Kun tekee kaksikuorisen kivitalon tiiliverhouksella ja tuuletusraolla, niin eristevalinta on aika vapaa. Mikäköhän olisi paras tapa eristää. Kivivilla lienee yleisin, mutta onko paras.
Mielessä olleet vaihtoehdot:
Kivivilla
Paloturvallinen.
Edullinen
Pitkään käytetty vaihtoehto
-Imee paljon kosteutta
-Voi tarvita erillisen höyrynsulkumuovin. Myös sisäilma kuivuu ilman höyrynsulkua esim tiilirungon kanssa
Finnfoam
Ei ime kosteutta
-Seinään tulee aina useita höyrynsulkuja koska höyrynsulku levyn pinnassa. Yleensä myös ilmatiloja koska levyjä ei saa tiivisti yhteen
EPS
Finnfoamia luotettavampi, koska seinään ei tule höyrynsulkuja ja levyn rakenne yhtenäinen. Imee hieman vettä mutta tuskin merkitystä. Hinnassakaan ei oikeasti juuri eroa finnfoamiin
Uretaani
Ohut eristekerros
-Kallis
-Heikkenee ajan myötä (ominaisuudet ilmoitettu 25vuoden päähän)
-Myös kaksinkertainen höyrynsulku
Mielessä olleet vaihtoehdot:
Kivivilla
Paloturvallinen.
Edullinen
Pitkään käytetty vaihtoehto
-Imee paljon kosteutta
-Voi tarvita erillisen höyrynsulkumuovin. Myös sisäilma kuivuu ilman höyrynsulkua esim tiilirungon kanssa
Finnfoam
Ei ime kosteutta
-Seinään tulee aina useita höyrynsulkuja koska höyrynsulku levyn pinnassa. Yleensä myös ilmatiloja koska levyjä ei saa tiivisti yhteen
EPS
Finnfoamia luotettavampi, koska seinään ei tule höyrynsulkuja ja levyn rakenne yhtenäinen. Imee hieman vettä mutta tuskin merkitystä. Hinnassakaan ei oikeasti juuri eroa finnfoamiin
Uretaani
Ohut eristekerros
-Kallis
-Heikkenee ajan myötä (ominaisuudet ilmoitettu 25vuoden päähän)
-Myös kaksinkertainen höyrynsulku
Vastaukset 44
Vanhimmat
ei kylläkään ime paljoa kosteutta. Ilman muuta tuollaiseen seinärakenteeseen oikea valinta. Siirtää sisärungosta tulevaa vesihöyryä hyvin ulospäin.
Pahin kosteus normaalisti eristeeseen täystiilitalossa tulee kyllä muualta kuin sisältä jos tulee. Esim myrskyllä ikkunanpielistä, vuotavasta katosta tai melkein mistä vaan. tiiliverhouskaan ei ole vesitiivis. Normaalisti kivivilla rakenne toimii kyllä, mutta väitätkö ettei ole kosteus- ja homevaurioille riskialttiimpi kuin vaikka polyuretaani-levy?
Löytyiskö sulla linkkiä tuohon, missä on kerrottu uretaanin ominaisuuksien heikentyvän ajan myötä?
Eristeet joiden eristys perustuu muuhun kuin ilmaan, niin niiden eristeaine tulee ajan myötä tasaantumaan ilman kanssa. Se missä ajassa on toinen kysymys. Pitää ottaa kuitenkin huomioon myös se, että SPU-eristeiden eristekyky ilmoitetaan arvona joka niillä on 25-vuoden päästä eli uutena huomattavasti parempi eristyskyky. Jos talon suunnitteluelinkaari on pitkä vaikka yli 100vuotta, niin asialla enemmän merkitystä. Mielenkiintoista olisi tietää että mikä on eristyskyky kun tasaantuminen ilmaan on täysin tapahtunut äärettömän ajan päästä?
Haittaa yhtään mitään ja miksi vesihöyryn pitäisi punkea seinien läpi ulos asti????
Tuossa on nyt pari ihmetystä tuohon liittyen, eli kivivilla saattaa tarvita höyrynsulkumuovin ja sitten uretaanissa se höyrynsulku (jota koko eristekerros muuten on) onkin joku ongelma.
