotilat johtuu myös krapulasta katumuksesta ja mitä nyt ympärillä tapahtuu kaikkea alkaa pelkäämään ja koira on hyvä apu sillä se ainakin haukkuu kun outoja on oven takana.


    • jbiuuibiubububui

      Aloitin noin viikko sitten paroxetiinin 40mg päiväs paniikkihäiriöön, masennukseen, ahdistukseen ja sos pelkoon.. milloinkahan alkaa lääke auttamaan? Olo on sama ku ennen lääkkeen aloittamista, en siis ole huomannu mitään vaikutusta parempaan.

      • 79879+0

        3-4 viikkoa, siten voi jotain sanoa.


    • paroxi445456

      Ihan ok aine. Lääkeainehan on tasaava, jolloin ilon ja surun tunteet tasottuvat, mikä välillä on ärsyttävää, elämä muuttuu, ehkäpä liiankin tasaiseksi. Nyt olen lähtenyt pudotteleemaan annosta 40mg sta- 20 mg aan. Ihan hyvin on mennyt, ehkä pientä levottomuutta on ilmennyt, mutta oikeasti se on ihan ok, tuntuu, että elää. Tarkoitus olisi päästä kokonaan lääkkeestä eroon, mutta katsotaan nyt onnistuuko. Vierotus oireita ei ole ilmennyt, vielä ainekaan. jos pillerin unnohtaa ottaa, niin minulla ei ainekaan ole ilmaantunut mitään oireita. Seuraavana päivänä vain ottaa normaalisti. Itselläni oli tai on paniikkihäiriö, masennus ja sosiaalistentilanteidenpelkoa, mihinkä tämä määrättiin, ja minulla lääke auttoi näihin vaivoihin, mutta tilallehan tuli se tasaisuus. Itsellä paino nousi noin 6-8 kgtä, mutta en ole varma johtuiko se lääkkeestä, voi olla , että ruokahalua tuli lisää. Jokaisella ihmisellä lääkevaikuttaa hieman eri lailla, se on vai kokeiltava ja katsottava, mitä tapahtuu.

      • Anonyymi

        TUNTEET KUULUU ELÄMÄÄN KUN ON SURUA SURRAAN KUN ON VIHAINEN NIIN ON JA KUN ON ILOA ELÄMÄSSÄ NIIN ILOITAAN JOSKUS OLLAAN ONNELLISIA JOSKUS SURULLISIA.


    • e

      Söin itse monta vuotta Paroxetin ratiopharmia 20mg, VARO lääkkeen nopeaa lopettamista - valitettavasti itse tein tyhmänä niin ja sain niin kamalat vierotusoireet en pystynyt liikkumaan 3 päivään sängystä. Lääke vei multa aluksi ruokahalun, väsytti ja aiheutti huimausta mutta ne meni ohi ja oli todella hyvä olo! Seksihalut vei kyllä aikalailla. Lopetin lääkkeen koska luulin voivani paremmin mutta jouduin alottamaan taas lääkkeet. Syön Cipralexia paniikkihäiriöön - aivan kamalat ahdistukset tuoneet mukanaan ja huonon olon, kai ne menee ohi ajan kanssa. Ei vielä mitään parempia fiiliksiä kylläkään. :(

    • lekuriii

      bullshit pasjakaa.... lekurit puolustelee itse täällä paska lääkkeitäää mitää placebo efektejä kaivata !

    • Martta31

      Optibar 20mg annoksella lokakuusta 2011 saakka vakavaan masennukseen, unihairioon ja ahdistukseen. Alkoi auttaa noin 1kk kuluttua, ja unettomuus korjautui saman tien. Myos masennus alkoi parantua hyvien younien palattua. Ahdistuneet ajatukset eivat puskeneet myoskaan enaa paalle ja olen ollut rauhallisempi ja iloisempi kuin ennen.
      Painonnousu on ollut ainoa varsinainen haitta. 7kg on tullut yhdeksan kuukauden aikana. En ole muuttanut elamantapoja enka ruokavaliota.
      Pari viikkoa sitten puolitin annoksen 10mg/vrk. Sivuoireita ajoittainen paansarky, hermostuneisuus (lapsille tulee huudettua paljon) ja huonompi uni. Haluaisin paasta laakkeesta eroon, ainakin nahdakseni parjaisinko jo kokonaan ilman.
      Toivottavasti. Harmittaa niin kovasti tama lihonnut ulkomuotokin..

