rakennan omakotitaloa johon tulee Enerventin LTR6ACE viilennyspatteri maalämmöllä. Suunnittelija sekä asentaja kertoi että tulopuolen kanavistoja lämpöisessä tiloissa EI tarvi eristää. Perusteluna oli että koneeseen saadaan asetuksilla asetettua tulopuolen lämpötilaksi 16 astetta, jolloin kondenssi ilmiötä ei pääse tulemaan. Tiedän, tästä lienee aiemminkin keskusteltu, mutta olen edelleen epätietoinen...
Onko näin???
Kuviin on myös tulopuolelle määritelty ennen venttiiliä paineentasaus laatikot 125/160. Onko näistä apua muuten kuin äänen suhteen??? Oli muuten pirun kalliit ja nyt epäillyttää menikö rahat hukkaan vai sainko hiljaisen ja toimivan järjestelmän.
Onko näin???
Kuviin on myös tulopuolelle määritelty ennen venttiiliä paineentasaus laatikot 125/160. Onko näistä apua muuten kuin äänen suhteen??? Oli muuten pirun kalliit ja nyt epäillyttää menikö rahat hukkaan vai sainko hiljaisen ja toimivan järjestelmän.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Toki ilman lämpötila vaikuttaa kondession ilmaantumiseen, mutta vaikutuksensa on myös ilman kosteudella. Toisaalta voihan se säädin rikkoutua ja silloin kastepiste tuleekin vastaan ja . . . . . säätimen lisäksi uusit kattoa. Ihan mieltymyksesi mukaan; eristä tai jätä eristämättä >> Saat eristettynä sen määrittelemäsi sisäänpuhalluslämpötilan ihan viimeiseen ventiiliin asti muuttumattomana, pointti sekin, jollekulle.
Mitä paineentasauslaatikkoihin tulee; lue mitä paineentasaus tarkoittaa, hiljaisuutta saat taasen äänenvaimentimilla.
Hankalaa on huoneilman lämpöistä putkea saada kondensoimaan. Ei sellaista ilmaa ulkoa tulekaan. Sumu on tietysti eri juttu. Siinä tosin on kyse muusta kondensiosta.
Muu eristäminenkin riippuu monesta seikasta. Jos ilmalla on riittävästi nopeutta, ei se juurikaan putkissa lämpene.
ajatuksella; kylmätuloilma ja sopiva kosteus, niin tippojan siitä syntyy ja loppussahan on niin, että jossain kostuu paikat. Et huomioinut aloittajan "viilennintä" sano.
Lähtökohta on tietenkin, että säätö toimii. Vain hetkellisesti voi toistaiseksi lämpötila ja kosteus nousta sellaiseksi, että kondenssia ilmenisi. Toisaalta lämpötilat ja kosteusolosuhteet eli ääriolosuhteet ovat nousussa ja lisääntymässä.
Yllä esitetty jäähdytyksen vienti viimeiseenkin venttiiliin puoltaa edes jonkinlaista eristystä, aina jonkun mieleen saattaa kääntää asetussäätöruuvia alaspäin ...
Paineentasauslaatikot on tehty vaikeisiin paikkoihin ja/tai turvaamaan suunnittelijan selustan. Todennäköisesti saat sekä toimivan että hiljaisen, sillä ei ne huonoja ole, virtaus tullee keskeisesti alas venttiiliin.
1) Eristämisestä
Kun eristät et jäähdytä turhaan välikattoa, etkä luovuta jäähdytysenergiaa turhaan matkalla. Näin ollen viimeinenkin venttiili saa sitä 16 asteista ilmaa. Entäs jos 16 asteinen ilma koneelta lähtiessä ehtiikin lämpiämään makkariin viimeisenä olevaan makkarin linjaan mennessä ehtiikin nousemaan 18asteeseen ja yöt ovat yhtä helvettiä kun et saa nukutuksi kuumuuden johdosta. Tiputatko silloin koneelta lähtevän ilman minimiä 14 asteeseen ja riskeeraat kondenssiongelman (niin ja tietysti homehysteerikot tietää mihin se johtaa) vai puratko välikaton (gyproc?) ja lisäät eristeet jälkikäteen? Entä jos tuo 16 asteinen ilma ei riitä jäähdyttämään torppaa? (Ok paljon kylmempää ei vetoriskin takia uskallakkaan puhaltaa, mutta silti!) Sry jos sorruin vähän kärjistämään ongelmaa, mutta se villa rakennusvaiheessa ei paljoa maksa, vaikka hyöty onkin ikuinen "taistelu"...
2) Jos torppasi ilmamäärät on mitoitettu jäähdytystarpeen mukaisesti (16ast.) niin ilmamäärät lienevät vähän suuremmat, jolloin paineentasauslaatikko saattaisi olla perusteltu... Samoin jäähdytetyn ilman kanssa on tärkeää saada se heittokuvio tasaiseksi.