Olkoon eriste mitä tahansa muuta kuin villaa niin levyjen saumat kannattaa tiivistää uretaanilla niin tulee saumatonta jälkeä, tuossa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Itse eristäisin uretaanilla tahi finnfoamilla, sen höyryn ei tarvitse liikkua seinän läpi missään vuodenvaiheessa. Ei ulkoa sisään päin jos kesällä viilennetään kämppää tai toistepäin muina vuodenaikoina.
Ainakin finnfoamissa (XPS-eristavalmistaja) on pinnassa selvästi muuta eristettä tiiviimpi pinnoite, joka läpäisee kosteutta selvästi heikommin kuin sisusmateriaali.
Polyuretaanieristeissä usein alumiini molemmin puolin, joten luultavasti sama tilanne
Kivivillan kanssa höyrynsulku on siellä minne se laitetaan eli rungon ja eristeen välissä. Höyrynsulun molemmin puolin on hengittävää materiaalia. Höyrynsulun sisäpuolella ei myöskään saa olla paljoa eristettä (pelkkä tiilirunko ei ole liikaa).
Se kuinka iso riski useampikerroksiset höyrynsulut on ainakin minulle vaikea kysymys, mutta ei se tunnu yleisesti eristeiden käyttäjiä huolettavan. Finnfoam tosiaan suosittelee jokapaikkaan useampaa kerrosta ja tuskin näitä levyjä yleensä täysin tiiviisti toisiinsa saa, niin ainakin minua eristekerroksien keskellä olevat molemmin puolin höyrysuljetut tilat askarruttavat.
palokaasua
ei tiiliverhous ja runko pala,
mahdollisessa tulipalossa kivivilla
ei aiheuta myrkyllisiä savukaasuja
Oletkohan nyt ihan selvillä tuosta polyuretaanin palo-ominaisuukista ja palokaasuista. Ainakin valmistajien teknisissä tiedoissa ei tuollaisista palokaasuista mainita. Eristeen palokäyttäytymistä verrataan puuhun ja myös palokaasut yhtä epäterveellisiä. Jos olisit oikeassa, niin ei SPU voisi tuollaista puppua syöttää.
ja ulkopuolelle 15 senttiä villaa sekä pinnoitteeksi joko rappaus tai tuulensulku ilmarako lomalaudoitus.
Saat takuuvarmasti hyvän energiapihin talon, on näet kokemusta 80-luvulta lähtien.
Osaiskohan joku laskea K-arvot, kun on niiin hyvä käytännössä.
Ja se on luokkaa 0.16 - 0.19 W/m2K riippuen siitä miten villa on kiinnitetty sipoon sekä ulko että sisäpinnoitteesta sekä siitä millainen villa on kyseessä. Veikkaisin että u-arvo on aika lähelle 0.18 W/m2K, eli samaa luokkaa kuin eristeharkoilla.
Miten olet sijoittanut ikkunat tuossa ratkaisussa? ovatko ikkunapenkissä eristeiden kohdalla?
Kutakuinkin saman u-arvon olisi saanut tiilirungolla ja 20cm villalla.
Rakenne olisi ollut:
ohuempi
edullisempi
varannut lämpöä enemmän
pienemmät kylmäsillat ikkunoiden kohdalla
ääntä eristävämpi
sisäpinnoitteet ei välttämättömiä
kiinnittäminen varmempaa
rungon kosteus ja lämpöliikkeet vähäisempiä kestävyys louhinta ja räjäytystyömaiden suhteen parempi
arvostetumpi...
ja normaali ristiinkoolaus ulkopuolella, joten
ikkunakarmit ovat osin siporexin ja osin koolauksen varassa (175-karmit) uretaanitiivistys sisäpuolelta. Koko karmin syvyyttä ei saa täyttää uretaanilla.
Seinien koolaus villoitettiin, asensin bitulit-levyt ja tuuletusraon sekä pystylomalaudoituksen. Kaava kun edellytti puuverhousta, joten koolaus oli luonnollinen tapa. Nyt nitä tapoja olisi muitakin.
