Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista painottaa erityisesti pyrkimyksiä vähentää rehevöitymistä, joka on sekä sisävesien että Itämeren pahin ongelma.
Eniten on vähennettävä hajakuormitusta, erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta. Maatalouden päästöt ovat yli puolet vesistöjen kokonaispäästöistä.
Päästölukemat ovat karua luettavaa:
Fosfori
-------
MAATALOUS 62 %
Haja-asutus 8 %
Metsätalous 8 %
Laskeuma 7 %
Yhdyskunnat 5 %
Teollisuus 5 %
Hulevedet 2 %
Kalankasvatus 2 %
Turkistarhaus < 1 %
Typpi
-----
MAATALOUS 51 %
Laskeuma 16 %
Yhdyskunnat 16 %
Metsäteollisuus 5 %
Muu teollisuus 5 %
Haja-asutus 3 %
Hulevedet 1 %
Kalankasvatus 1 %
Turkistarhaus 1 %
Turvetuotanto 1 %
Maatalous johtaa molemmissa sarjoissa kirkkaasti. Tai oikeastaan sameasti, kirjaimellisesti.
Tähän asti päästöjä on yritetty vähentää mm. tukia lisäämällä, mutta ongelmaa ei ole saatu kuriin. Sen sijaan muita saastuttajia velvoittavat lait ja niiden noudattamista motivoivat sanktiot - pienveneilijöitä myöten omista jätteistä on nykyisin huolehdittava sakon uhalla, kuten järkevää onkin.
Jos veneilijöitä kohdeltaisi kuten maataloudenharjoittajia, olisi ensin pitänyt käydä neuvottelut tukien määrästä käymälöiden hankkimiseksi ja järjestää valtion budjettiin riittävä rahoitus käymälöille. Sen jälkeen olisi jäänyt veneilijän tehtäväksi arvioimansa tarpeen mukaan ryhtyä mahdollisiin tuettuihin toimenpiteisiin.
Todellisuudessa näin ei tietenkään ole, vaan veneilijä maksaa käymälänsä itse - tai maksaa sekä sakot että käymälänsä itse.
Maataloutta tulee käsitellä kuten muitakin saastuttajia - sakot päästöjen mukaan, eli rehevöittäminen rangaistavaksi, ei tuen perusteeksi kuten nykyisin.
Maataloudenharjoittavat ovat osoittaneet, että porkkana ei toimi. Siksi nyt on kepin paikka!
Eniten on vähennettävä hajakuormitusta, erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta. Maatalouden päästöt ovat yli puolet vesistöjen kokonaispäästöistä.
Päästölukemat ovat karua luettavaa:
Fosfori
-------
MAATALOUS 62 %
Haja-asutus 8 %
Metsätalous 8 %
Laskeuma 7 %
Yhdyskunnat 5 %
Teollisuus 5 %
Hulevedet 2 %
Kalankasvatus 2 %
Turkistarhaus < 1 %
Typpi
-----
MAATALOUS 51 %
Laskeuma 16 %
Yhdyskunnat 16 %
Metsäteollisuus 5 %
Muu teollisuus 5 %
Haja-asutus 3 %
Hulevedet 1 %
Kalankasvatus 1 %
Turkistarhaus 1 %
Turvetuotanto 1 %
Maatalous johtaa molemmissa sarjoissa kirkkaasti. Tai oikeastaan sameasti, kirjaimellisesti.
Tähän asti päästöjä on yritetty vähentää mm. tukia lisäämällä, mutta ongelmaa ei ole saatu kuriin. Sen sijaan muita saastuttajia velvoittavat lait ja niiden noudattamista motivoivat sanktiot - pienveneilijöitä myöten omista jätteistä on nykyisin huolehdittava sakon uhalla, kuten järkevää onkin.
Jos veneilijöitä kohdeltaisi kuten maataloudenharjoittajia, olisi ensin pitänyt käydä neuvottelut tukien määrästä käymälöiden hankkimiseksi ja järjestää valtion budjettiin riittävä rahoitus käymälöille. Sen jälkeen olisi jäänyt veneilijän tehtäväksi arvioimansa tarpeen mukaan ryhtyä mahdollisiin tuettuihin toimenpiteisiin.
Todellisuudessa näin ei tietenkään ole, vaan veneilijä maksaa käymälänsä itse - tai maksaa sekä sakot että käymälänsä itse.