Kerrohan, missä olosuheissa ulkoilman kosteus kondensoituu 20 asteiseen putkenpintaan. Eivät ikkunatkaan kesällä "itke".
Eihän 20 asteen pintaan oleva kastepiste mikään mahdottomuus ole, vaikkakin Suomen oloissa aika harvinainen. Tässä mallia vuodelta 2001:
http://www.vaisala.com/vantaaweather/archive/2001/07/21/
Ylimmän graafin sininen viiva on siis kastepiste - tätä lämpötilaa kylmempiin pintoihin on tiivistynyt vettä.
Toki jäähdytetyssä rakennuksessa sisäilma on kuivempaa (jäähdytyspatteri kuivaa tuloilmaa), mutta tuosta käppyrästä voi arvioida worst case tilannetta, jossa sisäilman kosteus on (liki) yhtä korkea kuin ulkoilman kosteus esim. avonaisten ikkunoiden ansiosta.
Ja tosiaan oli tuona kesänä ongelmia toimistorakennusten "sadetuslaitteiksi" muuttuneiden jäähdytyspalkkien yms. kanssa, kun on hemmetin kuumaa, jolloin jäähdytystehot & kuivaustehot loppuivat kesken -> jengi aukoi ikkunoita, päästäen lisää lämpöä & kosteutta sisään.
Kaikenlaisia olosuhteita löytyy, kun tilastoja tutkitaan. Pienellä, satunnaisella kondensiolla ei tosin ole käytännön merkitystä.
Vaikeita asioita nämä ovat. Takavuosilla, kun oli viljalle kylmäilmakuivureita, tuli viljan läpi puhallettu ilma usein iltaisin kuivempana ulos.
Kostea vilja pilaantuu helposti, joten nykyään kuivataan pelkästään öljyä polttamalla.
kun meilläkin toimistolla kaikki kopiopaperit käpristy rullalle...
Putken pinta on 16 astetta, johan se on monta kertaa tuossa todettui.
Ehdottamasi eristyskin vain pahentaa tilannetta kondenssiveden suhteen, koska putki pysyy eristettynä kylmempänä. Katsohan tuosta ylempää Vaisalan käppyrää kastepisteistä kesältä 2001.
Heinäkuun loppupuolella, noin 4-5 vuotta sitten. Esim. eräänä yönä noin klo 01;n aikoihin ulkolämpötila huiteli 29 ja kosteutta oli 96-98%.
Erikoiskohteessa piti "ottaa käyttöön" "esilämmityspatteri" josta oli tullutkin lämpötiloista johtuen "esijäähdytyspatteri" ( poisto + 21: tulo ulkoa + 32) Ei ollut automaatiosuunnittelija ottanut huomioon moista mahdollistuutta, nyt on.
ix:n ja pysyvyyden aakkoset.
Ulkopintaan tulee tietenkin höyrysulku.
Mistä v**un koloista näitä näsäviisaita taas ryömii???
Lämmönvaihtimie tuubeissa. Silti lämpö siirtyy putken seinämän läpi, vaikka lämpötilaero olisikin melko pieni. Vähän likaakin saa olla pinnassa.
Tiiviin putken ulkopuolelle voit laittaa mitä haluat.
Opinnoista puheen ollen, lueskelehan poika voimalaitostekniikkaa.
Harvoin näkee tuollaista väittämää, että oikein
tehty höyrysulkupintainen) eristys lisäisi
kondenssia.
:-)
luennolla sanotaan, että putkieristyksestä on
haittaa?
Ootko muuten koskaan nähnyt kylmävesijohtoja, lämminvesijohtija, ilmanvaihtolaitteita tai -kanavia asennettuina?
On tullut nähtyä ja tehtyä, kun 70-luvun puolivälissä opintoni päätin ja työelämään siirryin. Nykyään minä, vanhana mestarina, jakelen neuvoja niitä tarvitseville. Harvoin itse kyselen.
Noita kaikkia maitsemiasi olen luonnollisesti asentanutkin.
Ilmiö on sama, kuin vaikkapa auton takalasin lämmityksessä. Kun lasia lämmitetään sisäpuolelta, ulkopuolen huurre sulaa.
Parempi esimerkki on jääpalamuotin lämmitys. Kun muottia lämmitetään ulkopuolelta, jääpalat irtoavat.
Nythän on kyse kylmästä ilmasta. Mitä kylmempänä putki (eristämällä) pidetään, sitä herkemmin se kondensoi.
Nyt on höyrymieheltä päässyt pallo hukkuumaan - jos sitä nyt koskaan on ollutkaan.