Välipohjat ovat variaxia ja päätyvalun ulkopuolella on styrox valumuottina ja katkaisemassa kylmäsillan. Yläpohja on siporex-lankuista.
Talossa on siihen aikaan harvinaisempi LTO ja aika paljon nestekiertoista lattialämmitystä. Käytin jonkin verran onteloita LVIS-asennuksiin, mutta ne täytyy suunnitella tarkasti etukäteen tiiviyssyistä.
Silloin oli tyypillistä tehdä puutaloja ja niihin maskiksi kahi- tai tiili- tai harkkovuoraus ulkopuolelle.
En nähnyt siinä mitään järkisyytä, että lämpöä/kylmää varastoiva kivimateriaali pannaan ulkopintaan ja villat sisälle.
Kovan yläpohjan päälle oli helppo tehdä kevyet kattotuolit, joten säästöä tuli siinäkin.
Tulipa tehtyä erittäin energiapihi ratkaisu, kun itselle tein. Korjauskustannuksia ei ole ollut paitsi hanoja on jouduttu uusimaan määrävälein (Oras/Osy).
yksinkertaisena yli 8-metriset välipohjavariaxit. ja entäs variaxien päiden jälkivalut sinne villojen sekaan ohi tiilivarveista vai.
Kokonaan toinen juttu on liimailla 20-senttistä sipoa verrattuna tiilinäpertelyyn. Ainakaan minä en siihen rupeaisi.
LVIS-upotukset (roilot) tein siporexiin rungon ollessa valmis, joten kipinät ja putkarit kiittelivät selkeää työmaajärjestystä.
ohuempi rakenne ei kiinnosta, kun vain 25 senttiä lasketaan kerrosalaan ja muun voi ylittää.
Lämmönvarauskyky on hyvä siporexin, muutatun hormin ja variax-välipohjien ja betonisten (Lemminkäinen) portaiden ansiosta. LTO jakaa lämmön tehokkaasti eri kohteisiin.
Ikkunakylmäsilloista en voi sanoa mitään, kun niitä ei ole.
Äänen eristyksestä voi sanoa, että on HYVÄ.
Sisäpinnoitteina on käytetty vetonit-tuotteita ja panelia, onpahan joku seinä vain slammattunakin.
Kosteushaittoja tai halkeamia ei ole havaittu.
Arvostus on suhteellista, rakennuskustannuksiinsa nähden arvo on monikymmenkertaistunut. Lisäksi hämmästyttää huoltotarpeiden vähäisyys. Esimerkiksi laudoissa on alkuperäinen maali (maalattiin kolmeen kertaan).
Mikäpä tuossa on tiilirungon päälle ontelolaattoja laittaessa. Oliko se tarvittava tukipinta 60mm tai sen suuntaista. NRT-tiili taas 130mm eli kyllä jää hyvin tilaa saumavalullekkin. Tiilen puristuslujuus on yleensä 30-40Mpa kun sipolla luulisin että ehkä kymmenesosan tästä. En muista arvoja, mutta löytyy varmaan jämskyn sivuilta. Tiilimuurauksessa laastilla on merkitystä paljon seinän kestävyydessä, kun tiili usein lujempaa. Kuitenkin 130mm tiiliseinän puristuslujuus yleensä enemmän kuin 200mm siposeinän. Vaativissa kohteissa voi käyttää M100/600 laastin sijaan parempaa, mutta ei yleensä tarvetta. Toki kapealla seinällä voi tulla stabiliteettiongelmia, mutta tähänkin vaikuttaa kapeuden lisäksi materiaalin jäykkyys ja puristuskestävyys.
Niin ja itse juuri suunnittelin 2-krs tiilitalon jossa paikoin 6m korkeiden tiiliseinien päälle tulee 265mm ontelolaatat 10m jännevälillä ilman välitukia. Ja tiili NRT eli 130mm.