      Tsemppia kaikille samassa tilanteessa oleville!

    • jömppe

      Joku siis suunnillee samoilla vaivoilla kuin minä. Tänään aloitin paroxetin 20mg, masennusta, lievää ahdistusta, tunnemyrskyt. Johtuu ehkä liiasta tissuttelusta osittain. Katotaan mitä tuleman pitää. Aloitin koko annoksella. Olisikohan pitänyt aloittaa puolikkaalla???

      • Anonyymi

        Helluntaiseurakunnasta poika oli huumeissa täysin sekopää niitä hyppii ikkunoista ja parvekkeilla kiipeilee aineissa.


    • pala rauhaa

      Itse sain epilepsiakohtauksen kyseisestä lääkkeestä annoksella 40mg ja löin pääni niin pahasti että paikalle jouduttiin ambulanssin lisäksi kutsumaan paloautoja. olin siis todella lähellä kuolemaa.. tajusin sen ambulanssissa kun heräsin ku oli kaiken maailman johdot ja sydänmen sykettä seurattiin. sairaalassa kyseinen lääke lopetettiin välittömästi ja kyseinen lääkäri joka antoi mulle tuota myrkkyä ei enään toimi lääkärinä. Nykyään syön rivatril nimistä lääkettä epilepsiaan ja ahdistukseen annoksella 4mg ja kaikki ahdistus on kas kummaa poistunut.

    • paroxetin

      Minulla on tarkoitus aloittaa paroksetiini lääkitys. Mutta...

      • Hans Lippalakki

        Mitä mutta?


      • Tarude_
        Hans Lippalakki kirjoitti:

        Mitä mutta?

        Itsekin aloitin juuri paroxsetiinilääkityksen 10 mg päivässä. Kuulemma jos ottaa paniikkihäiriöön heti 20mg päivässä se voi pahentaa paniikkihäiriöitä. Itse olen jo kolmen päivän jälkeen voinu paremmin. Sosiaalinen kammo on häiventynyt ja tunnen oloni reippaammaksi paniikkikohtausten suhteen.


    • Paroxetin boy

      Minulle määrättiin Paroxetinia 2008 alussa keskivaikeaan masennukseen ja sosiaaliseen jännitykseen. Lääkityksen aloittaminen pelotti ja taisin lukea tästäkin ketjusta kauhutarinoita sen pahoista sivuvaikutuksista. Lisäksi tunsin olevani toisen luokan kansalainen, kun jouduin syömään mielialalääkettä. Aloitusannos oli 20 mg, joka aiheutti jatkuvaa huimausta. Se ei ollut ollenkaan miellyttävää ja autoa ajaessa se oli jopa pelottavaa. Kolaria en kuitenkaan ajanut ;). Samaan aikaan kävin puhumassa psykologille masennuksesta ja hän ehdotti aloitusannoksen puolittamista joka toinen päivä huimauksen estämiseksi. Kokeilin sitä ja se auttoi. Jonkun ajan kuluttua nostin aloitusannoksen psykiatrin määräämään 40 mg:n. Ainoat sivuvaikutukset ovat minulla olleet alun huimauksen lisäksi hikoilun lisääntyminen ja seksuaalisen laukeamisen osittainen estyminen. Seksiä harrastaessa en pysty aina laukeamaan. Näistäkin huolimatta Paroxetiinistä on ollut minulle valtavasti apua masennukseen ja jännitykseen. Sen ja terapian ansiosta voin paljon paremmin kuin viisi ja puoli vuotta sitten. Olen ollut Paroxetiiniin erittäin tyytyväinen. Nykyinen annokseni on 20 mg.