Maataloutta tulee käsitellä kuten muitakin saastuttajia - sakot päästöjen mukaan, eli rehevöittäminen rangaistavaksi, ei tuen perusteeksi kuten nykyisin.
Maataloudenharjoittavat ovat osoittaneet, että porkkana ei toimi. Siksi nyt on kepin paikka!
Vastaukset 25
Vanhimmat
ympäristöhallinto on miehitetty demarella ja tulokset saadaan näyttämään siltä, miltä ne halutaan.
tästä esimerkkinä on asutustaajamien saastuneet vedet, muualla viljelyn vaikutuspiireissä kirkkaat puhtaat vedet.
sekaisin. Tuet ovat vasemmistolaista politiikkaa, eikä päinvastoin. Maataloustuki on kommunismin viimeisimpiä jäänteitä.
varmaan maaseutun tulevaisuudessa se totuus on ja parhaat "tutkimustulokset" hehehehhehehhehehhe
ehehehhehheheheh
* repeeee*
Mistä löytyy ne 3000 tonnia puhdasta fosforia jotka puhdistamoista kerätään ulkovarastoihin?
Ne löytyvät Suomenlahdesta!
Me voisimme hoitaa ongelman. Syy päästöihin on mridän.
Olin juuri veneilemässä suomenlahdella ja selvästi näkee mistä ravinteet tulee. Me ne tuotamme ja syötämme kaupunkilaisille jotka sitten saastuttavat meidän tuottamillamme ravinteilla meret.
Lopetetaan kaikki ruoan tuottaminen ja ongelma poistuu.
on oikean suuntainen, mutta loppuu kesken. Lopetetaan kansalliset tuet, se lopettaa liian maatalouden suomesta ja katsotaan loppuuko syöminen. Kaiken järjen mukaan niin tapahtuu, kun muuaalla ei osata tuottaa raaka-aineita elintarviketeollisuudelle :/
Olet oikeassa.
Mikäli vesistöjen saastumista halutaan vähentää, on tukiaisten sijasta siirryttävä täyteen korvausvelvollsiuuten ja sakkoihin sekä muihin rangaistuksiin. Vain tämä menettely puhdistaa vesistöt. Ilmaisen rahan jakelu maatalouteen vain pahentaa saastumista.
On käsittämätöntä, että viranomaiset jättävät tehtävänsä valvomatta, poliitikot tonttinsa hoitamatta ja jopa vesistöjen omistajat jättävät vaatimatta korvauksia saastuttajilta.
Tappiollinen maataloushössötys on riistäytynyt mittoihin, joissa tavanomaisen elämän lainalaisuudet ovat kadonneet.
..tarjoaa tukea (=absurdi väittämä, mutta asiaan!)siitä, että menkää ja kuseskelkaa kylän ihmisten kaivoihin, niin väitän, että yli puolet sen tekee!
Täällä joku purnas, ettei kosteikkoja perusteta tarpeeksi tukirahalla, niin epäilen ettei kaivoihin kuseskelu saa ainakaan enempää suosiota!
Tarjotaan työttömyyskorvauksen sijaan työpaikkaa, niin väitän että kaikki jättää työpaikan ottamatta.
Meidän pitää nyt tehdä se kova päätös että lopetamme syömisen ja pashaamisen niin kyllä ne vedet aikojen kulussa puhdistuu.
Aktiivisimmat voi aloittaa ensin.
tekemistä ympäristön kanssa, se on puhtaasti maatalouden tulotuki. Tuotto odotuksineen maksettu ymoäristötuki vastaa jo koko maatalousomaisuuden arvoa, siitäkin huolimatta esimerkiksi typpipäästöt ovat kasvaneet ympäristötuen aikana. Ei kovin kustannustehokasta päästöjen vähentämistä..
Ylilannoittaminen on edelleenkin sietämätöntä, lisäfosforia käytetään n. 50X poistuman verran, mikä on todella viheliäistä toimintaa kun huomioidaan että maksajana on suomalainen kuluttaja.
että miten voi olla mahdollista että typpipäästöt ovat lisääntyneet vaikka lannoitteena käytetyn typen määrä on laskenut.
Miten moinen yhtälö voi toteutua? osaatko kertoa?
sadon määrä on laskenut lannoitusta enemän, näin ollen peltoon jää liukenemaan ja haihtumaan enemän typpee kato.
asian. Missä ovat luvut laivojen päästöistä. tässä taanoin oli kirjoitus WWF kyselystä 50 varustamolle Itämeren alueelta. vain kuusi hoiti asiansa asianmukaisesti. Osa osittain, muuta yli puolet laski jätevetensä suoraan mereen.