Lisäksi on muitakin kuin nrt tiiltä. Runkoponttitiilirunko vähintään yhtä nopea kuin siporunko. Raudoitusta ei yleensä tarvita eikä laastia vaakasaumoissa ja maksaisikohan kymmenesosan siporungon hinnasta
vielä hankaluuksissa 6 metriä korkeiden tiiliseiniensä kanssa,
6-sentin asennusvara omatoimiraksalla välipohjiin on aika minimi, yleensä käytetään ainakin 9 senttiä.
Materiaalivahvuudesta ei kande pihistellä, kun yli 25 sentin kiviseinää ei lasketa kerrosalaan.
Seinän puristuslujuuden erollas ei ole mitään merkitystä, kunhan se on ylipäätään riittävä.
Eikö niitä tiiliä mene monta kymmentä neliölle, siporex-harkkoja noin 10 tai 25 senttiä korkeina vielä vähemmän. Tiilien nyhräys voi maksaa enemmän asennusvaiheessa, jos ei itse osaa muurata suoraan kun taas isojen harkkojen latominen on helppoa vasta-alkajallekin (olen tästä todisteena).
Viimeistään siinä vaiheessa tullee äitiäsi ikävä, kun roiloat poltettuihin tiiliin koloja putkituksille joko muurattaessa tai jälkeenpäin.
Mutta toivotan menestystä hankkeelle.
eikä kelluva ja vuoltava kevytbetoni
tiilistä saa takan ja hormin, kevytbetonista talon. Molempi parempi.
Kunhan kokeilet, muokkaatko mieluummin kevytbetonia vai poltettuja tiiliä varvi toisensa jälkeen äläkä höpötä joutavia.
Ainakaan meidän sipo-talo ei ole kellunut mihinkään tai edes vuollun näköinen, vaikka ikää alkaa olla jo 30v.
Sen 4-reikäinen piippu tuli tehtyä
ns. poltetuista tiilistä ja piti viime vuonna yläosastaan pellittää, kun pakkanen pureskeli siitä jatkuvasti palasia irti (reikätiiliä ovat siellä ylhäällä).
tiilistä saa takan ja hormin, kevytbetonista talon.
Kunhan kokeilet, muokkaatko mieluummin kevytbetonia vai poltettuja tiiliä varvi toisensa jälkeen äläkä höpötä joutavia.
Ainakaan meidän sipo-talo ei ole kellunut mihinkään tai edes vuollun näköinen, vaikka ikää alkaa olla jo 30v.
Sen 4-reikäinen piippu tuli tehtyä
ns. poltetuista tiilistä ja piti viime vuonna yläosastaan pellittää, kun pakkanen pureskeli siitä jatkuvasti palasia irti (reikätiiliä ovat siellä ylhäällä).
???
En sanoisi etteikö lujuudella olisi mitään merkitystä. Ei lujuus muuten olisi aiheena, mutta kun alettiin kevytbetonia puolustelemaan sitä kautta.
Luultavasti 99.9% populaatiosta ottaisi lujemman jos vaihtoehtona on lujempi ja vähemmän luja. Miksi , jos sillä ei olisi mitään merkitystä?
Kyllä tiili sisäseinässä kestää iskuja ja kolhuja paremmin. Toki nämä keskusteltavat erot ei ole kovin olennaisia käytännön asumisessa yleensä, mutta argumentit kevytbetonin puolesta on vain aika vähissä.
Jos tiiliseinä halutaan pinnoittaa niin se ei myöskään tarvitse vahvikekankaita
Niin ja tiiliseinän päälläkin voi käyttää vielä jopa 90mm suunnittelutukipintaa. Eikä 90mm tukipinta ole välttämätön, mutta on luonnollista että sitä käytetään jos se mahdollista eli jos ylimääräistä tilaa on.
Edelleen oletan että wienerbergerin runkoponttiseinä nousee samaa tahtia sipo-seinän kanssa. Työtä tehostaa se ettei kutistumateräksia tarvita eikä laastia vaakasaumoissa. Tiilessä on myös valmiit ontelot johdotuksille, mutta roilotustakin voi käyttää. Itse en kyseistä tiiltä käytä, mutta vaihtoehto näille helpon ratkaisun hakijoille
Tiedän että roilotus tiiliseinään vaikeampaa. Mutta tiedän että lopputuloksena tiilirunko on yleisesti parempi kuin sipo-runko. Ymmärrän että tätä on vaikea myöntää.
