Kotiini muutti pari viikkoa sitten pieni kissapoika, ikää 3 kuukautta. Nyt kyselen muiden mielipiteitä / kokemuksia. Toisin sanoen, kärsiikö kissa, kun joutuu olemaan kotona yksin pitkän päivän, 10 tuntia, kun olen töissä. Moneen kertaan mietin tätä juttua, ennen pikkuisen ottamista, ei ollut hätiköity päätös. Kahta kissaa en arvannut ottaa, koska tämä on ensimmäiseni. Ruokaa, leluja ja muuta puuhastelua on tarpeeksi.
Kiitos kommenteista jo etukäteen!
t. Kissapojan huolestunut "äiti" ; )
Kiitos kommenteista jo etukäteen!
t. Kissapojan huolestunut "äiti" ; )
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hmm... Voisitko saada vaikka jonkun eläinrakkaan teinin käymään kissan luona, kun et ole kotona? Ei olisi ainakaan pahitteeksi, jos kissalla olisi seuraa.
vamaan oppii rytmisi ,että olet pitkänpäivän poissa.Mutta ehdottomasti illat sun täytyy sit olla sen kanssa.Suuren osan päivästä kissasi nukkuu , mutta sillä on oltava ikkunoita josta voi katsella ulos ja jotain leluja joilla voi ajankuluksi leikkiä.
Miksi et ottaisi toista kissaa? Ei siitä ole sen enempää vaivaa. Kissat yleensä tykkäävät kaverista ja jos olet aina noin pitkiä päiviä poissa olisi se tosi suotavaa että olisi kaveri.
Itse olen kolmen maatiaisen onnellinen omistaja ja kun seuraan niitten leikkejä, en voisi koskaan enää pitää vain yhtä kissaa.
ja kissalle tuli käytöshäiriöitä.oli tehnyt tuhojaan, vaikka leluja oli ja ikkunasta pääsi katsomaan ulos.ja kun tulin kotiin, se makasi sohvalla ja katsoi minua surullisesti. (siltä se ainakin näytti..)se olikin tosi vilkas pentuna!ajattelin että menee ohi..no, nyt 4v ja edelleen vilkas!!ja leikattu kolli.no, anyway, päätin ottaa sille kaverin. kaverin kaverilla oli kissa, puolen vuoden ikäinen, annettavana.valkoinen tyttö.sovittiin että tuo sen minulle sitten kun muutan uuteen kotiin.meni pari kuukautta ja sitten muutin.poika oli silloin "jo" 1,5v.poika oli ehkä tunnin ollut siellä kun tyttö tuotiin ja olin varautunut tappeluihin.vielä mitä.tyttö meni suoraan ruokakupille ja poika vain katsoi vieressä!sitten tutkittiin talo yhdessä ja sitten jo pesivät toisiaan.siitä asti olleet parhaat kaverit, ja yllätys yllätys, tuhotyöt loppu kuin seinään.en kadu!tuo poika on kuitenkin niin vilkas ja tosi huomionkipeä.antaa joka aamu halin ja tykkää olla paljon sylissä ja rapsutteluista.sen sylissä olo ym ei vähentynyt yhtään tytön tultua taloon, paitsi ihan ekoina päivinä.eikä ole sen isompi homma ku yhdessä kissassakaan.ja ihana katsella kun ne nukkuvat toistensa kainalossa:)
ensimmäinen se oli minullekin.suosittelen kaverin ottamista nyt kun kissa on vielä nuori.jostain kuulin että jos ottaa eri aikaan niin uuden olisi hyvä olla nuorempi.voi pitää paikkaansa..ja vanhaa kissaa kannattaa huomioida enemmän kuin uutta, ettei tule mustasukkaiseksi.itselläni varmaan auttoi myös se, että tutustuivat molemmille oudossa paikassa.