Veneilijät saavat tyhjentää septitankkisa mereen laillisesti kun se tapahtuu yli 12 km päästä rannikosta. Ympäristökeskuksen päätös.
Miksi muuten puhdistuslaitoksilta vaadita varasäiliötä toimintahäiriöiden varalta? Nyt kun tulee jotakin häikkää niin joudutaan laskemaaan puhdistamatonta jätevettä suoraan vesistöön.
Mutta eipä ole yksikään puhdistuslaitos joutunut vielä tuomiolle vesistöjen pilaamisesta puhdistamattomien jätevesien takia. ( Jos on linkki näkyville.)
Pieni täsmennys, raja septitankin tyhjentämiselle on 12 mpk eli noin 20 km. Kuinka moni pienveneilijä käy niin kaukana tyhjentämässä septitankkinsa jää arvailtavaksi. Jätteiden määrä on kuitenkin mitätön, kyllä ne "oikeat" saastuttajat ovat muualla.
Laivat ovat varmaan suurempi ongelma. Tosin siinäkin tiedoissasi on heittoa, tässä suora lainaus WWF Suomen sivuilta:
"Tällä hetkellä 13 noin 50 varustamosta, joihin WWF vetosi, on sitoutunut hoitamaan kaikki jätevetensä asianmukaisesti viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä.
Vapaaehtoisen jätevesisitoumuksen ovat tällä hetkellä allekirjoittaneet seuraavat yhtiöt:
Birka Line (Suomi)
Bornholmstrafiken (Tanska)
Eckerö Line (Suomi)
Hurtigruten (Saksa)
Lindaliini (Viro)
Molslinien (Tanska)
Nordic Jetline Finland (Suomi)
Peter Deilmann Reederei (Saksa)
Rederi AB Gotland and Destination Gotland (Ruotsi)
Seawind Line (Suomi)
Silja Line (Suomi)
Tallink (Viro)
Viking Line ABP (Suomi)"
Kuten huomaat, suurimmat suomalaiset varustamot ovat sitoutuneet WWF:n ohjelmaan.
Tärkeämpi pointti sivuilla on laivojen kokonaiskuormitus, josta siis vain osa päätyy mereen:
"Itämerellä liikennöivien alusten jätevesien vuotuinen ravinnemäärä on noin 460 tonnia typpeä ja 150 tonnia fosforia."
Kun näitä lukuja vertaa maatalouden 2600 tonnin forfori- ja 39500 tonnin typpipäästöihin, ei kannattane jatkaa laivojenkaan ruotimista.
Kyllä maatalous johtaa sameilla luvuillaan ylivoimaisesti. Keppiä!
"Kun näitä lukuja vertaa maatalouden 2600 tonnin forfori- ja 39500 tonnin typpipäästöihin, ei kannattane jatkaa laivojenkaan ruotimista."
Mihinkähän tutkimukseen nuo luvut perustuvat?
lainattu:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/rehevoitymisarviointi_toukokuu2007.pdf
"Suomesta Itämereen päätyvän typen vuosikuormituksen arvioidaan olevan 48 000 tonnia ja fosforin
2 400 tonnia (taulukko 1: 2000–2004). Tämä on vain noin 5 % koko Itämeren typpikuormituksesta
ja 7 % fosforikuormituksesta. Suomen ravinnepäästöt ovat kuitenkin merkittävin kuormituslähde rannikkovesiemme tilaan."
Samaisesta tutkimuksesta löytyvät arvot myös maataloudelle.
Maatalouden fosforipäästöt ovat alentuneet noin 25 prosenttia jaksolta 92-96 jaksolle 2000-2004. Vastaavalla jaksolla yhdyskuntien pistekuormitus on alentunut noin 15%
Mielenkiintoista on huomata että maatalouden ravinnepäästöt kyllä tunnetaan "tarkkaan", mutta kuinka hyvin on tutkittu paaperästä luonnollisesti liukenevan typen ja fosforin osuutta näistä päästöistä? Nykyisillä lannoitusmäärillä pellosta poistuu enemmän ravinteita kuin mitä sinne laitetaan. Kuinka paljon pystymme vähentämään ravinnepäästöjä ja samanaikaisesti tuottamaan markkinakelpoista satoa? Osa ravinteista kulkeutuu veden mukana kiinteässä olomuodossa, jolloin ne olisi mahdollista erotella saostusaltaiden yms. menetelmien avulla. Suurin ongelma on kuitenkin veteen täysin liukenevat ravinteet, joiden vähentäminen ei ole helppoa.