      • Paroxetin boy

        Lisätään tuohon vielä, että Paroxetin ikään kuin leikkaa negatiivisista ja positiivisesta tunteista huiput pois. Jotkut ilmeisesti kokevat sen niin, että "mikään ei tunnu enää miltään", mutta itse olen vain tyytyväinen, että minua ei enää ahdista niin paljon kuin ennen lääkityksen aloittamista. Pystyn silti tuntemaan iloa ja nauramaan samalla tavalla kuin "normaalit" ihmiset. Käyn töissä, olen naimisissa ja omistan asunnon.


      • Varo se tiini
        Paroxetin boy kirjoitti:

        Lisätään tuohon vielä, että Paroxetin ikään kuin leikkaa negatiivisista ja positiivisesta tunteista huiput pois. Jotkut ilmeisesti kokevat sen niin, että "mikään ei tunnu enää miltään", mutta itse olen vain tyytyväinen, että minua ei enää ahdista niin paljon kuin ennen lääkityksen aloittamista. Pystyn silti tuntemaan iloa ja nauramaan samalla tavalla kuin "normaalit" ihmiset. Käyn töissä, olen naimisissa ja omistan asunnon.

        zombiolo voi tuntua hetkellisesti mukavalta, kun se jää päälle, tilanne vakavoituu.


      • Paroxetin boy
        Varo se tiini kirjoitti:

        zombiolo voi tuntua hetkellisesti mukavalta, kun se jää päälle, tilanne vakavoituu.

        En tunne itseäni zombiksi, vaan oloni on ihan normaali.


    • optipar20mgmies

      Miten nopeasti sinulla paroxetin boy rupesi lääke vaikuttamaan?Itse aloitin viikko sitten suoraan 20mg/vrk ja ollut pyörrytystä,päänsärkyä ja ahdistuksen lisääntymistä. Onko sinulla ollut aikaisemmin mitään muuta lääkettä kokeilussa? Entäs onko paroksetiinin rinnalla tällä hetkellä mitään muuta esim. jotain bentsoa tarvittaessa?

      • Paroxetin boy

        optipar20mgmies 8.9.2013 11:44
        "Miten nopeasti sinulla paroxetin boy rupesi lääke vaikuttamaan?"
        Muistaakseni parissa päivässä tuli jo energisempi olo. Ahdistuksen vähentymiseen taisi mennä se psykiatrin arvioima pari viikkoa.

        "Onko sinulla ollut aikaisemmin mitään muuta lääkettä kokeilussa?"
        Paroxetin oli ensimmäinen ja ainoa mielialalääke, jota minulle on määrätty.

        "Entäs onko paroksetiinin rinnalla tällä hetkellä mitään muuta esim. jotain bentsoa tarvittaessa?"
        Minulla ei ole Paroxetinin lisäksi muuta lääkitystä.


      • Anonyymi

        Te myrkytätte itsenne noilla ja 40 mg on kauhea määrä riippuu ihmisen ruumiin koosta mutta


    • optiparmies

      Tuli sellanen mieleen Paroxetin boy et väsyttikö sulla lääke alussa? Jos väsytti niin kauan noin?

      • Paroxetin boy

        Ei väsyttänyt. Enemmänkin päinvastoin, tuli virkeämpi olo.


    • oudot tuntemukset

      Olen käyttänut viikon Paroxetin Orion 20 mg.
      Aloitin puolikaala eli 10 mg päivässä paniikkihäiriöön.

      Päässä kummallinen olo koko ajan ja jalat jännittyneet jotenki koko keho jännittynyt ja hidas.

      Onko tämmöiset tuntemukset tuttuja?


      Saanen vastauksia

      • Paroxetin boy

        oudot tuntemukset:

        En muista, että minulla olisi tuollaisia oireita ollut. Alussa minulla oli 3.9. viestissä mainitsemani huimauksen lisäksi myös päänsärkyä ehkä ekan viikon ajan.


      • Anonyymi

        Hitaus. ÄLKÄÄ NYT HYVÄ IHME TEHKÖ IHMISISTÄ ELÄVIÄ KUOLLEITA !


