Moi!
Haluaisin kovasti toimia terapeuttina. Auttaa ihmisiä, kuunnella heitä ja ymmärtää. Ongelmani onkin, että itselläni on heikko itsetunto. Pelkään, etten ole tarpeeksi vahva siihen työhön. Minulla oli lukiossa masennus, mutta onneksi olen päässyt sen vaiheen ohitse. Nyt olen menossa yliopistoon opiskelemaan. Pitääkö minun siis unohtaa unelmani vai esimerkiksi yrittää vain vahvistaa itsetuntoani? Osaako joku neuvoa tai auttaa??
Haluaisin kovasti toimia terapeuttina. Auttaa ihmisiä, kuunnella heitä ja ymmärtää. Ongelmani onkin, että itselläni on heikko itsetunto. Pelkään, etten ole tarpeeksi vahva siihen työhön. Minulla oli lukiossa masennus, mutta onneksi olen päässyt sen vaiheen ohitse. Nyt olen menossa yliopistoon opiskelemaan. Pitääkö minun siis unohtaa unelmani vai esimerkiksi yrittää vain vahvistaa itsetuntoani? Osaako joku neuvoa tai auttaa??
Vastaukset 2
Vanhimmat
terapiassa ennenkuin voi ruveta antamaan terapiaa muille.
Terve,
Aika monessa ammatissa tehdään mainitsemiasi asioita, ei siis vain psykoterapiassa. Katsele koulutusoppaita ja käy vaikka ammatinvalintapsykologin luona miettimässä asiaa.
Unelmia ei kannata koskaan noin vaan haudata, mutta esteisiin on suhtauduttava vakavasti, ja niiden ratkaisemisen eteen on pystyttävä tekemään oikeasti töitä silloinkin, kun se tekee todella kipeää. Muita ei voi oikein hoitaa jos itse on vielä puolikuntoinen. Omat rajat on myös tiedostettava kuten missä tahansa työssä. Psykoterapeutilla on suuri vastuu niin asiakkaasta kuin itsestään. On osattava tietää milloin asiakasta ei pysty auttamaan, ja muutoinkin pidettävä silmät auki ja myönnettävä jos jokin työprojekti tai vastaava on liikaa omalle psyykelle / ammattitaidolle.
Etenkin psykoterapeutin työssä on tärkeää, että olet itse vakaalla pohjalla. Vaikka terapia on tietynlainen ihmissuhde, et ole asiakkaasi kaveri; tässä vuorovaikutuksessa on pidettävä hyvin monia asioita mielessä. Et saa projisoida asiakkaaseen omia epävarmuuksiasi ja pelkojasi.
Ihmiset hakevat apua täydestä syystä, ja heidän ongelmansa voivat olla todella kipeitä ja vaikeita kestää. Työ on rankkaa, ei vain asiakkaan vaan myös sinun psyykellesi: saatat tuntea turhautumista, avuttomuutta ja vihaakin asiakkaan puolesta, kun hänen elämäntilanteensa on vaikea ja/tai hänelle on tehty pahaa. Tehtäväsi ei kuitenkaan ole "korjata" asiakas tai hänen elämäntilanteensa, vaan auttaa häntä parantamaan itse itseään siinä tahdissa, joka hänelle parhaiten sopii.
Haasteellisuudesta, vastuusta ja vaikeista asioista huolimatta työ on myös monin tavoin palkitsevaa.
Omasta elämänhistoriasta on työssä apua, mutta jos menneisyydessä on vaikeita asioita jotka vaikuttavat vielä nykypäivänäkin itsetunnon häiriöinä tai muulla tavoin, niiden syitä kannattaa alkaa tutkia terapeutin avulla ennen kuin käy muiden ihmisten asioihin käsiksi.
Et ole missään tapauksessa liian heikko, jos et siihen rooliin tyydy, vaan uskallat haastaa itsesi yrittämään eteenpäin. Se tarkoittaa kipeiden asioiden kohtaamista ja monia epävarmuuksia, mutta lopussa kiitos seisoo.