Kyse oli siis jäähdytetyn ilman aiheuttamasta kondenssiriskistä. Kanavien sisäpinnalla ei ole mitään hätää, koska ilma on jäähdytetty = kuivattu ilmastointikoneessa. Ongelmana onkin
1) ilman lämpeneminen matkan varrella, jolloin jäähdytysteho hukkuu käytävien tms. toisarvoisten tilojen jäähdytykseen
2) kondenssi kanavan ulkopintaan
Ilman ominaislämpökapasiteetti on niin olematon, että jo parinkymmenen metrin mittaisen, eristämättömän, kanavan päästä tuleva ilma on käytännössä huoneenlämpöistä, vaikka kanavaan syötettäisiin jäähdytettyä/lämmitettyä ilmaa. Siis kun puhutaan pienistä kanavadimensioista ja muutama m/s virtausnopeuksista. -> Eritys on syytä laittaa.
Eristyksen pinnan pitäisi taasen olla (jäähdytetyn ilman ollessa kyseessä) höyrytiivis, muutoin huoneilman kosteus pääsee puskemaan eristeen sisään, jossa se lopulta kohtaa lähes tuloilman lämpötilassa olevan kanavan pinnan. Tietysti höyrysulun voi jättää pois, jos luottaa siihen, että sisäilma pidetään aina jäähdytyksen avulla riittävän kuivana eikä kukaan taatusti mene päästämään ulkoilman kosteutta sisään ikkunoita aukomalla...
Eristyksen poisjättämisellä saisi tietysti kanavan pintalämpötilaa nostettua ja kondenssiriskiä pienennettyä/poistettua, mutta silloin taas alkuperäinen idea, makuuhuoneiden jäähdytys, kärsisi pahasti.
ei ainakaan tämän alan hommissa saa töitä.
Tavaa nyt ensin mistä tässä on kyse ja auo vasta sitten päätäsi.
Mutta kohteliaista tavoista on hyvä pitää kiinni, myös nimettömänä.
olan takaa.
Ymmärrätkö, että kanavan sisälllä on kylmä ilma, ja
kondenssipinta on kanavan ulkopinta? Ulkopinnan päälle laitetaan eristys ja höyrysulku.
Ok, et ymmärrä.
niin, ota teistä selvää. Toinen puhuu toista ja toinen toista.
Ymmärrän että eristyksellä voisi olla JOTAKIN merkitystä a) kondenssiin b) viilennykseen, mutta JOS putket ei kondensoi oikeilla tuloilman asetuksilla ja jos viilennys on asteen kaksi huonompi niin en millään viitsisi ottaa putkia alas ja alkaa eristämään varsinkin kun muistetaan että ko. järjestelmällä ei jäähdytetä ilmaa vaan viilennetään. Käsittääkseni ilman jäähtyminen kanavistossa ei ole niin nopeaa kuin jossakin viestissä arveltiin, sillä kyseessä on m3:hin verrattuna tehokas kone ja runkoina isot 200/160mm kanavisto.
No, tässäkin tapauksessa voidaan kai todeta että elämä on täynnä valintoja...
Pera näkyy puhuvan kanavan sisäpinnan kondesiosta. Sillähän on jopa terveydellistäkin merkitystä. Ulkopuolen kondensio on noilla lämpötiloilla samantekevää.
Minulla on käytännössä pesuhuoneessa vesimittari yms. metallinippelit. Ei niiden pintaan kondensoidu vettä kuin saunottaessa. Eilenkin pysyivät kuivina, vaikka ilman suhteellinen kosteus on nyt suuri.
Monta mieltä ollaan koneellisesta ilmanvaihdosta. Joku näkyy väittävän, että koko perhe sairastui sen takia, ilman mitään tuloilman jäähdytystä.
Ajattelehan, miksi lämmitys/käyttövesiverkoston putket eristetään; Siksi, ettei putket a) luovuta lämpöä eristämättömästä kohtaa ja b) halutun lämpöistä vettä siirtyy käyttöpaikalle asti, ilman viiveitä.
Tai ajattele, kun otat jääkaapista kylmän juoman kesäkuumalla, niin hetken kuluttaa se "hikoilee".
Samaa periaatetta voi soveltaa ilmanvaihtoonkin.
Ja viilennys/jäähdytys, mikä on se "raja" jossa siirrytään toisesta toiseen ?????
Eli, kanavistoon SISÄPUOLELLE ei tule kondessiota, vaan sopivassa suhteessa tuloilman lämpötila/huoneiden lämpötila, sisäilman kosteus, kondenssiota voi muodostua kanaviston ULKOPINNALLE.
Toisaalta eristämätön kanava "imee" viileän itseensä
Vantaalla tarkastaja vaati armafelksit elementin ja koneen välille sekä yläpohjaan. Itselle ne tuli laitettavaksi.
"IV-asentaja ja KVV työnjohtaja" eivät olisi laittaneet, yläpohjassakin olisivat jättäneet putket eristämättä (onhan siinä 450mm puhallusvillaa ympärillä).
Tumpeloita on kaupungin duunarit, jotka firabelinä tekee keikkoja ymmärtämättä edes kuvia.
PS. en yhtään ihmettele kosteusvaurioisia kouluja ja päiväkoteja.