Uusi peruna ja mansikka

löysin muutaman viitteen, jossa sanottiin uusien perunoiden sisältävät runsaasti nitriittiä, joka voi suurina määrinä häiritä elimistön hapen kuljetusta. Samasta syystä runsaasti nitraattia (muuttuu elimistössä nitriitiksi) sisältäviä kasviksia kuten lanttua, naurista, punajuurta, pinaattia, kiinankaalta, nokkosta sekä lehti- ja keräsalaattia ei suositella annettavaksi alle vuoden ikäiselle lapselle.

Toki ruoka-aineita voi kokeilla, kunhan pitää mielessä, että allergisoivan aineen syömisestä seuraava anafylaktinen shokki voi johtaa kuolemaan. Varaudu hengityksen avustamiseen puhalluselvytyksellä.

Esim: olin paikalla kun hunajaa maistanut 3-vuotias (!) kannettiin tajuttomana ensiapuun.

faija kirjoitti:

Toki ruoka-aineita voi kokeilla, kunhan pitää mielessä, että allergisoivan aineen syömisestä seuraava anafylaktinen shokki voi johtaa kuolemaan. Varaudu hengityksen avustamiseen puhalluselvytyksellä.

Esim: olin paikalla kun hunajaa maistanut 3-vuotias (!) kannettiin tajuttomana ensiapuun.

Lue lisää

HARVOIN kuitenkaan mitään noin vakavaa! Tuolla menetelmällähän ei kannattaisi syödä mitään. Eikä mennä ulos, ampiainen voi pistää, kannattaako autoillakaan, jos ei osaa ensiapua, voi ajaa kolarin jne. jne.
Menee mielestäni hysterian puolelle.
Pitäisikös sun mielestä kaikkien lasten mennä ihan vaan varmuudeks allergiatesteihin?

sammakkoprinsessa06 kirjoitti:

HARVOIN kuitenkaan mitään noin vakavaa! Tuolla menetelmällähän ei kannattaisi syödä mitään. Eikä mennä ulos, ampiainen voi pistää, kannattaako autoillakaan, jos ei osaa ensiapua, voi ajaa kolarin jne. jne.
Menee mielestäni hysterian puolelle.
Pitäisikös sun mielestä kaikkien lasten mennä ihan vaan varmuudeks allergiatesteihin?

Lue lisää

Kyllä, "harvoin" tapahtuu mitään vakavaa allergiakohtausta, koska useimmat ihmiset ottavat neuvolan ohjeet tosissaan.

Ei allergia ole mikään vitsi. Toiset ovat allergisia, toiset eivät.

Pienen lapsen allergiasta ei voi tietää, koska tämä ei ole kaikkia ruoka-aineita vielä elämässään syönyt.

Pähkinä, chili, selleri jne ovat voimakkaasti allergisoivia, ja aikuisetkin allergikot voivat joutua niiden syömisestä sairaalahoitoon. Eikö olisi turhaa riskinottoa syöttää niitä ehdoin tahdoin pienelle lapselle, vailla tietoa lapsen allergioista?

Perunallekin voi olla allerginen, siksi sitäkin annetaan vain "lusikallinen" lapsen ensimmäisellä ruokailulla. Maistiaisen jälkeen tarkkaillaan, miten lapsi voi. Monet huomaavatkin seuraavan yön kuluvan vatsanväänteitä itkevän lapsen kanssa.

Vatsanväänteiden sijaan uusi ruoka-aine olisi voinut myös nostaa helakan ihottuman, kuumeen, aiheuttaa ripulin tai tajuttomuutta...

Ampiaisenpistoon voimakkaasti reagoivilla ihmisillä on tod.näk. lääkkeet ja neulat mukana ensiapua varten. Heille pistosta seuraavat seuraukset ovat todellisia, ei hysteriaa.

Autoillessa loukkaantuminen on tilastollisesti harvinaisempaa kuin allergisuus lapsella. Tutkimusten mukaan jopa 5-30 prosenttia alle 2 v lapsista saa allergiaoireita ruoka-aineista.

Allergiatestit lapsilla ovat epävarmoja, niihin on turha mennä, ellei allergia ole vaikea. Jos vanhemmat huomaavat lapsen oireilevan jostain ruoka-aineesta, on se yhtä hyvä "todiste" allergiasta kuin allergiatesti.