Otetaan nyt vielä yksi ero lisää mukaan. Eli tähän ketjuun liittyen niin sipoa ei oikeastaan voi lisäeristää ulkoapäin kuin villoilla. Tiiliseinään voi laittaa SPU-, Finnfoam, ESP- tai melkein mitä tahansa eristettä. Sipo seinä näiden kanssa ei normaaleilla eristevahvuuksilla ole kosteusteknisesti hyvä, mutta tiiliseinä on.
Niin ja paksumpi seinä vie sisäneliötä eli taas yksi syy miksi tiilirungolla halvempia neliötä. Lisäksi rakennuslupa maksetaan neliöistä ja joka ikinen vuosi luultavasti joudut maksamaan veroa eristeistä
Piippuusi sentään laitat varmaan uudestaankin tiiltä, koska ei sinnekään parempaa materiaalia löydy
Vanhimmat suomenkin rakennukset taitaa olla tiilestä.
aioita mielessäsi. Jos naljailemaan ruvetaan niin poltettu tiilikin on vain savea. Kiven kanssa sillä on varsin vähän tekemistä. Kateellinen ja pöljä köyhä pitää tiilitaloa luultavasti savimajana.
Teetpä torppasi sitten tiilistä, siposta, betonielementeistä, valuharkoista tai papuharkoista lujuusominaisuudet oikein rakennettuna ovat varmasti riittävät. Turha tätä on jauhaa. Suomalaiset ovat muuten selvästi jonkinlaista välihousukansaa; eristeitä pitää panna seinään vallan helevetisti, mutta pirtin kokonaislämpötaloudesta ei ymmärretä tuon taivaallista.
Hormia ei kannata tehdä tiilistä, elementtipiippu vetää paremmin, on kestävämpi ja siistimpi.
Jos seinät on paksut niin ikkunoista näkee myös huonommin
>Luultavasti 99.9% populaatiosta ottaisi lujemman jos vaihtoehtona on lujempi ja vähemmän luja. Miksi , jos sillä ei olisi mitään merkitystä?
Miksi rakentaisi lujemmasta? Itse ainakin taloa tehdessä arvostin materiaalin helppoa työstettävyyttä. Aivan sama se mitä materiaali on. Kuten joku jo kirjoittikin, kaikki seinät ovat varmasti riittävän lujia.
>Kyllä tiili sisäseinässä kestää iskuja ja kolhuja paremmin. Toki nämä keskusteltavat erot ei ole kovin olennaisia käytännön asumisessa yleensä, mutta argumentit kevytbetonin puolesta on vain aika vähissä.
Aivan sama edelleen mitä se seinä sisältä on. Seinä kestää iskuja juurikin niin hyvin kuin se millä sen on pinnoittanut.
>Jos tiiliseinä halutaan pinnoittaa niin se ei myöskään tarvitse vahvikekankaita
Ja tässä on varmaan jokin negatiivinen juttu? Itse tasoitin seinät kankaan avulla, vaikka ei olisi tarvinnut, koska tasoitustyö oli näin paljon helpompaa. Kustannuslisä nimellinen.
>Työtä tehostaa se ettei kutistumateräksia tarvita eikä laastia vaakasaumoissa.
Kutistumateräksien määrä on aika minimaalinen. Joka neljänteen varviin kaksi rautaa valmiisiin uriin. Korjattakoon myös, että varsinaista laastia ei käytetä, vaan ohutsaumausta. Ohutsaumas on huomattavasti nopeampaa. Napolla velliä saavista ja tuota valuttaa harkkorivin päälle ja latoo uuden rivin paikoilleen.
>Mutta tiedän että lopputuloksena tiilirunko on yleisesti parempi kuin sipo-runko. Ymmärrän että tätä on vaikea myöntää.
Sinä tiedät, mutta suurin osa sitten onkin toista mieltä. Tiilessä ei ole materiaalina mitään vikaa. Tiilen negatiivisin puoli taitaa olla kova työn osuus. Tämän takia tiilen käyttö on vähentynyt koko ajan.
