Hei,
meillä on kaksi koiraa talossa; 1-vuotias sekarotuinen ja 10viikkoinen labbis. Labradori nyt tunnetusti oo TODELLA hyväruokainen kaveri, ja sen takia ongelmia tuppaakin tulemaan.
Pitäisi saada hieman helppiä, miten saisin pennun oppimaan ja sisäistämään asian, ettei isoveljen kupille ole asiaa..?!
Toruminen on auttanut välillä, mutta aina kun selkäni käännän pentu yrittää kupille. Isoveli ei itse uskalla komentaa pentua, koska ajattelee mahdollisesti minun reaktiotani siitä.
Oppi on kohtalaisesti mennyt perille, mutta tahdon sen toimivan vaikken olisi paikanpäällä. Onko mahdottomuus oppia?
meillä on kaksi koiraa talossa; 1-vuotias sekarotuinen ja 10viikkoinen labbis. Labradori nyt tunnetusti oo TODELLA hyväruokainen kaveri, ja sen takia ongelmia tuppaakin tulemaan.
Pitäisi saada hieman helppiä, miten saisin pennun oppimaan ja sisäistämään asian, ettei isoveljen kupille ole asiaa..?!
Toruminen on auttanut välillä, mutta aina kun selkäni käännän pentu yrittää kupille. Isoveli ei itse uskalla komentaa pentua, koska ajattelee mahdollisesti minun reaktiotani siitä.
Oppi on kohtalaisesti mennyt perille, mutta tahdon sen toimivan vaikken olisi paikanpäällä. Onko mahdottomuus oppia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Labradori pitää laittaa toiseen "huoneeseen"siksi aikaa kuin isoveli syö.
Ilmeisesti meidän vanhempi, 8 v labbis antoi "köniin" pennulle, ja enään ei mene pentu "isonsiskon" kupille. Luulisin että on vaan vahdittava ettei pentu mene toisen ruokiin, kyllä se ajan kanssa oppii.
kyllä ne oppivat olemaan menemättä toisen kupille, meillä on vähän päinvastainen tilanne kyllä; veljeni rotikanpentu oli yhtenään menossa minun labbikseni kupille, mutta oppi olemaan menemättä, kun tarpeeksi kauan ja monesti kiellettiin, ja vieläpä labbis kerran rähähti sille tosissaan ja pöläytti pentua vähän, että oletkos tulematta kupille. Nyt on jo oppinut iastumaan nätisti kauempana kun toinen syö.