Itse en halua lapseni olevan se HARVA, jonka nielu turpoaa umpeen välinpitämättömyyteni takia.

faija kirjoitti:

Kyllä, "harvoin" tapahtuu mitään vakavaa allergiakohtausta, koska useimmat ihmiset ottavat neuvolan ohjeet tosissaan.

Ei allergia ole mikään vitsi. Toiset ovat allergisia, toiset eivät.

Pienen lapsen allergiasta ei voi tietää, koska tämä ei ole kaikkia ruoka-aineita vielä elämässään syönyt.

Pähkinä, chili, selleri jne ovat voimakkaasti allergisoivia, ja aikuisetkin allergikot voivat joutua niiden syömisestä sairaalahoitoon. Eikö olisi turhaa riskinottoa syöttää niitä ehdoin tahdoin pienelle lapselle, vailla tietoa lapsen allergioista?

Perunallekin voi olla allerginen, siksi sitäkin annetaan vain "lusikallinen" lapsen ensimmäisellä ruokailulla. Maistiaisen jälkeen tarkkaillaan, miten lapsi voi. Monet huomaavatkin seuraavan yön kuluvan vatsanväänteitä itkevän lapsen kanssa.

Vatsanväänteiden sijaan uusi ruoka-aine olisi voinut myös nostaa helakan ihottuman, kuumeen, aiheuttaa ripulin tai tajuttomuutta...

Ampiaisenpistoon voimakkaasti reagoivilla ihmisillä on tod.näk. lääkkeet ja neulat mukana ensiapua varten. Heille pistosta seuraavat seuraukset ovat todellisia, ei hysteriaa.

Autoillessa loukkaantuminen on tilastollisesti harvinaisempaa kuin allergisuus lapsella. Tutkimusten mukaan jopa 5-30 prosenttia alle 2 v lapsista saa allergiaoireita ruoka-aineista.

Allergiatestit lapsilla ovat epävarmoja, niihin on turha mennä, ellei allergia ole vaikea. Jos vanhemmat huomaavat lapsen oireilevan jostain ruoka-aineesta, on se yhtä hyvä "todiste" allergiasta kuin allergiatesti.

Itse en halua lapseni olevan se HARVA, jonka nielu turpoaa umpeen välinpitämättömyyteni takia.

Lue lisää

en minäkään halua lapseni olevan se harva.. Mutta mistä sitä voi tietää mille lapsi on allerginen jos ei kokeile? Niinkuin sanoit, perunallekin voi olla allerginen, siksi sitä kokeillaan lusikallinen kerrallaan. Niin, niinkuin kaikkia muitakin ruoka-aineita. Kokeillaan vähän kerrallaan. Muutenhan, edelleen, sille lapselle ei voi syöttää yhtään mitään, JOS hän vaikka olisi allerginen sille, tälle tai tuolle!
Teehän sinä perheessäsi kuten parhaaksi näet, niin minäkin teen.

faija kirjoitti:

Kyllä, "harvoin" tapahtuu mitään vakavaa allergiakohtausta, koska useimmat ihmiset ottavat neuvolan ohjeet tosissaan.

Ei allergia ole mikään vitsi. Toiset ovat allergisia, toiset eivät.

Pienen lapsen allergiasta ei voi tietää, koska tämä ei ole kaikkia ruoka-aineita vielä elämässään syönyt.

Pähkinä, chili, selleri jne ovat voimakkaasti allergisoivia, ja aikuisetkin allergikot voivat joutua niiden syömisestä sairaalahoitoon. Eikö olisi turhaa riskinottoa syöttää niitä ehdoin tahdoin pienelle lapselle, vailla tietoa lapsen allergioista?

Perunallekin voi olla allerginen, siksi sitäkin annetaan vain "lusikallinen" lapsen ensimmäisellä ruokailulla. Maistiaisen jälkeen tarkkaillaan, miten lapsi voi. Monet huomaavatkin seuraavan yön kuluvan vatsanväänteitä itkevän lapsen kanssa.

Vatsanväänteiden sijaan uusi ruoka-aine olisi voinut myös nostaa helakan ihottuman, kuumeen, aiheuttaa ripulin tai tajuttomuutta...

