riidellä.
Elikkä. Riitapukarit, kumpi riitapukareista pääsee taivaaseen.
Elikkä. Riitapukarit, kumpi riitapukareista pääsee taivaaseen.
Taivaassa ei
sovinto
411837
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
... jo sellaisetkin asiat ratkaista? Jätetään Jumalalle hänen tehtävänsä, ja pyritään me ahtaasta portista sisälle.
Moni pyrkii mutta ei taida, kuten Raamattu kertoo. Aika kuluu väärissä pohdinnoissa.
lainkaan murhetta, pääsenkö perille tällaisena.
En. Valitettavasti taivaaseen ei riitä kenekään oma vanhurskaus. Siksi tarvitaab Jeesuksen lahjoittama täydellinen vanhurskaus. Jumala kun ei siedä yhtään syntiä, vain täydellisesti pyhä kelpaa hänelle. Hukassa on kunmpikin riidan osapuoli, ellei Kristuksen vanhurskaus kelpaa heille lahjaksi.
Joka elämään vie, mut harvat ovat jotka sen löytävät. Ahtaasta portista Jumalan valtakuntaan pitää päästä täälläpuolen kuolemaa sillä kuolema ei muuta mitään.
Ja ne jotka ovat siitä sisälle menneet ovat saman tien kulkijoita, heissä on sama henki joka on herran henki koska kristus heitä hallitsee.
Miksi sitten on maanpäällä riita hengellisissä asioissa johtuu siitä mistä raamattu todistaa et uskovaisten ja epäuskovien välillä on suuri juopa tämäntaivaanalla, sillä he ovat eri valtakunnissa, eli eri valtakunnan lapsia ja vaikka uskovaiset näyttävät epäuskoisille oikeaa tietä taivaanvaltakuntaan ahtaanportin kautta niin se ei kelpaa vaan epäuskoiset haluavat mennä sinne muuta kautta.
Jeesus sanoo, kaikki jotka ovat menneet minun edellä tai muuta kautta kuin oven kautta ovat varkaat ja ryövärit, sillä herra on ahtaalla portilla ovena ja pyhä-henki ovenvartijana.
Mutta varkaat ja ryövärit ovat ilman katumusta ja parannusta omineet itselleen Jumalan lapsille kuuluvia armolupauksia ( Lestadius saarnaa "armonvarkaita") ja uskovat et armolupaukset kuuluvat heillekin vaikka ne eivät kääntymättömälle katumattomalle kuulu.
Todellisuus on siitä ihmeellinen et sanankuulossa istuu uskovainen ja epäuskoinen vierekkäin, juovat vierekkäin kahvia ja tervehtivätkin samoilla sanoilla toisiaan,mutta toinen on taivaanvaltakunnan perillinen ja toinen ei ja ero on siinä et toinen on mennyt ahtaasta portista Jumalan valtakuntaan ja toinen ei, mutta Jumala näyttää tälle toisellekin oikeaa tietä mutta se ei kelpaa, kenen siis on syy?
Taivaaseen vie vain yksi tie. Muuta perustusta ei voi panna kun jo pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Jumala varjelkoon ketään eksymästä taivaan tieltä.
Siinä se ero on.
Joh. 10:8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
Joh. 10:9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
Joh. 10:10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
"Joh. 10:9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen."
Onko laidun sisäpuolella vai ulkopuolella?
Selitätkö vähän, käyvä sisälle ja käyvä ulos.
Jeesus on ovi josta kuljetaan molempiin suuntiin, mitä on sisäpuolella ja mitä on ulkopuolella?
Mainitsit, Jumala varjelkoon ketään eksymästä? Moni vaeltaa kasvatuskristillisyydellä ja rukoilee noita sanoja ja uskoo olevansa oikealla tiellä vaikka on metsässä. Portti elämään on niin ahdas et se kasvatuskristillisyys perustuskin jää ulkopuolelle, silläkään ei mahdu portista sisälle.
Raamattu kuvaa sieluntilaa jossa ihminen on kun hän mahtuu ahtaasta portista sisälle, hän on tyhjä köyhä, alaston, eli omalta puolelta hänellä ei ole mitään ei edes uskoa kun senkin on Jumala häneltä riisunut pois...
