rakastun niin nopeasti ja totaalisesti, ja toinen ei ymmärrä mitään. En osaa muuttaa itseäni enkä ketään toistakaan.
Miten nopeasti rakastut?
Mulla on ongelmana se, että
312685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tarvin paljon, paljon aikaa varsinaisten tunteiden heräämiseen. Se on tavallaan ongelma jos toinen osapuoli on heti julistamassa rakkauttaan, enkä voi oikein itse vastata tunteisiin rehellisesti ja niin toinen luulee että hän ei kiinnosta tai jotain...
Ja mitä se neiti sitten tekee sillä väliajalla, jossa tunteet ei vielä ole hereillä? eikö muuten ole päivänselvää, että toinen olettaa tälläisessä tapauksessa ettei ole kiinnostunut jos toinen ei voi rehellisesti vastata? hmmm..sillä sitähän se juuri tarkoittaa, ettei juuri nyt kiinnosta, palataan ensi vuonna asiaan, kiitos käynnistänne...
jne. vaikuttavat & tunteiden kokeminen on yksilöllistä. Hitaasti syttyvällä tunteet kestänevätkin kauemmin kuin seuraavat pari viikkoa;).
Näin on, jokaisen tunteet ovat erilaisia, mitäpä kukaan siihen sanomaan, tunteita syttyy ja kuolettuu syystä tai toisesta, muisto vaan jää.
sitä jotain, niin helposti ja nopeasti. Yleensä äärettömän hitaasti.. kohdalleni on sattunut kaltaisiasi, nopeasti syttyviä ja sammuvia;). Malttia malttia, että toinenkin ehtii -jos on ehtiäkseen- mukaan.
se onkin ikävän pitkäkestoista...nyyh...
Twin Peaksissa kai sanottiin, että ihmiset, jotka rakastavat harvoin, rakastavat kovaa.
Sellainen olen minä.
Huomaan vuosien jälkeen olleeni rakastunut, kyllä kyllä, sitähän se kaikki on, rakkautta rakkautta vaan.., jos totta puhutaan, niin mistäpä sitä aina voi varma olla onko oikeasti rakastunut, siis viikossa yhteensä ja kuukaudessa ero, näitä kiihkeitä pikaromanssejahan syntyy kuin sieniä sateella, no ei kyllä mulle, valitettavasti...
ja niin lujasti, ettei siitä pääse enään eroon, vaikka kuinka yritän. Rakkaudesta siis, kohde lähti käveleen jo aikapäiviä sitten :D
Kerran elämässäni olen siis rakastunut, tämä ensirakkaus on kestänyt jo yli 10 vuotta :)
että joku väittäisi rakastuneensa minuun syvästi heti ensitapaamisella. Eihän silloin voi vielä tuntea toista ihmistä, joten mihin silloin rakastuu, ilmeisesti johonkin mielikuvaan. Kestääkö sellainen rakkaus? Itse rakastun vasta pitkän tuntemisen jälkeen.
Ihastua voi vaikka sekunnissa..
Mut rakastuminen vaatii aikaa.. Useampia vuosia.. Ja sitten se onkin sellaista kiintymyksellistä ja pitkäaikaista rakkautta:)
hetkessä.se on höpöhöpöä!!!!ihastua voi vaikka sata kertaa viikossa mutta ei rakastua.se on niin paljon syvempää ja siinon tunnettava toinen jo niin paljon syvemmältä.kukaan tasapainonen kypsä ihminen ei voi hetkessä rakastua,se on ehkä vomakkaampaa ihastumissta vain.
Se tunne on siinä tärkeintä ja sillä siisti, nimittää sen sitten miksi tahansa.
tuntemisen ja tapailun jälkeen *minä rakastan sinua* tunnustukset eivät vaikuta uskottavilta,päinvastoin harmittaa että niin tärkeitä sanoja käytetään liian helposti.
laps pieni!!!!rakastuminen on paljon laajempi ja syvempi tapatuma kokonaisvaltasempi.kyllä säkin sen eron tuut huomaamaan kun kypsyt ja koet oikeen rakkauden.
