olisiko viisasta ottaa bichon rottiksen kaveriksi, rottikseni ovat todella kilttejä,
ihmis- ja koirarakkaita mussukoita.
ihmis- ja koirarakkaita mussukoita.
Bichon frise ja rottweiler
iiidaihminen
4679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
itselläni oli doberman ja bichon.
Hyvin sujui ja dobberi antoi bichonin pomottaa itseään.
Toinen juttu on se, ettei bichon ollut meidän mielestä kiva rotu. Maku asia.
Voit yllättyä myös siksi, että olet nyt tottunut "pese ja mene" koiraan. Bichon on niin matala koira, että metsälenkillä sen turkki on kuin joulukuusi. Kaikki roskat roikkuu ja sotkee turkin kivaan takkuun. Pesun jälkeen ei tee mieli mennä metsään kun tietää, että saa heit tunnin sitä turkkia työstää.
Suosittelen keskikokoista- tai isovillakoiraa. Kun teillä on jo nyt rotu, joka vaatii koulutusta ja olette siinä onnistunut niin saatte villakoirasta tosi ihanan koiran. Se on helposti koulutettavissa ja älykäs koira.
Turkin voi leikata lyhyeksi tai hoitaen pitää pitkänäkin. Värejä löytyy joka lähtöön. Turkin voi tosiaan leikata moneen muotoon. Palloilla tai ilman tai jopa terrierileikkaus. Tai sitten se sentin pituus.
Kokemuksia on näistä kaikista roduista. Tosiaan suosittelen villakoiraa.
Niin Bichon kyllä kuulostaa aika haastavalta rodulta rottikseen verrattuna, mietin vielä rotu vaihtoehtoja, mitä mieltä olette, jos koiralle pukee vaatteita? :)
dobberia niin se kuitenkin pelkäsi koko ajan jäävänsä isompansa jalkoihin.
Villakoira taas on rohkea ja peloton ja kestää kaikki leikit hyvin.
Näillä turkkikoirilla on tuota karvaa sen verran, että vaatteet ovat turhia. Mieluummin voisit pukea rotikoita, joilla on vain parisenttinen turkki.
Karva myös tuppaa takkuuntumaan vaatteista. Ainoastaan sadeasut ovat hyviä. Tosin niissäkin bichonilta meni nilkasta karvat takkuun.
Bichon on ehkä hiukan räksy ja mielestäni lelukoira. Edelleen makuasioita.
eli sen verran on rodusta kokemusta että jouduin lopettamaan 16,5v bichon frisen noin vuosi sitten... olis jaksanu kauemminkin mut sit sen ilmä tulehtu jostain roskasta liian pahasti...
anyway...
tää meidän pikku ukko oli sellainen pieni suuri koira eli vaikka koko oli pikkuinen niin ei antanu isomman ryttyillä... tulikin mainiosti kaikkien kanssa toimeen kunhan vaan eka tekivät järjestyksen selväks... bichonit on hyvin valloittavia ja jokapaikan koiria, koosta huolimatta se kulkee todella pitkiä matkoja jalan eikä väsy... riippuu miten sen kanssa touhutaan... ja turkki ei ole niin työläs kuin luulisi... itse leikkasimme pari kertaa vuodessa lyhyeksi ja pesimme useammin eli oikein söpö oli ei mikään näyttely kampaus mut eipä tuo menoa haitannu...
suosittelen tätä rotua ehdottomasti.