    • moimmmik

      Ite en ainakaan huomannut vastaavia oireita kun sulla. Ite aloitin 20mg/vrk oireita olivat ruokahalun väheneminen,päänsärky,väsymys ja vatsa löysällä. Oireet menivät ohi muutamassa päivässä;ainoastaan väsymys kestänyt pitempään. Mutta uskoisin kuukaudessa rupeat voimaan jo paremmin.

      • oudot tuntemukset

        moimmmik oliko sinulla ennen lääkeen aloittamista minkä tyyppisiä oireta?

        Minulla myös tullut hikoilua ynm..


    • moimmmik

      Ahdistukseen mulle toi lääke määrättiin ja auttanut siihen hyvin :)

    • antti heikkilä opit

      ilman läääkkeitä on ennekin pärjätty niin miks ei nykyäänkin omasta heikosta päästä johtuu. kaveri söi nuita kaksi kuukautta vaikka ei olisi tarvinnut ja muuttu ihan pöljäksi kun lopetti käytön eli se muovas sen aivoja eikä varmaan ikinä palautdu samaan. ssri tie helvettiiin josta ei ole paluuta.

      • Anonyymi

        Höpöhöpö.

        Ennen vanhaan ei eletty kuin 30-vuotiaaksi - jos sitäkään. Pienikin haava saattoi viedä hengen kun antibiootteja ei ollut tarjolla. Eikä tästä ajasta ole kuin reilut sata vuotta.

        SSRI-lääkkeet ovat kohentaneet ihmiskunnan elämänlaatua samaan tapaan kuin antibiootit.

        'Ennen vanhaan oli masennusta ja ahdistuneisuutta aivan kuten nytkin, mutta ei lääkkeitä näihin vaivoihin. Masentuneet jätettiin tuvan nurkkaan makaamaan kunnes kuolivat seuraavaan kulkutautiin.

        Täytyy muistaa että kuolleisuus oli ennen vanhaan kymmeniä - ellei satoja - kertoja tavallisempaa kuin nykyisin.

        Tilastoista tiedämme, että SSRI-lääkkeet puolittivat itsetuhoalttiuden Suomessakin 1990-luvun alussa. Tämä on paras todiste niiden tehovoimasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö.

        Ennen vanhaan ei eletty kuin 30-vuotiaaksi - jos sitäkään. Pienikin haava saattoi viedä hengen kun antibiootteja ei ollut tarjolla. Eikä tästä ajasta ole kuin reilut sata vuotta.

        SSRI-lääkkeet ovat kohentaneet ihmiskunnan elämänlaatua samaan tapaan kuin antibiootit.

        'Ennen vanhaan oli masennusta ja ahdistuneisuutta aivan kuten nytkin, mutta ei lääkkeitä näihin vaivoihin. Masentuneet jätettiin tuvan nurkkaan makaamaan kunnes kuolivat seuraavaan kulkutautiin.

        Täytyy muistaa että kuolleisuus oli ennen vanhaan kymmeniä - ellei satoja - kertoja tavallisempaa kuin nykyisin.

        Tilastoista tiedämme, että SSRI-lääkkeet puolittivat itsetuhoalttiuden Suomessakin 1990-luvun alussa. Tämä on paras todiste niiden tehovoimasta.

        Lääketeollisuuden mies (tai nainen)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö.

        Ennen vanhaan ei eletty kuin 30-vuotiaaksi - jos sitäkään. Pienikin haava saattoi viedä hengen kun antibiootteja ei ollut tarjolla. Eikä tästä ajasta ole kuin reilut sata vuotta.

        SSRI-lääkkeet ovat kohentaneet ihmiskunnan elämänlaatua samaan tapaan kuin antibiootit.

        'Ennen vanhaan oli masennusta ja ahdistuneisuutta aivan kuten nytkin, mutta ei lääkkeitä näihin vaivoihin. Masentuneet jätettiin tuvan nurkkaan makaamaan kunnes kuolivat seuraavaan kulkutautiin.

        Täytyy muistaa että kuolleisuus oli ennen vanhaan kymmeniä - ellei satoja - kertoja tavallisempaa kuin nykyisin.