Vasta tällaiselle ihmiselle kuuluu armo ja sitä hän todella tarvitsee, joka on antanut Jumalan sanansa ja henkensä kanssa tyhjentää itsensä.
Vasta tällainen ihminen on astunut taivaantielle kun Jumala antaa uskon myöskin sanassa ja henkensä kanssa, ja tällainen uskon saanut kun rukoilee, seiso herra Jeesus ovenvartijana huoneen ovella jotta huone joka on lakaistu puhtaaksi se myös puhtaana pysyisi ja monasti pelkää ettei eksyisi taivaan tieltä.
Lestadius käsittelee myös saarnoissaan ihmistä joka on sitten kuitenkin ruvennut tuntoansa vastaan tekemään syntiä ( tämän Jumala sallii muille opetukseksi), niin häneen tulee seitsemän muuta perkelettä ja sen ihmisen lopunpäivät ovat pahemmat...sen tähden Jeesus on varoittanut ja sanonut VALVOKAA, sillä uni se vaivaa ja maailma vetää puoleensa, seurauksenaan et sota syntiä vastaan loppuisi.
Niin taivaaseen on vain yksi tie ja se alkaa totisella katumuksella joka aikaan saa parannuksen ja tällaiselle kun usko syttyy sydämessä eli herra astuu sinne on saanut oikean perustuksen ja rupeaa muistuttamaan entisille syntikumppaneille, tehkää parannus taivaanvaltakunta on lähestynyt.
Todellinen mielenmuutos joka on tapahtunut ei voi olla näkymättä vaan moni ihmettelee mikä tohon nyt on tullut ja toiset sanookin, se on vale tommost ei olekkaan...
Kristus on tie, totuus ja elämä. Hän on tie itse ja häneen syntisenä uskominen on ahtaasta portista käymistä.
Köyhäily, vaatekappaleiden plokkaaminen, teennäinen surkeilu - ei se ahdas portti ole.
Matt. 9:36 Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
Matt. 9:37 Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
Matt. 9:38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."
Ilm. 22:16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
Ilm. 22:17 Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
Siinä se on.
Kiitos oli hyvä vastaus.
Ihanko todella tarkoitat tuota, mitä sun kirjoituksesta saa käsityksen? Miten sitten esim. Paavali huokaa, että sitä hyvää, mitä haluan, en tee, mutta sitä pahaa, mitä en halua, teen. Emmekö me enää olekkaan syntisen lihan hahmossa täällä maailmassa? Opettaako Raamattu todella noin, kuin kirjoitit? Se kyllä on totta, että jos ihminen alkaa elämään tieten tahtoen synnissä, Pyhä Henki ei ikuisesti pysy hänessä. Mutta kuka sitten oli esim. tuhlaajapoika, kun hän kuitenkin oli edelleen Isän lapsi ja sai armon palata Isän kotiin?
Ovat ihan eri asioita.Tuhlaajapoika oli lähtenyt kauaksi vieraalle maalle ja eli irstaudessa (langennut lapsuuden viattomuuden tilasta) ja eli synnissä, rakasti syntiä, ymmärtämättömyyttään. Paljon tätä paikkaa on selitetty kuinka hänen heräyksen aika koitti ja hän rupesi itse puhdistamaan itseään kunnes totesi mahdottomuutensa ja päätti palata takaisin isän luokse, isä jo kaukaata näki hänet ja juosten häntä vastaan johon poika sanoi, isä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi, tee minusta niinkuin yhdestä palkollisestasi (ulkomuistista kirjoitan,joten joitakin sanoja voi jäädä pois).
Isä armahti häntä, syntinsä tuntevan kelvottomuuden tunnossa olevan ja käski tappaa sen syötetyn vasikan sillä hänen poikansa oli kadonnut ja jälleen löytynyt, huomaa ystävä hyvä tämä tuhlaajapoika koki katumuksen armon ja päätti palata isän luokse (joka aikaan sai parannuksen) , eli hylkäsi entisen syntielämän, mutta vanhempi veli joka oli pellolla kuuli soiton ja riemun niin kutsui yhden palvelijoistansa kysyen mikä se on, niin palvelija vastasi, veljesi palasi ja isä antoi tappaa sen syötetyn vasikan.