Ei kai, no sitä odotellessa, täytyy tyytyä siihen mitä saa, olet aika tyttö,kun osaat toisten viestien perusteella päätellä kunkin tunnetilan syvyyden tai aitouden, mutta siihen vaaditaankin noin kypsä ja herkkä empaatikko, joka vastaa toiselle väheksyvästi.
Toki voi, sillä rakkaus on toisen arvostamista ja kunnioittamista sellaisena kun toinen on ja senhän nyt huomaa jos on toisen kanssa tekemisissä, harva tosin nyt kadulla vastaan kävellyttä vastaan rakastuu tai sitä siksi luulee. Ihastuminen on tietty pinnallisempi tunne, johon vaikuttaa omat ajatukset toisesta enemmän kuin mitä toinen oikeasti on. Ihastus toivottavasti johtaa rakkauteen.
sanonta rakastuin ensi silmäyksellä, ei voi pitää paikkaansa ei voi kun ihastua ensi silmäyksellä,rakastuminen on laajempaa.
ensisilmäyksellä ulkonäköön,ei ihmiseen itseensä!Kyllä täytyy tutustua ensin paremmin että voi ihastua ihmiseen ja rakastumiseen tarvitaan pitempi prosessi.Kaikki "ensisilmäyksellä" puheet on höpönlöpöä,paitsi se ulkoiseen olemukseen ensisilmäyksellä ihastuminen.
rakastuminen nopiaan.
Tunnista muutamaan tuntiin.
Tapaa, suutelee ja rakastelee. Mä ainakin oon ihan rakastunu, jos jonkun kanssa sänkyyn menen.
Joskus se kestää useempia vuosia ja joskus vähemmän.
Ja koen olevani tasapainoinen ihminen ja järkeväkin.
Rakastun ja ihastun aina tietyntyyppisiin, vaatimattomiin, älykkäisiin ihmisiin – sekä miehiin, että naisiin. Joskus nopeasti ja joskus hitaasti.
nopeassa tahdissa. Hullaantua voi, ihastua voi, haluta voi jne.
Minusta rakkaus on sitä kun tuntee hullaantumista vielä vuosienkin jälkeen. Kun aletaan lemaan, hyvin menee 1-3 vuotta jonka jälkeen iskee ne isot ongelmat, sen jälkeen koko suhde saa varmemman pohjan ja tilan jossa luulee että kaikki on täydellisesti. Sitten menee 3-4 vuotta ja huomaa että suhteesta saa niin paljon irti kuin siihen laitetaan aikaa. Taas muutetaan vähän, hiotaan ja tuumaillaan ja kokeillaan ja kikatellaan kun koitetaan keksiä täydellisen suhteen juju.
On hyviä päiviä on huonoja päiviä, silti jokaisena päivänä sydän sykähtää lujempaa kun on rakkaansa kanssa yhdessä. Kun päästään töistä ja nähdään, ilo on aitoa ja toinen tuntuu kodille johon on hyvä tulla.
Rakkaus on enemmän kuin osaan selittää, se on läsnä kaikessa. Minä e ymmärrä miten te rakkauden koette, minulle rakkaus oli ennen ties juurkin sama kuin ihastuminen yms mutta sitten vuosikymmen sitten minä tutustuin eräseen naiseen josta kasvoi minun elämäni suurin asia. Sitä hän on vieläkin ja vaikka olemme nähneet ja kokeneet toisistamme niin hyvät kuin huonot asiat, olemme riitamme riidelleet, kulmamme hioneet, ja edelleen monenkin vuoden jälkeen, olemme hulluina toisiimme. Yhteinen kasvaminen ei lopu koskaan, suhteen vaaliminen on meille tärkeää, ja kun osaa lukea toisen ajatukset ilmeestä, eleestä tai tuntee toisen tavat täydelisesti. Mikään ei tunnu paremmalle kuin se että voi ilahduttaa toista.