Muutama menetelmä ravintohuuhtoutumien vähentämiseen:
-Tulvavesialueet pois viljelyksestä
-Rantojen metsitys (viljelemätön nurmialue kenties parempi?)
-Ojien ja salaojien vesiä ei suoraan vesistöön
-saostusaltaat isoimmille ojastoille
-Lietteen pintalevitys lailla kiellettäväksi (tosin tässä typpi haihtuu ilmaan ei veteen)
-Ei lannan syyslevitystä
-biokaasulaitokset lannan käsittelyyn
-soiden ojitukset tukkoon... tosin soissa muodostuu metaania.. kumpikohan olisi pahempi...
-kevytmuokkaus -> pellon pinta rikastuu -> pintahuuhtoutuma suurempi -> suojakaistat
Kysymyksiä:
Paljonko liukenee typpeä ja fosforia/ha? Koko suomessa? Paljonko kyseisiltä aloilta poistuu lopputuotteen mukana? Ravinnetaseista siis kyse...
-Metsästä?
-Luomu pellolta?
-Viljelemättömältä nurmialalta?
-Viljellyiltä pelloilta. jos löytyy tietoa niin myös lajikekohtaisesti.
kiitos niistä. Mainitsemani luvut ovat Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta tehdystä tutkimuksesta "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 - Taustaselvityksen lähtökohdat ja yhteenveto tuloksista"
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63332&lan=fi
Sivulla 24 on yhteenveto eri kuormituslähteistä. Luvut poikkeavat WWF:n luvuista, sillä Suomen aiheuttamaksi kokonaisrasitukseksi mainitaan fosforille 4225 t/a ja typelle 77145 t/a. Osasyy eroon lienee "Taulukon 1 laskeumaluvut viittaavat vain siihen osaan Suomeen laskeutuneista ravinnepäästöistä, jotka jokien kautta päätyvät Itämereen." (WWF, s. 10)
Toinen tutkimus, joka on tosin vasta aluillaan, koskee laivaliikenteen NO(X) -päästöjä, nimeltään ShipNODeff, löytyy täältä:
http://www.shipnodeff.org/fi/fin/articles/tausta.html
Sen mukaan vuoden 2000 typen kokonaispäästöt Itämereen olivat yli 1 009 700 tonnia. Sitä kautta Suomen osuus olisi noin 7 - 8 % typpikuormituksesta. Tutkimus on kuitenkin kesken, joten sitä ei kannata vielä tutkia suurennuslasilla.
WWF:n luvut antavat myös hieman korkeammat osuudet maataloudelle verrattuna ympäristökeskuksen selvitykseen: typen osuudesta maatalous olisi 54 % (51 %) ja fosforin 65 % (62 %).
No, eroja varmaan löytyy kaikkien tutkimuksien väliltä, mutta kiistatta maatalous on suurin yksittäinen rehevöittäjä. Toki muutakin on tehtävä - ja paljon - esimerkiksi katalysaattorit olisi hetimiten saatava laivoihin. Mutta pysytään maataloudessa.
Mistä väitteesi "Nykyisillä lannoitusmäärillä pellosta poistuu enemmän ravinteita kuin mitä sinne laitetaan." perustuu? Toistaiseksi olen löytänyt vain päinvastaisia tuloksia.
