Hei... kuulkaas te kaikki jotka täällä käytte kirjoittamassa viestejä toisillenne, ja vaihdatte ajatuksia siitä miten voisitte laihtua lisää. Olen itse sairastanut anoreksiaa, eikä se ole todellakaan mikään kehumisen arvoinen sairaus. Puhutte siitä miten laihduttaminen tekee teistä kauniita.. Ei vitsit sentään. Herätkää ihmiset!! Aliravittu ihminen näyttää ihan mielettömän rumalta! Luut paistaa joka puolelta, vaatteet ei istu.. Onko kukaan poika/tyttö katsonut teitä "sillä silmällä". no way in hell! Eipä ole kaunis näky ei. Eli turha kuvitella kaunistuvansa laihduttamalla, ja siis tämä koskee ihan normaalipainoisia ihmisiä. Mie itse olen 168 cm pitkä ja painoin huonoimmillani 40 kg. Eipä ollut kovin nautinnollista ei. Nyt painan 53 kg ja olen elämäni parhaassa kunnossa. Teen töitä mallitoimistolle ja elämäni ei ole koskaan ollut ihanampaa... Hah! ottakaapa siitä oppia!
mitäköhän ihmettä!
yap
81251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ei kaikki kauneutta tavoittele! kun paha itseinho iskee, silloin ei välttis ruoka maistu. mulla ainakin tulee huono omatunto jos meen syömään liikaa. täytyy päivästä päivään yrittää pinnistellä.
en kyl myönnä et sairas olisin, mut tavotteet on mitkä on.
Totta puhut! Ei todellakaan ole kaunista. Nyt voin parannuttuani sanoa, että kylläpäs vientiä riittää :D Toista oli silloin nälkiintyneen näköisenä. Mielialakin on paljon parempi, kun keho saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet ja tarpeeksi energiaa. Myöhemmin olen mielenkiinnolla kuunnellut, millaista helvettiä oli anoreksiani aika. Tähän tyttöön ei saanut mitään kontaktia, vanhemmat joutuivat aamuyöllä vahtimaan, etten lähde salaa lenkkeilemään jne. Nyt olen elämäniloinen ja urheileva nuori nainen, joka asuu itsekseen ja MULLA MENEE LUJAA!
En varmaan muuten olisi saanut elämästäni otetta, jos äitini ei olisi passittanut lääkäriin, josta seurasi puolentoista vuoden terapiat ja puolitoista vuotta mielialalääkkeitä yms.
Mutta ajatelkaa elämässä myös eteenpäin! Jos te kuihdutatte itsenne, suoraan sanoen: onko sitä elämää? Elämästä voi nauttia normaalipainoisena ihmisenä ja voi vielä katsoa peilistä itseään ja todeta näyttävänsä hyvältä!
Tsemppiä kaikille sairauden kanssa kamppaileville. Toivottavasti tajuatte ennen kaikkea itsenne, mutta myös läheistenne parhaan!
...mutta, kertoisitko kuinka pääsit anoreksiasta eroon? Ja millä tavalla/mitä nykyisin syöt, jotta pysyt NOIN hoikkana(168/53)??
Itse olen yrittänyt pohtiamyös syitä siihen, miksi joillakin todella hoikilla/laihoilla(jotka syövät kuitenki liian vähän) tytöillä on kuitenkin paksut, elinvoimaiset, hyväkuntoiset hiukset? Olisiko kenelläkään mitään mielipidettä tähän? Onko se vaan niin, että nämä hyvähiuksiset hoikat tytöt syövät sen vähäisen määrän kuitenkin niin terveellistä ruokaa(tarkoittaa siis paljon vihanneksia, lihaa, kalaa, kanaa, hyviä rasvoja) että tukka pysyy kunnossa?
Minkälainen sinun hiustesi kunto on aloittaja??
mielestän on paljon parempi nauttia elämästä kuin kituuttaa itseään. Muistan myös miten oma elämän alkoi rapistua ja hyvä ystävän kertoi miten kanssan oli vaikea olla. Toivon että jokainen joka on sairastunut tähän mielenterveyden häiriöön pääsee siitä eroon, sillä silloin vasta huomaa miten arvokkaita asioita ympärillään on ja miten itsekkäästi on vain ajatellut. Sairaus satuttaa ihan mielettömän monia ihmisiä.
