Oon tässä pari kuukautta ollu tosi masentunut. Mikään ei kiinnosta. Eilinen projekti oli pestä koneellinen pyykkiä. No onnistuihan se sitten loppupeleissä. Kokoajan itkettää. Tuntuu ettei tässä maailmassa oo enää mitään mulle. Jokapäivä joudun miettimään miks eläis enää. Löydän vain yhden syyn, mun äidin. En vois tehdä sitä sille, että tappaisin itteni. Mutta mitäs sitten kun se ei riitä enää syyksi?? Tuntuu, että mikään ei kiinnosta. Olen kadottanut elämän halun ja ilon. Kaikki on vaan loputonta suota, jossa rämpii pimeässä. Ystäviä on, mutta en jaksa vastata enää puhelimeen ja vastata uteluihin. Lääkärille pitäis taas aika varata, kun olo vain pahenee. Pelottaa, että ne passittaa johonki mielisairaalaan..
Aamusta iltaan on liian pitkä matka
Piiperoinen...
131076
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
aika iahn heti lääkärii!!!Mene päivystykseen,nyt heti!!!Ei ne passita suo mihinkään!!Vaan antaa sulle lääkkeet ja toivottavasti jatko hoitoa!!Eli juttelemaan jonkun ammatti auttajan kanssa.Ei kannata kärsiä ihan turhaan.Puhun ihan kokemuksesta.Ja vasta autoin yhden lähimmäisen ihmisen lääkäri päivystykseen,sai avun sieltä heti!!!Voimia sulle,mars matkaan.....
Kaveri tuossa vastasikin ihan tyhjentävästi, mutta vähän niinkuin vahvistukseksi, mee ensitilassa lääkäriin. Vaikka yksityislääkäriin ei se kertamaksu niin paljoa ole. Kirjoittaa sulle jonkun sopivan mieliala lääkkeen ja lähetteen mielenterveystoimistoon. Oireet on senverran selkeet että ei tuo pitkittelemällä parane, päin vastoin. Ja mitä aikaisemmin aloitettu hoito sen nopeampi toipuminen ja lyhyempi sairasteluaika!
Kiitos kun kirjoitit tuntemuksiasi ja koen että nyt on sinulla huollonpaikka .ei tarvitse sairaaloita pelätä ei edes mielisairaalaa sillä samanlainen hoivapaikka se on kuin muutkin siraalat eikä siellä lyödä leimaa otsaan että olet joku toisne luokan kansalainen kun tarvitset hoitoa.
Auto jos rupeaa putuputputputtamaan ,niin eiköhän se viedä huoltoon asiantunteville ihmisille,ainakin käydään näyttämässä onko isompikin fremontti tarpeen .
Meillä on elämä lyhyt eikä kannata tuhlata sitä itsesäälin syövereissä koska apua on tarjolla.Et ole yksin muista se ,meitä samoja tunteita kokeneita on paljon ja huollossa käyneitäkin .
http://p1.foorumi.info/majis/index.php
tässä on yksi sellainen paikka jossa saan "huoltoa" jaksaa päivän matkan eteenpäin .
Tämä kirjoittaminen on tosi hyvä apu jos ei muuten pysty ilmaisemaan pahaa oloaan ,eli jatka kirjoittamista!
Miksi eläisin enään? Ainoa syy on äitini, voinko tehdä sitä hänelle? Mutta koska me ajattelemme itseämme?
"Mutta koska me ajattelemme itseämme? "
Tosiaankin hyvä kommentti ,toki meidän kuuluu ajatella lähimmäisiämme ja ainakin uskovana koen että tahdon elämälläni auttaa ihmisiä ,mutta tässä on suuri vaara että unohtaa hoitaa itseään ja mitä apua on "raakilla auttajalla" ,eihän rikkinäisillä kulkuvälineilläkään päästä eteenpäin.
Menkää yksinäiseen paikkaan ja levähtäkää ,opetetaan raamatussakin .Me tämän ajna ihmiset pelkäämme kuulla omaa ääntämme eli kuunella mitä miten minä voin .