Tulee vähän tässä taas mieleen mitä tuolla japanin maalla tapahtui..Sellainen pikkuruinen voimala oli pikkasen "heilahtanut" kun tuo maa sen alta meinas kadota.Mitä oli uutisointi?1,5 litraa vähän saastunutta nestettä pääsi mereen???Pikkusen oli jopa tynnyrit kaatuillut.Ja ympäristö ei vaarantunut..Jotenkin ei heti mennyt maalaisjärjellä läpi..Enkä tarkoita sitä että miten noin iso määrä kerkesi valua mereen asti!Helppohan tuo olis ottaa lapion kans kiinni..No,onhan niitä sitten vähitellen "pikkasen" jo korjailtu.Tuskin lähelläkään totuutta vielä(jota ei koskaan tulekaan julkisuuteen).Jotain suhteellisuuden tajua tulis ihmisten vähän miettiä.Mitäkö liittyy maatalouteen?No,arvelkaapa mitä uutisointi olisi ollut jos esim.kyseessä olisi ollut lietekaivo?Jokin aika sitten oli "pikku" vuoto.Kyllä oli ympäristö vaarantunut ja pahasti.Jotenkin nykyään nämä elävästä luonnon oliosta tuleva "paska" on ongelmajätettä ja ihmisen tekemä luonnoton aine ei sitä koskaan ole.Onko ihmiset jo niin nykyaikaisia etteivät osaa edes hahmottaa mitä se luonto on mitä suojelevat?Luonnollinen paska ei tuntus olevan ongelma jos pistekuormitus saadaan pois.Maatalouspuolella nykyinen tukibyrokratia ei ainakaan helpota sitä(lannanlevitystä koskien).Vaikeuttaa aikas kivasti.kuluja tulee ja maailma pelastuu..mihin menee rahat se ratkaisee..Päästöjähän tulee meiltä kaikilta,myös MAATALOUDESTA,mutta kannattaisi miettiä miten kokonaisuus nykyään on ja mistä se johtuu ja mihin tämä toivoton yritys maailman pelastamisesta tulisi kohdistaa(eniten lisäaikaa).Siihenhän raha ei auta(vain huonontaa),ihmisen pitää muuttua.Valittaisiin minkälaiseen paskaan täällä hukutaan.Paskassakin on eroja.joku väkevää ja joku haisevaa.Elämä on !
Ydinsaasteet ovat valtava ongelma, se on aivan totta. Samoin tietojen salailu. Samoin AIDS. Mikään niistä ei kuitenkaan saa estää tai mitätöidä keskustelua vähemmän tärkeistä asioista, kuten Itämeren pilaantumisesta. Vieläkin vähäisemmistä asioista keskustellaan ja pitääkin keskustella, esimerkiksi maataloustuista, mitkä ovat jo todella mitättömiä saasteiden ja niiden aiheuttamien tuhojen rinnalla.
Itämeren rehevöitymisen kannalta maatalous on parannuskohde numero yksi. Nimimerkki "joku vaan" luetteli useita menetelmä ravintohuuhtoutumien vähentämiseen, ainakin osa niistä kuulostaa helpolta toteuttaa - asiaa tuntevat kertokoot jos niin ei ole. Osalle maksettaisi tukeakin, mutta se ei vaan auta. JOTAIN on kuitenkin tehtävä, ratkaisuehdotukseni onkin sanktiot tukien sijaan. Rahalla, ja ennenkaikkea sen menettämisellä kun on taivaallinen voima.
Kaikella mainitsemallasi "paskalla" on yksi yhteinen tekijä: pikkuhiljaa ne tekevät elomme ensin epämiellyttäväksi, sitten kallimmaksi, sitten rajoitetummaksi ja lopulta yhä useammalle mahdottomaksi. Kurja kohtalo? Mielestäni kyllä, mutta jos haluat suhtautua siihen "elämä on", se on sinun asiasi. Silloin ei kannata paljon palstoja lueskella tai kolesteroleja mitata. Tuleehan se sydäri aikanaan..
rahalla on taivaallinen voima.eikö juuri tästä pitäisi päästä eroon?Pörssi ensinnä lakkautettaisiin.sehän on se asian ydin!mutta miten kävisi tällainen?joka käy töissä kaukana niin saastuttaa enemmän.Keppiä eikä porkkanaa.Maksa tilistäsi!ei kilometrirahoja.miten luulet että reaktiot menee.ne saavutetut edut..Sama jos maanviljelijä joutuu maksamaan mutta entäpä jos kuluttaja jolle se ruoka tehtäisiin ympäristö ystävällisemmin..Juuri tästä on kyse noissakin ehdotuksissa.ja miten nämä samat asiat pätevät ns,kunnan laitoksissa.ei kaikki kestä päivänvaloa sielläkään.Ja näistä tuista,paljon pitää jo jättää anomasta kun niiden toteutusta ei voi käytännössä suorittaa niin ettei sitä päätyötä(ruoantuotantoa) voi suorittaa.