En muista raamatun kohtaa tarkasti mutta vanhempi veli vihastui vaikka isä pyysi häntä myös tulemaan sisälle kun veli joka oli kadonnut oli jälleen löytynyt, tässä kuvataan kuitenkin kahdenlaista ihmistä katuvaisesta joka palasi isän luokse ja toisesta veljestä joka aina oli ollut isän luona mutta ei halunnut tulla sisälle , toisessa raamatunkohdassa Jeesus puhuu vertauksen kun hän lähetti palvelijansa kutsuttuja kutsumaan häihin niin nämä ryhtyivät estelemään ja eivät tulleet, nämä vanhempi veli ja kutsutut jotka ruopesivat estelemään ymmärtääkseni ovat samat henkilöt eli omassavanhurskaudessa vaeltavia joille käykin lopulta ikävästi,heiltä taivas on suljettu.
No kuitenkin kysyit etteikö armahdettu joudu syntiin, niin voin vastata kyllä joutuu mutta ei enään tahdo joutua.
Itse olen asiakaspalvelussa ja korjaan ihmisten tuomia tavaroita ja heidän tuodessa kerron milloin tavara on korjattu ja noudettavissa, niin ei ole ollenkaan harvinaista et joudun valehtelijan osaan kun välillä tuleekin paljon korjattavaa ja venytän työpäivälleni lisää pituutta jotta saan kaikki ajoissa tehtyä,tulee asiakkaita joilla on huolia joita he haluavat kertoa ja niin työni viivästyy ja sitten tuleekin asiakas hakemaan tavaraansa ja se ei olekaan valmis, en voi kuin pahoitella, onneksi asiakkaat ovat ymmärtäväisiä.
Viime talvikin oli niin kiireinen et vaikka pyrin viikosta toiseen tekemään täysillä pitkiä päiviä, luvaten korjauksille pidemmän ajan kuin normaalisti ( jotta olisi aikaa korjata) niin siitä huolimatta oli jaksoja et kiire vain yltyi niin et tuntui et joka ikkunasta ja aukosta tulee lisää, kilpailijatkin toivat kuormaa lisää kun tiesivät et minä laitan kun suinkin kerkeen ja heilläkun itsellä oli sama tilanne niin tuli näitä tilanteita et asiakas on hakemassa tavaraansa ja se ei ole valmis.
Epäuskoisessa tilassa ihminen valehtelee vain päästäkseen siitä ja vierittää syyn johonkin muualle kuin et itsessä olisi vikaa.
Tuhlaajapoika joka palasi isän tykö jätti myös entisen syntielämän (oli elänyt kaikenlaisessa irstaudessa), eikä tuonut irstasta elämää isän luokse saati olisi kiepahtanut vaan isän luona ja palannut takaisin, näin ei käynyt ja jokainen ihminen joka sieltä irstaasta elämästä on palannut takaisin ja armahdettu ei enään halua armahtajaansa kiusata.
Synnissä elävä on ihminen joka esimerkiksi elää huoruudessa, ei ole kuuliainen Jumalan sanalle joka kehoittaa solmimaan avioliiton vaan elää parisuhteessa joko avoparina tai uusperhemuodossa joka on myös Jumalantahdon vastainen liitto vaikka he ovatkin solmineet uuden kerran avioliiton (ennen papit eivät vihkineet eronneita).
Toinen ihminen taas on sortunut viinankiroihin ja juopottelee ja viinapäissään tekee kaikenlaista pahuutta, joita sitten selvinä hetkinä puolustelee et minähän olin vain vähän ottanut ja ei se niin vakavaa ole, mutta juoppo minä en ainakaan ole.
Huoruuden rietas panee monen murrosikäisen tyttölapsen pukeutumaan ja käyttäytymään erityisesti näin kesäaikaan niin niukkoihin vaatteisiin et he ovat miltein itsensäpaljastelijoita vaikka vaatetta päällä onkin, ei kristitty halua vietellä toista ja aiheuttaa pahennusta toisessa.
Moni käy huoltoasemilla ja kaupan kassajonossa lueskelemassa aikakauslehtiä ostamatta kuitenkaan niitä, ymmärtämättömyyttään varastaa toisen omaa kun ne jutut on tarkoitettu luettavaksi vasta silloin kun lehti on omaksi ostettu, lehtdentekijä on ihminen joka saa leivän siitä et ihmiset ostaisivat hänen juttujaan, kuka on valmis tekemään töitä saamatta vastiketta?