Voiko kaikki tuo tapahtua päivissä, viikoissa, ja olla sitä oikeaa vaikka kestäisi vain hetken? Minä en tiedä, minä tiedän vain sen että todellinen rakkaus kestää kaiken.
Tuosta itsensä muuttamisesta mun on sanottava, minäkin olin olevinani täydellinen ja en todellakaan muuttanut itseäni kenenkään takia. Sitten tuli Rakkaus ja minusta tuli ihminen eikä muuntatuminen ollut luopumista eikä itsensä menettämistä, tai mitään muutakaan mitä on sanottu ettei kovat tytöt tee.
Kun rakastun, rakastun nopeasti. Alle 30 sekkaa taitaa olla ennätys. Näin et toi gimma on lesbo ja se oli siinä. Wierd..
Rakastua rupsahdinpa minäkin sillä sekunnilla ku näin hänet semmosessa paikassa et tiesin varmasti et hän on lesbo ja grrr se oli sit niin siinä. ja onpa vieläkin tunne hurja.
Rakastua rupshadit(
tasapainoisen ihmisen käyttäytymiseltä tuollanen sekuntissa rakastuninen.
taisi saalistusvietti napsahtaa sillä sekunnilla kun näit hänet siellä lesbona ja hokasit että sulla on tsäänssejä.
sanaparsi..:) sanotaan että tuli semmonen viimeinen Välähdys! Tajusin enemminki et nyt mua "heteroa" viedään.. Eli tajusin olevani ite varmasti lesbo.. ku häneen aikasemminkin ihastunut olin jo.. Mutta tuli tuo tunne hurja kun katseet kohtas. Oi voi sulosia muistoja!:)
Voin rehellisesti käsi sydämellä todeta tähän, etten ole vielä kertaakaan elämässäni (vaikka olenkin jo kolmekymppinen) kokenut olevani totaalisen rakastunut. Ihastunut (hullun lailla) olen ollut vaikka kuinka monta jumalan kertaa!
Ainakin omalla kohdallani uskon niin, että kunnon rakastuminen tulee vasta sitten, kun on paremmin tutustunut toiseen. Olen vähän sellaista hitaammin syttyvää laatua - mun täytyy kyllä olla suhteellisen varma ja vakuuttunut toisen tunteista ennen kuin annan itselleni luvan heittäytyä ihaniin ihastumisen/rakastumisen tunteisiin. Enkä myöskään toiselle ihastumistani julista, jollen ihan oikeasti niin tunne...
Toivottavasti pian astuu elämääni se nainen, johon ihastun kerta heitolla ja johon myös jossain vaiheessa uskallan ja saan rakastua päätä pahkaa ;)
Voin rehellisesti käsi sydämellä todeta tähän, etten ole vielä kertaakaan elämässäni (vaikka olenkin jo kolmekymppinen) kokenut olevani totaalisen rakastunut. Ihastunut (hullun lailla) olen ollut vaikka kuinka monta jumalan kertaa!
Ainakin omalla kohdallani uskon niin, että kunnon rakastuminen tulee vasta sitten, kun on paremmin tutustunut toiseen. Olen vähän sellaista hitaammin syttyvää laatua - mun täytyy kyllä olla suhteellisen varma ja vakuuttunut toisen tunteista ennen kuin annan itselleni luvan heittäytyä ihaniin ihastumisen/rakastumisen tunteisiin. Enkä myöskään toiselle ihastumistani julista, jollen ihan oikeasti niin tunne...
Toivottavasti pian astuu elämääni se nainen, johon ihastun kerta heitolla ja johon myös jossain vaiheessa uskallan ja saan rakastua päätä pahkaa ;)