Todellakin jotain pitää tehdä/jättää tekemättä.Ei ne tyhjät puheet/aikeet.Mutta tosiasia on näin,kaikkien meidän pitää syödä joka päivä.ulkomailla käynti yms. ei ole niin elin tärkeää.Mistäkö luovutaan ensin?Siihenpä se sitten aina yleensä tyssääkin.Ja kumpi saa jopa maksaakin..Mitäkö olen itse tehnyt?varmaan tulee seuraavaksi.Lämmitys energia uusiutuvalla energialla(hake).Syön lähiruokaa(maito,liha,perunat,metsänmarjat yms,osa viljoista...)niin itsetuotettua/hankittua!Vai onko ne tuella tienattuja ilmaiseksi?Olen käynyt ulkomailla vain kerran elämäni aikana(varmaan juntti).Kurja kohtalo kun helpommallakin pääsisi.Elämä tosiaan on!!valintoja täynnä.Meinaan kolestrolikin pysyy aisoissa kun tekee välillä ruumiillista työtäkin.
No sinultahan tulikin paljon asiaa, hyvä niin :)
Henkilökohtaiset periaatteesi ovat hienot, ympäristöä kunnioittavaa asennettasi voi suositella kaikille. Silti, vaikka aina sanotaan että pienet asiat auttavat, niin tosiasia kuitenkin on, että suuret asiat ratkaisevat. Asenteiden on muututtava laajemmin.
Ongelma ei siis ole yhden ihmisen tekemisissä tai tekemättä jättämisissä, vaan siinä miten meitä ohjataan isompana joukkona rahan voimalla. Joskus tuki auttaa, joskus se ei ole enää oikea ratkaisu, kuten nyt maatalouden ympäristötuissa on huomattu. Silloin niistä on luovuttava. Ja niiden sijaan on mietittävä uusia ratkaisuja. Esimerkkinä olkoot edelleen sakot ympäristön tietoisesta rasittamisesta.
Ja sehän on selvää, että kuluttaja senkin maksaa, tavalla tai toisella. Joko se maksetaan kohonneena ruuan hintana, työttömyytenä tai jollain muulla tavalla - mutta raha tulee loppujen lopuksi aina kuluttajilta. Aina.
Lyhyesti siis - keppiä porkkanan sijaan, koetetaan pelastaa se mikä pelastettavissa on!
Lannan voisi käsitellä bioenergiaksi. Tähän tarvittaisiin yhteiskunnan tukea, tämä auttaisi myös vesiin pääseviin ravinnepäästöihin ja ilmaston muutokseen.
Lannan tehostamistuen poistuminen olisi suuri takaisku vesien suojelulle, jolloin kasvinviljelijöitä ei välttämättä enää saataisi ottamaan kotieläin tilojen lantaa vastaan. Isot kotieläintilat jäisivät pois ympäristötuesta ja se tietäisi huonoa vesistöille.
monessa asiassa niitä kuluttajia/maksajia.on monenlaista mitä pitää ostaa.mitenkö hinnat sielä liikkuu.vain ylöspäin(paitsi tulot).Johon aikas hyvin tuet vaikuttaa.Mistäkö rahaa tilalle?hyvä kysymys.Keppi tilalle vai.mistä sitten se ruoka otetaan.Tosiaan se ympäristön suojelu ei aina nappaa,kun ei muitakaan kiinnosta.Saastutustahan pitäisi vähentää eikä miettiä miten se nousu vähän vähenisi.Alku tietenkin hyvä mutta aikas hitasta on.Mutta hiljaa hyvä tulee.Ei takerruta pikku seikkoihin.
Jyväskylän kupeessa oli maatila, jonka isätä ajeli "Lanta"-Volvolla itse tekemällään polttoaineella ainakin vielä pari vuotta sitten. Jos joku tietää mitä miehelle kuuluu ja miten homma on toiminut, siitä olisi mielekiintoista lukea.
Täällä on juttu aiheesta:
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/10/lanta-volvo-kulkee-biokaasulla.html
Valitettavasti alan yhdistyksen sivuilta (http://www.biokaasuyhdistys.net/) löytynyt Pro Gradu -tutkielma tyrmää jo tiivistelmässä idean taloudellisen kannattavuuden, mutta ruohosta biokaasun valmistus voisi jopa olla kannattavaa. Miten tuon nyt tulkitsisi.
Ainakin aiheen tutkimukseen ja kehittelyyn kannattaisi panostaa, menee niitä euroja turhempaankin.