Veroilmoitusta tekevä epäuskoinen hakee kaikkia mahdollisia porsaanreikiä oli ne sitten rehellisiä tai ei kunhan ei jää kiinni ja kunpa onnistaisi niin ettei tarvitsisi lainkaan maksaa veroa ja kuitenkin on suuna päänä vaatimassa etuja lääkemenoihin, lääkäripalkkioihin ja yleensäkin mitä verovaroin kustannetaan.
Hienolla tavalla rietas saa ihmisen pauloihinsa kun on ihminen joka rakastuu kaikenlaisiin turhamaisuuksiin ja rupeaa rakentamaan omaa ajallista kotiaankin niin et huoneeseen tullessa ikäänkuin kumartaa sille ja kaikki pitää olla niin viimeisen päälle et lopulta siellä ei uskalla edes liikkua (olen käynyt huushollissa jossa sippendaale tyylihuonekkalut oli lakanalla peitetty ) ja joskus lakanat poistettiin ja niihin saatto varovasti istua kun olihan pöytäkin entisen ministerin...vaikka viimeisenä päivänä komeassa kokossa palavat.
Maailman rikkaimmasta miehestä kerrotaan jolla oli niin suuri omaisuus ja rahamäärä ettei ymmärtänyt sen määrää vaan aina "päänympärillä" oleva panta puristi et jottain tarttis tehrä ettei huomenna ole köyhä, niin lopulta hän rupesi nuukailemaan omasta syömisestään ja kuoli nälkään. Yksi ahneuden ilmentymä myös on et ihminen vie vaikka leivän toisen suusta jos hän vain siitä hyötyy.
Homoseksualit ja transeksualit elävät myös sielunvihollisen vaikuttamassa petoksessa ja on ilmentymänä vain erilainen kuin edellämainitut.
Yhtälailla ihminen joka saa katumuksen ja parannuksen armon on entinen huora, entinen homo tai transseksuali, entine varas, entinen juomari, entinen veronkietäjä (ja maksaa velvoitteensa kristityksi tultuaan mielellään) sillä hän on saanut voiman päästä sieltä vankeudesta vapaaksi eikä sinne enään uudelleen takaisin halua.IHAN OIKEESTI se ei tarkoita sitä etteikö hän joutuisi syntiin, mutta hän ei elä synnissä missä hän ennen eli.
Teet sellaiset vaikutelman, että kaikki esikoiset ovat typeryksiä.
Ei synti ole mikään teko, vaan ominaisuus ihmisessä. Se on olemassa, vaikka mitään ei tehtäisikään.
Moni juoppo tulee menemään sinun edelläsi taivaaseen.
että tuolle vanhemmalle veljelle sanottiin: " Niin sinunkin piti riemuitseman..."
Hän ei siis päässyt siihen ilojuhlaan suurelle ehtoolliselle, vaikka oli vuosikaudet nuhteettomasti noudattanut lain kymmentä sarkaa, eikä ollut koskaan käynyt Jumalan Sanan neuvojen ylitse.
Synnitön jäi siis ilman Jumalan armoa! Siksi meidän tulee tutkia itseämme ja löytää itsemme sieltä oikeasta tilasta jossa olemme. Olemme syntisiä, ylpeitä, asetumme heikomman veljen yläpuolelle, jne.
sinäkään ole uskovainen siksi, että et syyllisty noihin kuvaamiisi synteihin, vaan siksi, että Jeesus Kristus on sovittanut sinunkin puolestasi ne synnit, joihin kuitenkin joudut!
Iloitaan siitä !
Tuo oli viisaasti sanottu!
Moni juoppo taistelee vaivansa kanssa ja pyytää Jumalaa armahtamaan kuitenkin.
Itsehurskas lappiuskolainen mollaa näitä juoppoja, eikä pidä yhtää syntinä sitä, että väheksyy muita. Hän puhuu pahaa muista ilman mitään parannuksen tarvetta, kantaa salaista vihaa jne.
Kumpi menee kotiinsa hurskaampana? Eiköhän se ole tämä juoppo.