        Tilastoista tiedämme, että SSRI-lääkkeet puolittivat itsetuhoalttiuden Suomessakin 1990-luvun alussa. Tämä on paras todiste niiden tehovoimasta.

        On kyllä todella ontuva vertaus verrata jotain SSRI-sontaa antibiootteihin.


    • tuikki3

      Täällä paroksetiinin juuri aloittanut.
      Kamala ahdistus, levottomuus ja tuskaisuus.
      Kuinka kestää sen pari viikkoa, jolloin aine ehkä alkaa vaikuttamaan, jos joka oivä taistelee itsetuhoisia ajatuksia vastaan ?!
      Onko muilla ollut näin rankka aloitus ja sitten auttanut?

      • pete20

        Minulla optipar 20mg ja xanor 1mg kerran päivässä,käytössä n.10vuotta,muuten toiminu hyvin mut erektiovaikeudet,tunto menny vehkeestä,orgasmivaikeudet eli ylipäätään seksihommelit aivan stanan sekasin,lekurissa jos toisessa juostu,potenssilääkkeillä homma suht.koht.onnistuu jos tämän olis tienny niin asia olis kyllä toisella tavalla hoidettu.Miettikää TARKKAAN ennen kun alatte käyttää näitä lääkkeitä.


      • Anonyymi

        TUNNUSTATTE RIKOKSENNE niin ahdistus lähtee heti !


    • paroxetin.

      Aloitin paroxetiinin noin vuosi taaksepäin. helvetin hyvin menny kaikki paitsi tietysti se orgasmi juttu. mut sit päätin lopettaa noin puol vuotta taakse päin sen. kauheita raivareita. pelkäsin koko aika et teen pahaa lapsileni. ei muuta ku uuestaan vaan sitä naamariin ja kaikki hyvin. ainoastaan tää hikoilu nyt on aivan kauheeta. nytki täs sängyssä makoilessa ni hikeä vaan pukkaa. varsinki tää yöhikoilu. mies-38 vee.

    • Paroxetin

      Paroxetia syönyt itse nyt n. 2kk ja on auttanut hyvin OCD ja ahdistuneisuuteen! Olen aikaisemmin kokeillut lyhytjaksoisesti useampaa muuta samantapaista lääkettä, mutta tämä on ensimmäinen josta olen kokenut saaneeni kunnon apua, vailla jumalattomia haittavaikutuksia. Lieviä haittavaikutuksia olen kuitenkijn havainnut, kuten libidon laskua, mutta seksi kuitenkin onnistuu vielä ihan hyvin.

    • masentunutnuori

      Minulle määrättiin Paroxetiini ahdistukseen ja masennukseen.
      Melkein viikko mennyt eikä mitään vaikutusta. aloitin 10mg ja piakkoin nostan 20mg. Jännityksellä odotan sivuoireita

      • wgrggrwrgwgwr

        Miksi riskeerata aivovaurio, kun voisit yhtä hyvin laittaa syyn miksi olet ahdistunut kuntoon. Ainakin yrittää ennen kuin turvaudut huumeisiin.


      • Anonyymi

        Tehkää parannus


    • viekkarit

      Moikka!
      En tiedä lukeeko kukaan tätä keskustelua enää, mutta pakko kertoa oma kokemus.. Olen syönyt kyseistä lääkettä 9 vuotta paniikkihäiriöön ja nyt psykiatrin kanssa sovittiin että lopetetaan tämä lääke ja vaihdetaan toiseen. Oon ollut nyt 5 päivää puolikkaalla ja eilen illalla alkoi AIVAN JÄRKYTTÄVÄT viekkarit. APUA! Siis oon ollut kyllä herkkä näille viekkareille koska kun oon unohtanut ottaa ton lääkkeen aamulla niin päivällä mulle tulee jo ihan kauhee olo ja sit tajuun että oon unohtanu ottaa lääkkeen. Tällä hetkellä pahinta on sähköiskut päässä, ne on niin voimakkaita että meinaa oksennus tulla. Koko ajan väsyttää, särkee päätä, pyörryttää ja suoraan sanottuna vituttaa kaikki. Pinna palaa erittäin nopesti. Toivon todella että nää viekkarit lähtee pian pois, ei tästä arjen pyörittämisestä muuten tuu mitään...Jos olisin tiennyt että tää lääke tekee näin pahat viekkarit niin en olis ikinä tähän koskenut..

