Hei!
Onko muut huomanneet, että hermot kiristyisivät synnytyksen lähestyessä? Mä olen ollut viikon sellainen kiukkupussi enkä siedä mitään vastoinkäymisiä ja huudan lapsille jo aamiaisesta alkaen, jos kaikki ei suju ongelmitta.
Mulla siirtyi laskettu aika vielä kolmella viikolla eteenpäin (eli la on 19.8.). Muuten olisi ollut laskettu aika ensi viikonloppuna (27.7.). Vatsa on kyllä jo niin iso, että voisinkin mennä synnyttämään jo heti huomenna. Mitään oireita ei ole kuitenkaan lähenevästä synnytyksestä.
Mulla on 5v ja 1v lapset, joten aika kuluu niiden kanssa vikkelään. Mieskin on lomalla. Olisiko tämä vain lomastressiä, kun on yksi iso kersa enemmän hoidettavana? Vatsa on jo hankala ja kankea ja sängystä ei meinaa päästä ylös ja kova homma juosta tuon pienemmän muksun perässä, kun se juuri oppinut kiipeämään kaikkialle.
Muilla vastaavia tuntemuksia??
Olisiko ideoita, että saisi hermot kuriin?
Onko muut huomanneet, että hermot kiristyisivät synnytyksen lähestyessä? Mä olen ollut viikon sellainen kiukkupussi enkä siedä mitään vastoinkäymisiä ja huudan lapsille jo aamiaisesta alkaen, jos kaikki ei suju ongelmitta.
Mulla siirtyi laskettu aika vielä kolmella viikolla eteenpäin (eli la on 19.8.). Muuten olisi ollut laskettu aika ensi viikonloppuna (27.7.). Vatsa on kyllä jo niin iso, että voisinkin mennä synnyttämään jo heti huomenna. Mitään oireita ei ole kuitenkaan lähenevästä synnytyksestä.
Mulla on 5v ja 1v lapset, joten aika kuluu niiden kanssa vikkelään. Mieskin on lomalla. Olisiko tämä vain lomastressiä, kun on yksi iso kersa enemmän hoidettavana? Vatsa on jo hankala ja kankea ja sängystä ei meinaa päästä ylös ja kova homma juosta tuon pienemmän muksun perässä, kun se juuri oppinut kiipeämään kaikkialle.
Muilla vastaavia tuntemuksia??
Olisiko ideoita, että saisi hermot kuriin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No, eräs sai viikkoa ennen synnytystä semmoiset raivarit miehelle, että otin synnytyssairaalakassin mukaan ja olin aikeissa mennä kaverilleni yöksi. Ajelin puolilta öin vielä toiselle puolelle kaupunkia vakaana aikomuksenani jäädä kaverilleni siihen asti, kunnes synnytän. Ja sitten olisin vain laittanut miehelleni tekstarin: Vauva syntyi! Mitat 4006 g ja 51 cm, tukkaa paljon. Äiti ja lapsi voivat hyvin. En sitten kuitenkaan malttanut olla yötä pois kotoa, vaikka kiukutti pirusti. :)
Totta kai se hermostuttaa, kun paikat ovat räjähtämispisteessä, nivusia särkee, vessassa pitää juosta tunnin välein jne. Ja sitten vielä pieni huoli tulevasta. Sinulla on vielä siinä pari tenavaa ja ilmatkin ovat kuumat.
Yritä kestää! Tule kertomaan, kumpi tuli. :)
Tervehdys,
täällä toinen pallomaha, jolla la ylihuomenna keskiviikkona eikä mitäään synnytykseen viittaavaa ole ilmennyt (paitsi JÄTTIMAHA)...
yöt menee tunnin, parin unipätkissä, ja päivisin on jaksettava 1v2kk pojanpalleron kanssa... sanomattakin selvää, että tiukkaa tekee, ja miesparka saa kaiken niskaansa, mutta onneksi ei enää kauaa, niin fyysinen lasti kevenee! Hermot menee helposti ja itku on ihan pinnassa, sammakoita tulee suusta ja aivot on totaalisesti lainassa ja kaukana! Mutta eipä auta kuin valittaa, kohtahan se helpottaa!!!!!! :-)
sähköpostitse turpiini yhdeltä viimeisillään olijalta jolla pinna on millin mittainen...
Ja minä ymmärrän täysin. Muistan kyllä. Se oli kamalaa! Neljätoistakertainen pms päällä viikkokaupalla! Ihme ettei mies ottanut jalkoja alleen...
***