Molempia tarvitaan. Ne jotka ovat mielestään onnistuneet voivat rukoilla niiden puolesta joilla ei mene tällä kestaa hyvin. Rakkaus välittää toisesta sellaisena kun hän on, ja haluaa autta jos vain voi auttaa.
Eihän onnistunut muista heikkoa.
Rukoiliko fariseus publikaanin puolesta?
Ellette anna anteeksi toisillenne, niin ei teidän Isännekään anna teille anteeksi teidän rikkomuksia.
"riidellä.
Elikkä. Riitapukarit, kumpi riitapukareista pääsee taivaaseen."
Autuaita ovat
puupäät, sillä he pysyvät pinnalla..
Elikkä. Riitapukarit, kumpi riitapukareista pääsee taivaaseen.
Toinen pääsee, toinwen ei? Riippuu taivastien avainten haltijoista, esim. lapinvanhemmista ja heidän hännystelijöistään?
Ja kelle se avaa, ei kukaan sulje ja kelle se sulkee, ei kukaan avaa.
Ihminen voi toki todistaa syntejä anteeksi mutta siitä huolimatta virka on pyhän-hengen ja jos henki ei avaa, ei hyödytä vaikka kuinka paljon saarnattaisiin syntiä anteeksi.
Siksi ihminen kun siirtyy luonnollisen kuoleman kautta iankaikkisuuteen hänellä tulee olla itsellään kolme todistusta mukanaan ja ne ovat, Pyhän-hengen todistus, seurakunnantodistus ja omantunnontodistus.
Todistuksen saanut tietää omakohtaisesti ja on vakuutettu siitä et usko on elävä, sillä kuolleella uskolla ei näitä todistuksia ole.
Kannattaa tutkia mikä ero on kuolleella uskolla ja elävällä uskolla sillä molemmat sanovat uskovansa.
Luepa uudelleen oikein Raamatusta, ketkä ovat ne kolme todistajaa.
1. Joh. 5:5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
1. Joh. 5:6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
1. Joh. 5:7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
1. Joh. 5:8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
1. Joh. 5:9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.
1. Joh. 5:10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.
1. Joh. 5:11 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.
Ajattelepa nyt, jos ne todistajat olisivat Pyhä Henki, seurakunta ja omatunto.
Yksi näistä, Pyhä Henki on Pyhä Jumala itse hänen kolmas persoonansa. Ilman häntä me emme tule toimeen sekuntiakaan.
Mutta entä nämä kaksi muuta mainitsemaasi?
Omatunto.
Omatunto on ihmisen oma, eri tavoin muodostunut käsitys oikeasta ja väärästä. Omatunto on sellainen joksi se on muokkaantunut niissä olosuhteissa jossa ihminen elämänsä elää.
Jumala ei kuitenkaan rakenna pelastusta sen varaan mikä on ihmisestä lähtöisin, ei siis myöskään omantunnon varaan.
Sanoohan Raamattu että mikä lihasta on syntynyt, on liha.
Iankaikkinen elämä perustuu KOKONAAN Jumalan sanaan.
Seurakunta.
Täälläkin on sodittu vuosia siitä mikä on seurakunta. Seurakunta on Kristuksen ruumis, erilaisista jäsenistä yhteen koottu.
Seurakunta on paitsi ajallinen, ennen kaikkea hengellinen. Seurakunnan muodostavat kaikki ne ihmiset jotka ovat autuutensa rakentaneet siihen uskoon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja että Jumala on hänet kuolleista herättänyt kolmantena päivänä. Jeesus on ainut Jumalalle kelvollinen syntiuhri. Hänessä uskon kautta me tulemme siksi vanhurskaudeksi joka kelpaa Jumalalle.
Ne jotka ovat Kristuksessa ovat Jumalan lapsia, Jumalan perillisiä, esikoisen Jeesuksen Kristuksen ansion tähden.
Koska vastausviestissäsi vahvistit kirjoituksiani? Pyhän-hengen todistus on yhtäkuin raamatuntodistus eli yhtä raamatun opetusten kanssa, seurakunnan todistus on hengellinen seurakunta josta raamattu kuvaa kun ihminen on saanut uskon lahjan eli on päässyt Aabrahamin helmaan, omantunnon todistus taas on et Jumalan-lapset haluavat vaeltaa puhtaalla omallatunnolla vaikkakin joutuvat syntiin ja vikaan, omatunto ei tuomitse vaikkakin tarvittaessa muistuttaa et esim. korjaa asia.