>Eli tähän ketjuun liittyen niin sipoa ei oikeastaan voi lisäeristää ulkoapäin kuin villoilla.
Eiköhän nuo eristeet ole kaikkiin seiniin hyvä laittaa jo rakennusvaiheessa. Jos valintaperusteena jollekkin materiaalille on se, että sitä on helppo eristää jälkikäteen on kyllä tainnut säästää aivan väärässä paikassa jättämällä ne eristeet pois.
>Niin ja paksumpi seinä vie sisäneliötä eli taas yksi syy miksi tiilirungolla halvempia neliötä. Lisäksi rakennuslupa maksetaan neliöistä ja joka ikinen vuosi luultavasti joudut maksamaan veroa eristeistä
Tämä on erittäin totta.
>Piippuusi sentään laitat varmaan uudestaankin tiiltä, koska ei sinnekään parempaa materiaalia löydy
Tiilestä piipun tekeminen ei ole enään ns. nykypäivää. Paljon paremman lopputuloksen saa käyttämällä valmiita elementtejä.
Itse antaisin vinkin tuleville rakentajille. Miettikää aidosti työn osuutta. Talon tekeminen on niin iso projekti, että ajan säästäminen on iso asia. Aika loppuu kaikilla kesken ja ulkopuolisella sen teettäminen on kallista.
Helsingin naapurissa.
graniitista, ns. susiluola ja se hylättiin huonojen eristysarvojensa? takia.
Nyt kiistelläänn, hylättiinkö ennen vai jälkeen jääkauden.
kommentoin vielä tähän pitkaisesti. Lujuus yleensä toisarvoista ja en jaksa siitä kinata että miksi se kuitenkin on etu vaikka onkin pieni etu, koska se ei nyt ole mitenkään olennaista näiden rakenteiden vertailussa.
Kevythormeihin en ole perehtynyt niin en voi niitä vertailla tiili vastaaviin. Mielelläni kyllä kuulen kenen tahansa perustelut kevythormien kestävyys ennusteisiin verrattuna vanhoihin yli 100 vuotta vanhoihin tiilihormeihin. Sen tiedän että jos hormeja on useita niin ainoa järkevä vaihtoehto on tiili. Vetosuideestakin on monenlaista näkökantaa mutta kuten sanoin en ole asiaan tarkemmin perehtynyt.
Ja nyt vertaillaan lisäeristettyä sipoa ja tiiliseinää missä on eriste. Molemmissa siis jo rakennusvaiheessa. Tiiliseinään voi laittaa eristeitä vapaasti, mutta siposeinään ei voi.
Eristämätön siposeinä on ihan eri juttu. Siinä on enemmän etua sipon eristeominaisuudesta, mutta omat heikkoutensa myös
Jotta tästä jankkauksesta saataisiin loppu niin pitää hakea sipo eriste rakenteelle teidän mieliksi jotain etua verrattuna tiili eriste rakenteeseen.Kun runko on eristävä niin esim tuulettavalla alapohjalla saadaan kylmäsilta eliminoitua perustuksista
>Kevythormeihin en ole perehtynyt niin en voi niitä vertailla tiili vastaaviin.
Ja kuitenkin väität tiiltä parhaimmaksi, vaikka nykypäivän luokkaa 90% hormeista on elementeistä tehtyjä.
>Mielelläni kyllä kuulen kenen tahansa perustelut kevythormien kestävyys ennusteisiin verrattuna vanhoihin yli 100 vuotta vanhoihin tiilihormeihin.
Kevythormit kestävät hyvin. Viime kesänä purin yhden 90 vuotiaan hormin, joka oli tehty tiilestä. Täysin rapautunut. En tuota nyt miksikään meriitiksi lukisi.
>Sen tiedän että jos hormeja on useita niin ainoa järkevä vaihtoehto on tiili.
Kahden hormin piippuna edelleen ainoa järkevä vaihtoehto tänä päivänä on elementti.
>Vetosuideestakin on monenlaista näkökantaa mutta kuten sanoin en ole asiaan tarkemmin perehtynyt.