Nollataan itsemme välillä ja mennään hoidettavaksi vaikkapa hierojalle ,kampaajalle ,kauneushoitolaan yms tai nuku nuku nuku ...
verran itse rakas,että hakeudut lääkäriin!!Olen ihan varma asiasta,että kun siellä käyt ja saat lääkkeet,löydät taas monta syytä elää .Apua tarvitset ja pian.Jos voisin,auttasin sinut sinne!Elämässäni on pari ihan kävelevää todistetta siitä että lääkärin ja lääkkeiden apu on tuonut ihmisen takaisin,hymyineen päivineen.Ei lääkkeiden tai lääkkeen syönti ole häpeä.Vaan auttaa sinua pahan vaiheen yli elämässäsi!!
Sain sitten varattua ajan työterveyslääkärille. Kai tämä on sitten ensimmäinen askel kohti parantumista. Mutta silti tuntuu, että mun huolet ei ole tarpeeksi suuria, että pitäis lääkärille mennä. Kai niilläkin on parempaa tekemistä, kuin kuunnella mun vuodatuksia. Oon kertonu myös mun äidille itsemurha-ajatuksistani ja nyt sekin tuntuu pahalta, että menin sen sanomaan. Ihan ku sillä ei olis muutenkin huolia ja nyt saa pelätä, että millon tytär päättää lähteä. Oon kai hirveen itsekäs..
lääkäriin.Ne on kuule ihan sitä varten siellä että auttaavat.Jos eivät itse osaa,antavat lähetteen ehkä ensiapuun,ja viim saat apua.Eikä sinne tarvitse jäädä sisään.Ettet sitä nyt vaan pelkää.Etkä ole itsekäs!!Sulla vaan on nyt paha olla,ja siinä ei mitään hävettävää!!Ihan hyvä että sanoit itsemurha aikeista äidille!!Hänen kuuluu tietää!!Olisin ollut tosi pahoillani jos lapseni ei olisi sanonut minulle,että hänellä on niin paha olla.Pystyin alkaa auttamaan.Niin kauan kannattaa käydä lääkärin luona että saa apua,ei kannata vähätellä omaa oloaan ja avun tarvetta!!!!Sinä olet sen arvoinen tyttönen!!!
jo lääkärissä??Kuin voit??
Kävin eilen lääkärissä. Vuodatin siinä sille äijälle elämääni itku kurkussa. Ja mitä teki lääkäri? Se naureskeli mulle!! Sain sieltä cipralexia ja käden puristuksen. Viikon päästä pitäs soittaa samaselle lääkärille että miten menee. Jäi semmonen "haista paska ja voi hyvin" olo.
oon eronnut mies olo on yhtä paskaa kun erosin kävin jollain kallonkutistajan luona täytin jotain papereita niin se ukko laski vaan sen paljonko mulla menee kuukaudessa rahaa kaljaan samat sanat olisin halunnut päästä jonnekkin missä olisivat auttaneet yritä jaksaa minunkin on mentävä jotenkin eteen päin samaa paskaa tää on monella muullakin mulla on kuitenkin aika monta lasta minkä takia elän voimia sinulla vaikka ei se siltä tunnu no heippa
sinnikäs!!Kysymys on sinun tärkeästä elämästä!!Hae lääkkeet,voivat alkaa auttaa sinua.Ihan hyviä ovat,jos sopivat sinulle.Kun kaikki lääkkeet ei kaikille käy.Siksi soita sille kun käski.Jos susta tuntuu siltä ettet saanut haluaamasi apua.Mene toiselle lääkärille.Esim terv.kesk.tai yksityiselle.Niin kun mainitsin jo aikasempaan,on oma kokemus tästä kaikesta,neljän ihmisen kanssa.Kaikki saivat lopulta apua,hyvää sellaista.Se vaan vaati sitkeyttä ja kärsivällisyyttä!!Toivon sinulle kaikkea hyvää!!Kerro kuitenkin miten voit jatkossakin.Haluaisin auttaa!!!
lääkäri, jos naureskeli...! Masentuneena oman arvon tunto on muutenkin pohjalukemissa, ei siihen enää mitään lisää tarvi, nimimerkillä kokemusta on. Empaattinen kuuntelu on parasta apua, mitä voi saada ja onneksi minä sain sitä (kiitos Pirkko!). Jos tuntuu, ettei lääkäri ole tehtäviensä tasalla, niin vaihda toiseen. Älä vähättele itseäsi tai ajatuksiasi. Masennuksesta toipuu kyllä, vaikka siihen ei aina itse jaksa uskoa.