Katsos lammas ei ole kuormien kantaja vaan haluaa kulkea vapaana.
Tästä omantunnon todistuksella jossa myös on kokemus oikeasta armojärjestyksestä, ei ole vain ulkoinen tieto ja lahjan saanut haluaa vaeltaa myös hyvänomantunnonrauhan kanssa, Lestadius saarnassaan mainitsee armoitetuista jotka ovat vasten tuntoa ruvenneet uudelleen ristiinnaulitsemaan kunnian kuningasta on pilkka pyhää-henkeä vastaan ja sitä ei saa täällä anteeksi eikä taivaassa ( ja tämän Jumala sallii muille opetukseksi), sillä ei se ole saman tekevää kuinka täällä vaellamme.
Jumala on sanansa antanut eikä ole mikään ihmisenkaltainen tuuliviiri joka vaihtaa yhtenään mieltänsä kun vain tuuli sopivasti puhaltaa, ei,vaan Jumala on tahtonsa ihmisten eteen laittanut ja ihmisen tulee taivuttaa itsensä Jumalan tahdon alle.
Jumala on järjestänyt pelastuksen, UUDEN ELÄMÄN.
Tämä elämä on Jumala Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa. Ja ketkä ovat tämän todistajat?
Ne ovat net, kuin Raamattu vakuuttaa ja sanoo, Henki veri ja vesi. Totuus ei pala tulessakaan.
Hepr. 13:9
Älkäät antako vietellä teitänne moninaisilla ja muukalaisilla opetuksilla; sillä se on hyvä, että sydän vahvistuu armolla ja ei rualla, joista ei ne mitään hyötyneet, jotka niissä vaelsivat.
Sinun todistuksistasi Raamattu ei puhu mitään!
Henki, veri ja vesi ovat todistuksemme.
Aabrahamin helma on vanhurskasten osa ennen ylösnousemusta, sanoi Jeesus.
Ei se ole Jällivaarassa.
Aivan samoin herran seurakunta on hengellinen ja tuossa aikaisemmassa kun mainitsin seurakunnan todistuksesta, ei tarkoita et ajallisessa seurakunnasta pitäisi todistus saada eli seurakuntalaisilta.
Raamattu kuvaa herran omista ettei ihmiset heitä tunteneet ja heitä vainottiin ja osa tapettiin uskon vuoksi vaikka heillä oli seurakunnan todistus, ei kuitenkaan sellainen kuin lihallinen ihminen luulee.
Vaan niinkuin mainitset Aabrahamin helmaan he ovat päässeet jo täällä ajallisessa elämässä ja vasta viimeisenä päivänä tapahtuu kaikille vanhurskautetuille se ylösnousemuksen ihana aamu.
Mutta ihana se veli Jellivaarassa jonka Jumala on vanhurskauttanut sillä hänen suun kautta herra henkensä kanssa valaisee, ei siis paikka, ei ihminen, vaan herra se on joka omiensa kautta tuo Jumalan tahdon esille ja niitä vanhurskautettuja on yhtälailla meillä Suomessa.
Se vain on seuroissa käynnin tarkoitus ja kuunnella Jumalansanaa jotta Jumala saisi avata näkemään mistä tie vie taivaaseen ja ne jotka ovat saaneet vanhurskautetun osan voivat vain johdattaa muitakin siihen tilaan jotta heillekin koittaisi se kallein lahja omakohtaiseksi joka lahjana on kallein mitä ihminen voi saada.
Sitä armolahjaa kannattaa kaikkien kilvoitella sillä mitkään ajalliset asiat eivät ole sen vertaa ja ylösnousemuksessa matkan vaivat palkitaan, kun usko muuttuu näkemiseksi.
Sillä kristillisyyden saralla on paljon ihmisiä, jotka eivät ole uudestisyntyneitä eli he eivät ole kristuksessa vaikkakin kristillisyydestä puhuvat ja senkaltaisilla on taipumus olla kuin tuuliviiri.