Ampiaisenpistoon voimakkaasti reagoivilla ihmisillä on tod.näk. lääkkeet ja neulat mukana ensiapua varten. Heille pistosta seuraavat seuraukset ovat todellisia, ei hysteriaa.

Autoillessa loukkaantuminen on tilastollisesti harvinaisempaa kuin allergisuus lapsella. Tutkimusten mukaan jopa 5-30 prosenttia alle 2 v lapsista saa allergiaoireita ruoka-aineista.

Allergiatestit lapsilla ovat epävarmoja, niihin on turha mennä, ellei allergia ole vaikea. Jos vanhemmat huomaavat lapsen oireilevan jostain ruoka-aineesta, on se yhtä hyvä "todiste" allergiasta kuin allergiatesti.

Itse en halua lapseni olevan se HARVA, jonka nielu turpoaa umpeen välinpitämättömyyteni takia.

Lue lisää

"Kyllä, "harvoin" tapahtuu mitään vakavaa allergiakohtausta, koska useimmat ihmiset ottavat neuvolan ohjeet tosissaan"


tuohon vielä haluan sanoa, että neuvolasta kysyinkin, että voinko antaa puolivuotiaani maistaa mansikkaa, johon sain vastauksen, että kyllä, vähän kerrallaan.

sammakkoprinsessa06 kirjoitti:

"Kyllä, "harvoin" tapahtuu mitään vakavaa allergiakohtausta, koska useimmat ihmiset ottavat neuvolan ohjeet tosissaan"


tuohon vielä haluan sanoa, että neuvolasta kysyinkin, että voinko antaa puolivuotiaani maistaa mansikkaa, johon sain vastauksen, että kyllä, vähän kerrallaan.

Lue lisää

En edes tiennyt, että varhais- ja uusilla perunoilla on jokin ero :) Uusia perunoita voi antaa, mutta ei sellaisia tosi pieniä, ts. lähes peukalonpään kokoisia koska ne sisältävät runsaasti solaniinia. Nitriitin kanssa perunoilla ei ole mitään tekemistä. Tuo koko siis on tärkein, väliä ei ole sillä ovatko ne kasvihuoneessa kasvatettuja (ns. varhaisperunoita) vai avomaalla (ns. uusia perunoita). Elintarvikeviraston sivuilta löytyy mm:

"Glykoalkaloidit ovat kasvisten luontaisia toksiineja, ja ne toimivat kasvien suojamekanismina tauteja ja tuholaisia vastaan. Glykoalkaloideja saadaan pääasiassa perunasta, mutta niitä on myös raaoissa vihreissä tai vihertävissä tomaateissa. Perunan glykoalkaloideja kutsutaan solaniiksi ja tomaatin tomatiiniksi. Suurina annoksina ne aiheuttavat kitkerän sivumaun ja ovat lievästi myrkyllisinä terveydelle haitallisia."

sammakkoprinsessa06 kirjoitti:

en minäkään halua lapseni olevan se harva.. Mutta mistä sitä voi tietää mille lapsi on allerginen jos ei kokeile? Niinkuin sanoit, perunallekin voi olla allerginen, siksi sitä kokeillaan lusikallinen kerrallaan. Niin, niinkuin kaikkia muitakin ruoka-aineita. Kokeillaan vähän kerrallaan. Muutenhan, edelleen, sille lapselle ei voi syöttää yhtään mitään, JOS hän vaikka olisi allerginen sille, tälle tai tuolle!
Teehän sinä perheessäsi kuten parhaaksi näet, niin minäkin teen.

Lue lisää

Joo, näinhän se on, olen samaa mieltä kanssasi.

Ikävää on vain se, että on _PALJON_ ihmisiä, jotka kokevat "tietävänsä" asiat "puhu mitä puhut, minä teen näin" -tyyliin. Vain asioiden avoimella tutkimisella ja pohdiskelulla voi edes kuvitella "tietävänsä" jotain.

Kun on tietoinen, että ruokia pitää maistattaa vähän kerrallaan, ja että allergiareaktio voi olla raju, homma on kiinni enää omasta toiminnasta.

Surullisimpia ovat tapaukset, joissa vanhempi joutuu toteamaan: "en tiennyt", "en edes ajatellut että niin voi käydä" tai "ei niin ole ennenkään käynyt".

Mansikanmakuista kesää!