Onko teistä kukaan nyt osasto hoidossa?
Hoidosta
....................
4587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä olin parin viikon ajan syömishäiriön ja masennuksen takia suljetulla. Olin silloin 19, eli aikuisten suljetulle jouduin.
Ennen ravitsemusterapeutin tapaamista (siihen meni viikko osastolle saapumisestani) hoitajat kokosi ruoat tarjottimelle mulle valmiiksi, sanoivat että syön mitä syön, ja jätän tarjottimen siihen. Rav.terapeutin tapaamisen kanssa tehtiin ruokasuunnitelma, ja sen jälkeen omahoitajan (tai tarvittaessa jonkun muun hoitajan) kanssa pääsin ensimmäisenä kokoamaan ruoka-annokseni.
Viikon ajan olin 100% valvonnassa joka ruokailun jälkeen, koska oksensin aikaisemmin kaiken ruoan (siis kotona).
Punnitukset oli kahdesti viikossa, verenpaine joka aamu otettiin sekä verikokeet heti seuraavana päivänä, kun olin osastolle saapunut.
Mä olin täydellisessä liikuntakiellossa, mutta pääsin sentään kerran pari päivässä hoitajan läsnäollessa 5-10 min. ulkona käymään. Siinä valvottiin, etten mä kuluta mitään, eli siis juoksentele tai vastaavaa.
Hosu, eli hoitosuunnitelma osastolääkärin ja omahoitajan kanssa oli kerran viikossa, ja toisella viikossa sain rajoitetun vapaakulun, siis 3x15 min. sain käydä itsekseni ulkona. Ja sehän kului niin, että käytin tilaisuuden hyväkseni ja juoksentelin ulkona sen vartin ajan.
Suihkussa tai vessassa mua ei valvottu, joten salaa jumppasin siellä, sekä huoneessa, jos ei huonetoveri ollut paikalla.
Mä olin 2 viikkoa siellä sairaalassa, koska itse pyysin sinne pääsyä ja omasta tahdostani pääsin myös pois. Yksi viikonloppuloma mulle ehdittiin sallia.
Mä en kuitenkaan fyysisesti ollut romahtamiskunnossa osastolle mennessäni. Rav.terapeutti sanoi, että "ollanhan me nähty niitä tosi hoikkia tyttöjä, mutta sinä et ole sellainen." Ehkä se vaikutti sitten siihen, että halusin äkkiä pois ja laihduttamaan ne muutamat "lihotut" kilot (siis nesteet ja lihakset palautuivat) pois.
Itseäni osastolle meneminen pelotti tosi paljon, mutta ei se kuitenkaan paha paikka ole. Siellä on aina joku, jonka kanssa puhua. Siellä saa itkeä, raivota, huutaa, paiskata ruoat seinään jne. Ja aina on joku, joka auttaa.
Vitsit.. olen miettinyt vaikka kuinka pitkään, että millaista siellä osastolla oikeasti on.. niistä ei löydy mitään käytännön tietoa mistään. Kiitos, että kerroit. Pelkään kaikkia uusia ja outoja asioita, joten nyt ainakin puolet osasto-pelosta lähti kun se tuli edes vähän tutuksi..
(PS. en ole ketjun aloittaja..)
joutuu lasten/nuorten tai aikuisten osastolle? eikö 20 ole raja nuorten?
nuoriso osaston raja on 17 vuotta. Olin osastolla ja siellä oli tyttö joka täytti 18 vuotta. Heti seuraavana päivänä hän siirtyi aikuispuolelle. Joskus toki tehdään poikkeuksiakin.