      • jiugyvrdce

        " Tällä hetkellä pahinta on sähköiskut päässä, ne on niin voimakkaita että meinaa oksennus tulla. Koko ajan väsyttää, särkee päätä, pyörryttää ja suoraan sanottuna vituttaa kaikki."

        Hyvä, että vaihdat. Kyllä inä ehkä kestät viekkaritkit. Ajattelin, että kun jaksaisi päivällä käydä 20-30 minuuttia kävelemässä raittiisssa ilmassa, niin tuon väsymyksen pitäisi kaiken järjen mukaan sitten antaa hyvät unet ulkoilun jälkeen. Kun nukut et tee paha itsellesi, saat lepoa, ehkä solut myös jotenkin parantuvat. Toisaalta aina liikunta on parasta lääkettä kaikkeen, kun aineet kiertävtä kehossa ja soluissa, mutta jos tämä vaihe olisi tilapäinen. Jatka lääkärin ohjeilla, se on hienoa, että aloit vaihtaa lääkettä. Niihin tulee niin kova riippuvsuusja jos ei aina auta edes.


      • Anonyymi

        Sana "pahat" kuvaa minun kohdallani tämän toksiinin lopetuksen jälkeisiä viekkareita lievästi. Sähköiskutuntemuksia päässä? Kyllä, yhä edelleenkin 16 kk lopetuksesta.


    • Bliki

      Ite kärsin vaikeasta masennuksesta ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Aluksi kärsin keskivaikeasta masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöstä ja paniikkikohtauksista etenkin julkisilla paikoilla, mutta myös yksinoltaessa. Sain lääkkeeksi citalopram orion, joka on varmaan yksi yleisimmistä ssri lääkkeistä mitä on määrätty, no lääkkeenkäytön aikana oli tosi epätodellinen olo, sain duunia painettua 5 päivää viikossa hulluilla 12h päivillä ei mitään ongelmaa, mutta se että olin ihan tunneköyhä enkä yhtään oma itseni sekä tuo epätodellinenolo olivat tosi inhottavia. Ahdistusta ei oikeastaan edes kyllä ollut lääkkeen aikana. Päätin kuitenkin lopettaa lääkkeen, koska halusin taas tuntea, enkä olla vaan robottina. No lopetin ja vierotus oireet ihan kauheat, mutta ei yhtä pahat kun alotusoireet, ne oli ihan järkyttävät ja ahdistavat, mutta loppuivat noin parissa viikossa, samoin vierotusoireet. Sitten lääkkeen lopetuksesta 3kk hirveet paniikkikohtaukset alko ja masennus vaan syveni, alotin lääkkeellä paroxetin 20mg koska ahdistuneisuus oli siinä kohtaa kokoaikaista ja tuskallista, jopa niin tuskallista että mietin itsemurhaa. No paroxetiinista ei mitään alotusoireita, ja ahdistus helpotti kun seinään heti parissapäivässä, elämä näytti valoisammalta. Noin 5kk myöhemmin ahdistus palasi ja kovempana sekä itsemurha oireet palasivat sekä paniikkikohtaukset ja masennus oli syventynyt vakavaan. No lääkäri määräsi valdoxan lääkkeen 25mg, no lopetin paroxetin 20mg käytön pikkuhiljaa noin viikko sitten aloin syömään paroxetinia puolikkaan eli 10mg ja yhtäkkiä olo parani ihan tosi paljon, mutta olin jo saanut reseptin valdoxan, niin päätin sitä nyt vielä kokeilla. Lopetin paroxetin täysin 3 päivää sitten ja valdoxetin lennosta tilalle, no nyt kärsin tosi pahoista vierotusoireista paroxetiinin kanssa, sähköiskuja päähän ja ahdistusta niin en vielä tiedä valdoxen vaikutusta. Hinta ei sinänsä haittaa 22€ kahen viikon annostus, mutta maksusitoomuksella kela maksaa sen, joten itseä ei taloudellisesti haittaa. Kerron vielä parin viikon päästä miten valdoxan on alkanut auttaa. Vähän jännittää vain se puoli kun mun oma ongelma on se että nukun liikaa, kun että nukkuisin liian vähän, että väsyttävät lääkkeet ei mulle sovi. Että toivotaan ettei väsytä.