Mutta miten mie sitten pääsin sairaudesta eroon. Miulla oli se hyvä että sairaus ei ollut ehtinyt pitkälle. Henkisesti kyllä, mutta fyysinen muutos tuli noin kuukaudessa. Kuukautiset ei milloinkaan jääneet pois eli olin vielä suhteellisen hyvässä kunnossa vaikka paino 40 kg. Kävin terapiassa, mutta se vain ahdisti enemmän, joten lopetin, koska en kuulunut todella kuuluvani sinne. Miulla ei ollut mitään todellisia ongelmia. Hyvä perhe ja ennen oli paljon ystäviä, koulu meni hyvin. Vika oli vain miun päässäni ja tajusin että halusin vain etsiä elämääni ongelmia joten lopetin. Asiaan vaikutti myös että miul rakas ihminen oli tukenani, ja se myös että sain tukea uskosta Jumalaan. Mutta kaikkein suurin tekijä oli se, että itse tajusin ettei miulla ole mitään syytä kiduttaa itseäni ja että mie en voi auttaa ketään muita ihmisiä (jota olen aina halunnut tehdä) ellen mie itse ole terve ja hyvässä mielentilassa. Nämä asiat sai miut ajattelemaan toisin ja vähitellen paino alkoi nousta. Siitä sitten olonikin parani. Nykyään ihmiset pitävät miussa siitä, että olen täynnä energiaa ja aina hymyilen. Osaan arvostaa sitä mitä minulla on.
Mitä syön että pysyn hoikkana. No hmm... Ihan tavallisia ruokia. :D en mitään erikoista. Sitten käyn joskus lenkillä jos huvittaa. Mutta haluan ylipäätään huolehtia terveydestäni. Syön paljon kasviksia, mutta myös toki lihaa. Enimmäkseen kanaa ja kalaa. Rakastan jäätelöä yli kaiken ja syönkin sitä suhteellisen usein. Mutta en mie tee mitään erikoista mittojeni suhteen.
Omat hiukseni on aina olleet paksut (perintönä isältä). Hiukseni ovat siis hyvä kuntoiset kovin.
Niin, ja lopetin mallintyöt kyllä, koska vastustan nykymedian antamaa kuvaa ihmisistä. Eikä kuvissa ole oikeasti ne mallit vaan tietokoneella muokatut barbit. eli siis eipä sitäkään enää, mutta olen ONNELLINEN ja elämässä riittää asioita mistä nauttia.
Siis oon 11w, 165 tai pidempi ja painan 43kg. Miten anoreksia voi alkaa? No silti mä yritän yhteen mallitoimistoon mallikouluun. Pääsisinkö, veikkaan että en. Silti mä tosiaan tahtoisin edes pikkasen laihduttaa jotta pääsisin opiskelemaan malliksi... Mä omani mielestä painan paljon mutta kertokaa te vaan oman mielipiteenne. ;D
ensinnäkin Malliksi EI OPISKELLA!!!
jA TOISEKSEEN KÄY HYVÄ TYTTÖ SYÖMÄÄN, Mulla on saman ikäinen tyttö kuin sinä, joka on 150cm ja painaa 45kg JA hän on hoikka ja nätti kuin mikä, syö terveellisesti!!
Voin vain sanoa, ettei kukaan teidän kilojanne katsele.. mitä terveempi olet sitä kauniimpi olet!
No otsikko kertookin paljon mistä on kysymys... Eli miten anoreksia voi alkaa? Tuleeko se syntyessään vai voiko se tulla vaikka 20 vuotiaana tai ihan milloin vaan. Siis miten se voi tulla? :o
anoreksiaan altistavia tekijöitä pitäs löytyä lapsuudesta/nuoruudesta mut se voi puhjeta koska vaan. anoreksia on selviytymiskeino jonkun vaikeen tilanteen yli mitä ei osaa käsitellä, ja paraneminen vaatis tän tilanteen läpikäymisen ja uusien selviytymiskeinojen omaksumisen. niitä anoreksiaan altistavia tekijöitä on paljon, yleensä anorektikot on ihmisiä jotka tavottelee täydellisyyttä ja koittaa miellyttää muita