Jokainen ihminen kuin on Jumalanlapsi oikeuden saanut täällä armonajassa on käynyt Johanneksen kasteella joka on aikaan saanut parannuksen ja vielä kertoneetkin lankeemuksestansa, ja minkälaisesta vankeudesta Jumala on nostanut armovaltakuntaansa (tunnustaneet syntinsä) ja niinkuin Johannes todistaa, minun jälkeeni tulee se joka kastaa pyhällä-hengellä, eli herran veressä pesty ja uskon lahjan saaneet ei vaan tiedon vaan herran itseensä asumaan ja niin tällainen ihminen on yhtä kristuksen kanssa ja sitä kutsutaan eläväksi uskoksi.
Armolahja syntiselle ihmiselle kun on saanut herran hengen itselleen ja joka julistaa Jumalan tahtoa syntisen välikappaleen kautta sillä syntinen on pyhä, saastainen on puhdas ja väärä on vanhurskas. Niin on vesi, veri ja henki vaikuttanut et uskosta on tullut elävä.
No nyt sanoit tietämättäsi jotain asiaakin!
Seurakunta on hengellinen, siksi se ei olekaan mikään yhdistys tai määrätty kirkkokunta.
Luther opetti uskotunnustuksesta, että "pyhä yhteinen seurakunta on näkymätön. Muuten siitä ei tarvitsisikaan sanoa,'minä uskon'.
Laestadiuksen seurakuntakäsitys oli hyvin avara, se ylitti kirkkokuntien rajat, kuten hänen kirjeitään lukeneet tietävät. Sama asia tulee esille Sorselen saarnassa.
Aamen. Totta on, tuon edellisen kirjoittajan opetus siltä osin, että esikoisuudessa on joskus opetettu noin. Pyhän Hengen, omantunnon ja seurakunnan todistus tarvitaan taivaspaikkaan.
Kuitenkin raamattu todistaa, että Henki, veri ja vesi ovat oikeat todistajat.
Mitä tulee ihmisen omaantuntoon, se on kyllä venyvä käsite. Emme edes tunne kaikkia syntejämme, vaan pitäisi ymmärtää, että olemme kokonaan syntisiä lihamme puolesta jo syntiinlankeemuksen kautta.
Lihasta syntynyt on liha.
Kirjoitukseni livahti väärään väliin. Tarkoitin ed kirjoittajalla "nimettömän" tekstiä.
Jumala on sana. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Ainoa välimies Jumalan ja ihmisen välissä on Jeesus Kristus. Mutta ne jotka ovat ottaneet Jumalan sanan uskolla vastaan heistä on tullut sanan todistajia, Kristuksen todistajia.
Ja hänen opetuslapsinaan me olemme lähetetyt julistamaan sitä rauhaa ihmisen ja Jumalan välillä jonka Jeesus Kristus on valmistanut.
Ihminen "välikappaleena" on väärä tulkinta, joka johtaa helposti sellaiseen väärään käsitykseen jossa ihmiselle itselleen olisi annettu valta toimia Jumalana ja jossa ihmisen sana muuttuisi Jumalan sanaksi ja paikoin arvokkaamaksikin kun Jumalan sana.
Siksi on syytä koko ajan teroittaa sitä, että me olemme Jumalan lapsia jotka todistamme Jeesuksesta niille jotka eivät ole vielä pelastettuja hänessä. Ja evankeliumin välittäjä on ei "välikappale" vaan Pyhä Kolmiyhteinen Sana, Isä Poika ja Pyhä Henki. Ja me sanaan uskovat Jumalan lapset olemme sanan todistajia.
Meni kohdallensa.
Parannus ei ole tekemisissä. Se on evankeliumin uskomista.
Mutta oma kokemukseni on et Jumala puhuu välikappaleen kautta ja se taas on eri kuin välimies.
Mutta jotka ovat ottaneet Jumalansanan uskolla vastaan heistä on tullut sanan todistajia, kristuksen todistajia. Se on aivan totta ja he opettavatkin aivan samaa oppia kuin edesmenneetkin pyhät koska herra puhuu heidän suun kautta.