Ei kai nyt vetoisuudesta montaa mieltä olla. Mitä paremmin vetää sen parempi. Valmispiipun seinät ovat huomattavasti sileämmät ja muoto pyöreä, joten aivan varmasti vetää paremmin.
Tutustu edes johonkin aiheeseen ennen kuin siitä kirjoitat. Tietoa on kaikki paikat nykyään täynnä.
En väittänyt mitään kevythormien kestoiästä.
Enkä väittänyt mitenkään että tiilihormi olisi parempi.
Et osaa lukea. Turha keskustella kanssasi
eristysvaihtoehdoista.
Tiilillä on aika huono eristysominaisuus, kun taas siporex jo sinänsä on eriste kantava rakenne.
Kun halusin hiukan kompensoida materiaa talon sisään, rakensin betonielementtiportaat ja savupiipun tiilistä (myös takka/leivinuunin).
Valmishormi käy mökille tai tilaan, jota käytetään silloin tällöin. Ei se mitään lämmönvaihteluita pysty tasaamaan.
Hyvin on siporex 20-senttisellä seinällä ja ulkopuolisella 15-sentin villaeristeellä kestänyt ainaskin vajaa 30v variaxit ja sipo-yläpohjat notkumatta ja valittamatta.
Yhtään sinää ei ole kolhittu tai puhkottu, vaan taitaa kolo tulla betonielementeistä tasoitteesta tehtyyn seinäänkin, jos kokeillaan. Ehkäpä hullut pitäisi panna ihan pehmustettuun lokeroonsa.
En väitä, etteikö muitakin hyviä materiaaleja olisi, mutta jonkun U-arvon tai puristuslujuuden kanssa en suostu polvistumaan. Uskallan jopa väittää, että uusimmat matalaenergiaratkaisut eivät ole sen parempia käytössä.
Ensin kirjoitit
>Piippuusi sentään laitat varmaan uudestaankin tiiltä, koska ei sinnekään parempaa materiaalia löydy
Sitten
>Enkä väittänyt mitenkään että tiilihormi olisi parempi.
Ehkäpä sinä et osaa kirjoittaa, tai sitten et ymmärrä kirjoittamaasi. Minusta noissa ylläolevissa lauseissasi on pienoinen ristiriita.
ajattelin että vanhaa piippua korjataan enkä niin että uutta rakennetaan tuolloin. Luulen että saivartelet koska luultavasti ymmärsit mitä olin tarkoittanut. No todennäköisesti sinnekin vielä parempi tavara löytyy.
Ja jotta saisin itseni irroitettua tästä keskustelusta ja toivottavasti koko keskustelupalstasta niin totean että tiili on museo tavaraa. Nykyaikainen talo rakennetaan siporexista ja valmishormeista...
on lämpöteknisesti ylivoimainen jos tulisijaa käytetään lämmitykseen.
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/4804tiileri.htm
Valmispiippujen suosio ei johdu niiden teknisestä hyvyydestä vaan helppoudesta. Meillä on kaikki piiput (mökillä 2 ja talossa 1) tiiltä ja hyvin vetävät, muurarin ammattitaidolla on osuutta asiaan.
"Kevythormit kestävät hyvin. Viime kesänä purin yhden 90 vuotiaan hormin, joka oli tehty tiilestä. Täysin rapautunut. En tuota nyt miksikään meriitiksi lukisi. "
Vanhoja hormeja ei ole yleensä suojattu hatuilla, uudet tiilihormit kestävät vieläkin paremmin.
piippua muuraamaan, käyttäkää poltettuja tiiliä, ei puristettuja KAHI-kiviä, kun eivät kestä.
Päähän hattu (pete) joko kyläsepältä tai lähimmiltä markkinoilta ja voit ruveta naatiskelemaan tuvan lämmöstä.
Tiilen huokoisuus parantaa myös vetoa. Mutta tietenkin nyt valmispiippujen puolestapuhujat alkavat pian väittämäänkin että eihän se vetoisuus olennaista. Kaikki ne yleensä vetää.