      • vt6vd7bd

        Arvaa mitä, väsyttäminen on etu tässä tapauksessa, ellet ole työssä. Luin jotain lääkejuttuja, jossa esiteltiin niitä vaikutuksia. Lääkärinkin sanoi, että nukkuminen voi olla hyväksi, mutta ei kai se kivalta tunnu, kun on uninen ja epävireinen olo.

        Onnea hoitoon, monet ovat jo 10 vuodessa lääkkeistäkin pääseet vähän eroon. En muista mistä luin SSRi-lääkkeistä varmaan.


    • Anonyymi

      Itse olen kyseistä ainetta käyttänyt 2,5 vuotta ja apu on ollut huomattava. Jos ei mieli ole mallillaan niin ehdottomasti suosittelen aloittamaan. Kauppanimillä seroxat, optibar, paroxetin orion.

      • Anonyymi

        Tätä nyt määrätty myös itselle. Onko ihmisillä kokemusta kuinka on tehonnut masennuksesta johtuvaan sulkeutuneisuuteen, ei jaksa kiinnostaa mikään ja mieli todella maassa?


      • Anonyymi

        Älä herrantähden jatka käyttöä yhtään pidempään kuin ehdottomasti on tarpeen! Minä jatkoin ja 2 kk kestäneen liian nopean vieroituksen seurauksena menin sekaisin. Kuin jokin yliluonnollinen voima olisi ottanut mieleni ja kehoni ohjaukseensa. Kokemus oli traumaattinen ja jätti jäljet mieleen ja kehoon. Puhun 20 vuoden kokemuksella. Seroxat 20 mg -> Optipar 40 mg. Täällä ollaan edelleen.


    • Anonyymi

      "Onko teillä kokemuksia paroxetin-lääkkeestä."
      On. 20 vuoden ajalta ja sen jälkeinen traumaattinen lääkevieroitus. Tapahtui niin sairaita ja traagisia asioita, ettei kukaan voi uskoa.

      "Mulla määrättiin paniikkihäiriöön.
      Pelottaa aloittaa kuuri."
      Mulla pakko-oireiseen häiriöön (OCD).
      Jos suinkin pystyt välttämään, niin älä herran tähden aloita!

      "Onko ollut sivuvaikutuksia?"
      On ollut. Aivosumu, pitkäkestoisen muistin heikentyminen, kognition ongelmat. Lisäksi velttous ja anhedonia.

      "Onko helpottanut?"
      Sillä sai hoidettua oireita, mutta ei niiden juurisyytä.

      "Onko vieroitusoireita kuurin jälkeen?/Tai jos unohtaa pillerin?"
      Oli ja on edelleen. Voi olla että ennenaikainen hauta vielä kutsuu niiden takia.

      "Lihooko lääkityksen myötä?"
      Itse lihoin 100 kg 20 vuodessa.

    • Anonyymi

      Mitä peloittava siinä on jos aloittaa lääkkeen. Tuhannet ihmiset syövät tätä lääkettä juovat elossa ja parantuneet .niin että aloita ja laissa voi muutama päivä tuntua hieman huonolta mutta sekin menee ohitse kun ei ala kuvittelemaan että lääke ei muka sovi.
      Sen jälkeen alkaa paraneminen , ja moni on sanonut että ovat saaneet elämänsä takaisin kun aloittivat lääkkeen. Joten et sinä siihen kuole kunhan vaan luotat siihen että lääkäri on kirjoittanut ne sinulle niin tarvitset niitä. Tsemppiä

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      37
      1826
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1401
    3. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      43
      1396
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      14
      1362
    5. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1355
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      7
      1324
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1294
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1260
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1210
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1183
    Aihe