Luin netistä lestadiolisuutta käsittelevän kirjoituksen, enkä lakkaa ihmettelemästä, kuinka eripuraista lestadiolaisporukka on ollut kautta aikojen. Kaikki on perustunut jonkun ukkelin sanomisiin ja mielipiteisiin, joka on saanut mielipide-eroillaan aina hajaannuksen aikaan. Jos ette usko lukekaa itse:
http://troms.kulturnett.no/laestadius/artikler/finartikler/fin_nordnorsk.htm
http://troms.kulturnett.no/laestadius/artikler/finartikler/fin_nordnorsk.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
...oikeaa historiankirjoitusta, jota tällä palstalla harvoin esiintyy.
Mistä löysitkään tämän tekstin?
Kiitos sinulle siitä.
Terveisin - A.M.
onkin. Kuunnellaan tietyn ihmisen tulkintaa raamatusta ja kaikki perustuu jonkun valtaan halunneen puheisiin ja saarnoihin. Eikös kaiken pitäisi lähteä Jumalasta ja raamatusta? Eikös se ole vaarallista totella sokeasti jotain ihmistä? Jeesus kehotti jokaista toimimaan omantunnon äänen mukaan, ei seurakunnan äänen. Vai olenko väärässä? Eikös tämä vl-mentaliteetti ole vähän niin kuin Jeesuksen sanojen vastaista? Pitäisi tukahduttaa omatunto ja seurata sokeasti seurakuntaa. Eli todellisuudessa sen johtajaa/johtajia. En tarkoita, että kaikki vl:t ovat väärässä tai muuta sellaista, mutta esim. SRK:n touhut ovat erittäin arveluttavia ja kaukana siitä mitä raamattu opettaa. Ja uskallan väittää, että vl:n ja SRK:n johtohenkilöillä voi olla totiset paikat viimeisellä tuomiolla. Niitä miehiä ei taivaassa nähdä..
teidän seassanne oleman, sanootaan Sanassa. Kaikki Jumalan sana toteutuu.
Huitaisusi on erittäin hutero perustelu sille, miten kristinusko kaiken kaikkiaan on jakaantuntu eri ryhmiin, ja lestadiolaisuus sekin peräti 19:ään eri ryhmään.
Fraasisi ei tarjoa mitään selitystä tälle ilmiölle. Selitys voisi sens sijaan olla siinä että kun jokin aate, mikä hyvänsä, liikkuu ja siirtyy kulttuuripiiristä toiseen, siihen ajan mittaan liittyy erilaisia paikallisia piirteitä ja ihmiset alkavat tehdä elämäntavastaan "pyhiä" tapoja.
Esimerkkinä vanhoillislestadioalisuuden synty agraarikulttuurissa. perinteinen agraarikulttuuri pitää sisällään tarkat ja selkeät eri tehtävät miehille ja naisille, ja lapset ovat tärkeitä työntekijöitä maanviljelyskulttuurissa, jossa kaikki tehtiin käsin. Koneita ei ollut. Tarvittiin paljon työväkeä. lapsien määrä oli myös miehisyyden arvon mitta, ja naisen tehtävä oli synnyttää, erityisesti poikia.
Kun nämä arvot siirretään tietoyhteiskunnan urbaaniin kulttuuriin, jossa toimeentulon peruskysymykset ovat kokonaan toisenlaisia, syntyy paljon kysymysmerkkejä. Agraariarvot ovat muinaismuisto mutta silti niistä pidetään ry:llä kouristuksenomaisesti kiinni.