Onhan tämä sipomiesten jankkaus aika tyhmää. Ensin kritisoidaan kilpailevan rakenteen kestävyyttä lujuus mielessä. Sitten kun todetaan että ehkä se onkin toisinpäin niin sanotaan että mitä ihmettä sinä siitä lujuudesta välität eihän se ole olennaista. Sitten keksitään että piipussa tiilet ei olekaan kestäneet kuin 90 vuotta, että ompas se huono materiaali. Kuka uskoo että sipo olisi kestänyt siellä. Ja eihän tämäkään liity mitenkään runkorakenteiden eroihin.
puhetta ja tiili käy korkeintaan äänen eristeeksi.
Teehän yksikin 6m korkea pino tiilistä ja mieti, haluaisitko asustaa sen juurella. Tiilimieskin väitti, että tulee stabiliteettiongelmia.
Kaikki nykyaikaiset runkorakennusmateriaalit täyttävät rakennusnormit, kun niistä seinät suunnitellaan oikein.
Harkkoja hartiapankilla latoessa tulee aina pientä epätarkkuutta varveihin, mutta onneksi tulee välipohja ja pelastaa: sitten voi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Muurasin ensimmäiset kalkkihiekkakiveni v. 1974, samoin leca-harkot. Jos niihin vertaa, siporex on ylivertainen materiaali.
Styrox-vuoratut harkot on vielä kokeilematta, mutta enpä haluaisi asustaa muovin sisällä.
siporex-talo ja sen tiilihormissa on kaksi sulkupeltiä.
Kellarin takassa voi vaihtopellillä osoittaa savut suoraan hormiin ulos tai kiertona takan poskien kautta.
Hormissa on oma peltinsä (kellarissa).
Yläkerrassa katon rajassa on vielä toinen sulkupelti, joka sekin suljetaan lämmityksen päätyttyä.
Vasta seuraavana päivänä hormi hehkuu lämpöä huoneistoon ja tätä jatkuu muutaman päivän.
Pari sataa neliötä pysyy lämpimänä sydäntalvellakin, mikäli viitsii pari kertaa viikossa takassa muutaman pesällisen poltella.
Kesällä makkaroita tms paistellessa käytetään takassa suoraa vetoa ja pellit jätetään auki.
Laitoitko koolingit kiinni sipoon proppaamalla vai laitoitko harjateräkset tartunnoiksi muurausvaiheessa?
muovitapit erikeepperillä, jonka jälkeen dissailin ja googletin saiteilla saadakseni varmistuksen.
tapoja. Osin käytin kulma-alumiinipaloja proppaamalla, osin porasin koolinkiin viistoon reikiä, joista naulasin alumiinipuikolla, osin käytin myös uretaanivaahtoa. Kaikki tavat toimivat hyvin muutamalla kiinnikkeellä, kun koolinki on kiinni myös alhaalta ja ylhäältä. Alajuoksu vaakaan naulattuna 'mekaanisesti' sokkeliharkon päällä kiertää koko talon, erotettuna harkosta bitumi villasuikaleella. Pystykoolingit tähän kiinni alapäästään ja yläpäästä kattotuolirakenteisiin vastaavasti.
Tein juuri laajennusosan 375-harkoilla ja purettu vanha ulkoseinävilloitus koolingit olivat ensiluokkaisessa kunnossa edelleen. Minkäänlaisia merkkejä kosteusvaurioista tai kastehärdelleistä ei ollut näkyvissä eikä niitä ole muutenkaan havaittu.
Harkitsin aikanaan myös siporexin päällystystä pehmeä päälle kovempi villa-yhdistelmällä ilman koolinkia, mutta jäi kokeilematta. Nykyisin tämä voisi olla nopein tapa, kun voi rapata suoraan villan päälle.
80-luvulla tämä tapa oli vasta 'tulossa', joten siitä en tiedä sen enempää.
Kaivoin tällaisen vanhan ketjun esiin kun ensimmäisen viestin asia on lähes sama kuin omat pohdintani nyt, eli mitäpä laittaa täystiilitalon seinän sisään - ja minkä verran?
Kummasti oli tämäkin keskustelu lähtenyt pelkästään sipourille, mutta jospa nyt joku osaisi sanoa jotakin nimenomaan tiiliseinästä, kiitos!