Jeesus opetti ellette käänny ja tule niinkuin lapset ette tule sisälle taivaanvaltakuntaan, ja se portti on ahdas ja tie on kaita mikä elämään vie mutta harvat ovat jotka sen löytävät,Nikodeemus joka ei ymmärtänyt mitä on uudestisyntyminen ja tuli yöllä Jeesuksen tykö kysymään miten aikainen mies voi uudestisyntyä, niin sai vastauksen, sinä olet mestari seurakunnassa ja et tiedä, ja niinkuin raamattu sanoo Nikodeemus oli fariseusten pää ja fariseukset kinastelivatkin monta kertaa Jeesuksen kanssa niinkuin eräässäkin paikassa mainitaan kun he sanoivat Jeesukselle, näemmehän me kirjasta ja onhan meillä isäjumala taivaassa niin saivat niin kovan vastauksen et he ovat isästä perkeleestä.
Niin, moni sanoo uskovansa Jeesukseen mut jos Jeesus puhuu jonkun kovan sanan välikappaleen kautta niin ihmiset eivät uskokkaan, katsos Jumalan sanaa. Eikä herran omat luule olevansa Jumala vaikka raamattu todistaa heistä korkein sanoin, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa julistamaan sen tahtoa joka on heidät pimeydestä ihmeelliseen valkeuteen saattanut.
Siis muinoin he olivat pimeys mutta nyt he ovat valkeus ja vain tällaiset saarnaavat synnin nimeltä siinä tarkoituksessa et pimeydessä oleva näkisi mihin hän on matkalla jollei muutosta tässä armonajassa tule.
Perkeleen joukko taas puolustaa syntiä saarnaamalla, kaikki on maksettu uskotaan vain et juuri tällaisena me saamme uskoa ja jos joku kristitty tulee nuhtelemaan synnillisestä elämästä niin heti tulee vastaus, mikä sinä olet meille saarnaamaan oletko sinä joku pyhä jaa taidatkin olla synnitön.
Kannattaa tutkia miksi Pietari ristiinnaulittiin ja minkälaisia saarnoja Pietari saarnasi, miksi Jumalan mies Johannes Kastaja menetti henkensä ja nyt on odottamassa ylösnousemuksen ihanaa aamua, huomaa Herodes kokoontui sen ajan pappien kanssa, eli ei ollut julki Jumalaton jotka eivät ole kiinostuneet mitä kuoleman jälkeen on odotettavissa.
Minkähän takia Jeesus on sanonut ettei laista pidä piirtoakaan katoaman niinkauan kuin maailma pystyssä pysyy? Mikä on lain tarkoitus ja tehtävä? Ja miksi sitä yleisesti vastustetaan huutamalla ettei laki kuulu kristityille, (kyllä kristityt tietävät etteivät ole lain alla), Jeesuksen ristin vihollisilla on tietty oppi jota Apostoli Paavali tuo esille koska sitä oppia hän julisti ennen kääntymystään ja ennen kääntymistään hän taas oli lain alla.
Kyllä Paavali tuo esille miksi lakia pitää saarnata, sillä on vissi tarkoitus Jumalan pelastussuunnitelmassa ja Paavali tuo myös esille kun myös näki kun lakia ei saarnattu et mikä vaikutus Jumalan sanalla silloin oli, kun ei ollut toista "terää".
En minä kinastele, pois se minusta. Minulla on Raamattu josta Jumalan sanan luen.
Jokainen saa tietenkin olla sitä mieltä kun on.
Minä olen saanut uskoni lahjana Jumalalta.
Minut on Kastettu Pyhällä Kasteella Jeesuksen omaksi. Kristus on minun puolestani kärsinyt kuollut ja noussut ylös kuolleista. Minä uskon sen, mitä Raamatussa hänestä sanotaan. Kaikki syntini ja vikani on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Monen todistajan suusta sen olen saanut kuulla omin korvin. En epäile yhtään mitä Jumala sanassaan minulle sanoo. Aamen!
Eikö sovita, että Jumalan Valtakunta saa edelleen pitää oikeudet taivaspaikkojen jakamisen suhteen?
Jos niitä ihmiset alkaa jakamaan niin ensin niistä valitsijoista tulee karsia pois saatanaa jumalanaan palvelevat ja se ei ole välttämättä helppoa.
Sinulla on outoja sanontoja. Tänään on ainakin kahdessa paikassa prändisi. Kerropa millainen Jumala sinulla itselläsi on?