Olen aina ollut masentunut. Kun kuntoutin itseäni,lääkitsin, tein vaikka mitä että jotenkin jaloilleni selviäisin, niin sekään ei riitä. Kun pitäisi olla täysin terve joittenkin mielestä.
Löysin elämänkumppanin ja kihlauduin hänen kanssaan. Nyt hänen sukunsa on alkanut olemaan huolissaan, miten me pärjätään. Katsos kun mieskään ei ole täysin terve. No, minähän se arvasin että näin siinä tulee käymään, että muut tulevat väliimme.
Haluan kuolla pois, koska en saa koskaan kokea rakkautta. Niin, ja tämän miehen äiti ei olisi halunnut pojalleen vajaakuntoista naista.
Löysin elämänkumppanin ja kihlauduin hänen kanssaan. Nyt hänen sukunsa on alkanut olemaan huolissaan, miten me pärjätään. Katsos kun mieskään ei ole täysin terve. No, minähän se arvasin että näin siinä tulee käymään, että muut tulevat väliimme.
Haluan kuolla pois, koska en saa koskaan kokea rakkautta. Niin, ja tämän miehen äiti ei olisi halunnut pojalleen vajaakuntoista naista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muut ihmiset, omat vanhemmatkin, saavat olla lapsensa kumppanista mitä mieltä hyvänsä. Älkää kuitenkaan antako sen vaikuttaa suhteeseenne. Ottakaa etäisyyttä sukulaisiin, älkääkä kertoilko asioitanne heille. Voitte olla väleissä, mutta omat asiat pidetään oman suhteen sisällä, vanhemmille voi ja kannattaa jutella yleisistä asioista muttei henkilökohtaisista. Näin menetellen selviätte kyllä.
Itse olen pärjäillyt hyvin tällä keinolla.
Mies lopetti suhteen. Tänä iltana. Mitään ei ole enää tehtävissä. Hän oli valehdellut tunteistaan mulle.
Muistin nickini väärin...se oli siis Ikimasennus.
No voi harmi ikimasennus. Mutta toisaalta jos kerran kaveri noin vakaasti istuu vielä äitinsä essuntaskussa, niin olihan parempi että ero tuli nyt eikä vasta myöhemmin, monien katkerien riitojen jälkeen.
Tosi hankalia nuo vanhemmat, jotka elävät lastensa elämää koska, sitä omaa elämää ei ole. Sellaiselle on vaikea sanoa missä menee raja. Ja yleensä ne luulee että kaikki on vaan niitä vastaan.
Toi juttu nyt ei kuitenkaan tarkoita ettet Sinä löytäisi itsellesi vielä kunnon kumppania, aika näyttää.
Ei se kaverisi valehdellut, kerran oli kihlautunutkin sun kanssa.
Hänet on jotenkin ympäripuhuttu tai aivopesty jättämään sut sukulaisten toimesta.
Mutta jos on niin heikko, ettei omissa päätöksissään pysy, niin ei ole sen arvoinen, että elämäsi tuhoaisit hänen tähtensä.
Kukaan meistä ei ole täysin ehyt tai "normaali". Joka niin väittää, on ehkä toistaiseksi säästynyt elämän kolhuilta, mut ne tulee jokaiselle vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Sun täytyis opetella pitämään itse itsestäsi ja tuntemaan kaikki hyvät ominaisuutesi. Masentuneena helposti takertuu avuttomana muihin ihmisiin ja kaipaa heiltä huomiota ja rakkautta ja sehän on ihmisen perustarve.
Mutta on toisaalta totta, että vain oikeasti henkisesti vahva ihminen jaksaa masentuneen rinnalla, mutta kyl niitäkin on, sekä miehissä, että naisissa. Älä luovuta.
Älä esittele sairauskertomustasi miehen sukulaisille - saati omillesi. Se kun on yksityisasia joka ei kuulu kenellekään muulle pätkääkään.
Joskus saa syyttää vähän kyllä itseään.
Siinä kävi niin, että mies lauloi sukulaisilleen mun masennuksen ja lääkkeiden käytön. Siitä ne sit vauhkoontui ja halus katkasta meidän suhteen. Ensin sanoi ettei hän halua poikki laittaa ja samana iltana sitten ÄITILLE soitettuaan laittoi poikki. Mammanpoika, 33-vuotias!!!
Vauvamainen mies. Mutta tietysti hän voi vielä tajuta, että parisuhteeseen ei mahdu kolmatta osapuolta.
Sinuna en niin välittäisi noista vajaakuntoistermeistä. Ne on tarkoitettu Kelaa varten - ei ihmissuhteisiin. Työelämässä on sairaampia ihmisiä kuin sinä ja moni joka tarvitsisi lääkitystä, ei sitä saa. Lääkkeistä ja muusta voi jutella vertaistensa kanssa, koska toiset masentunneet tietävät, että ovat ihan normaaleja ihmisiä.
Olen ollut samankaltaisessa tilanteessa, jossa toinen osapuoli mieti hirveästi masennustani. Huvittavaa tavallaan oli se, että hän olisi itse tarvinnut lääkitystä, mutta ei periaatteesta sitä ottanut. Hän mieluummin kärsi mielettömistä unettomuusjaksoista. Ja kun minä sitten nukuin makeasti pitkälle aamupäivään, niin minä olin se ongelma. Masennuslääkitys sen sijaan ei näy minusta ulospäin. Se voisi näkyä, jos en käyttäisi lääkkeitä. Joka tapauksessa olen päättänyt, etten enää kerro kellekään ns. terveelle ns. sairaudestani. Heillä ei ole pätevyyttä arvioida sitä.