Kuinka usein käytte taaperoikäisten kanssa ulkoilemassa? Itsellä on vähän huono omatunto kun saan itseni revittyä liikkeelle vain joka toinen päivä tai muutaman kerran viikossa. Lapseni on 1v 2kk. Hän ei osaa vielä kävellä, vaan konttaa ja siinä sivussa laittaa kaiken mahdollisen suuhun. Suusta saa sitten tonkia pullonkorkkeja ja kiviä sekä muuta mukavaa. Eikö leikkikentät ole tärkeässä roolissa vasta sitten kun lapsi osaa jo kävellä? Onko tästä äidin laiskuudesta jotain haittaa lapselle?
ulkoilu ei huvita äitiä :-(
laiskamato-mamma
274516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
ihan vauvasta asti, ihan vastasyntyneestä..
Meillä sama jutu. Noi isommat kyllä juoksee itsekseen pihalla (nyt joku repii pelihousunsa, etteikö suurperheen äiti seiso siellä pihassa lapsiaan vahtimassa, sillä niin KAIKKI pienperheelliset tekevät, hehheh - en tidä oletko lukenut noita juttuja...). Mutta tämä nuorimmainen täytti just 1 ja konttaa. Ei viihdy rattaissa eli kun ulos mennään pitäis päästä konttamaan ja kiviä syömään ja roskia suuhun tunkemaan:) On senverran työlästä, ettemme mekään päivittäin ulkoile. Odotellaan sitä kävelyä...
Ei mekään joka päivä käydä, sadepäivät nyt itsestäänselvästi pysytään sisällä (no, lapset tykkäävät lämpimällä sateella pomppia takapihalla mutta äiti jättää tosikkona riemun väliin) ja toisinaan... tämä meidän elämä on niin kertakaikkisen väsyttävää että aina ei vain jaksa. Se lähteminen on aina yhtä huutoa ja vastaan tappelemista, ja takaisin kotiin tuleminen sama show. Joskus jätän väliin ihan suosiolla. Imee meinaan mehut loppupäiväksi sellainen parin tunnin ulkoilusessio, nuoremmalla (2-vuotias) kun riittää omaa tahtoa vaikka koko kylälle mutta itsestuojeluvaistoa ei lainkaan. Juoksee autotielle suuna päänä katsomatta mihinkään, jos pitää kädestä kiinni, heittäytyy veltoksi. Ei suostu "rajoitettavaksi" :D siis: aina rattaissa. Isompi käyttäytyy kauniisti (ja kehuu itseään siitä joka välissä :D) mutta sen nuoremman jatkuva kiukku ja riuhdonta ottaa koville, kun siinä samalla kuitenkin on katsottava ettei vanhempis aa niitä loistoideoita... niinkuin kuinka monta käpyä menee suuhun ja jos nyt päästän irti niin putoanko.
Hiki tuli ajattelemisestakin... mutta silti lähdetään ihan kohta leikkipuistoon. Tulen sitten tänne itkemään kun päästään takaisin...
***
joskus jopa kolmekin kertaa päivässä mutta usein kaksi. Yksi ulkoilu on pakollinen päivällä sillä koirat on saatava lenkille. Kuivalla ilmalla olemme jo klo 9.00 menossa puistoon ja joskus illalla ennen iltapuuhia leikimme talon pihalla. Itsellä pää tuntuu pöhnäiseltä jos sisällä vaan kökkii ja lapsesta tulee levoton ja nuutunut (poika 1v7kk)
Me lähes tulkoon asutaan pihalla. Usein jopa syödään. Vesisateellakin mennään vaunujen kanssa kävelylle taikka laitetaan kurikset päälle! Poika reilun vuoden ja tyttö 4 kk. Ja itse poika pyytää pihalle, kesällä jopa nukkui iskän kanssa teltassa 14 tunnin unet! Suuhun menee tavaraa mutta tulee ne sieltä uloskin.....
Heippa! Mulla on 1v 9kk kaksoset, ei mekään ulkoilla joka päivä. Sisälläkin pienemmässä läänissä on välillä työtä ja tuskaa pysyä näiden täynnä energiaa pursuilevien pienten taaperoiden perässä, heh. saatikka sitten ulkona. Ei siitä mitään tulisi, tunnustan, että en edes pärjäisi ulkona nyt näiden perässä. Rattaiden kanssa lenkillä pärjäisi kyllä, kun ensin saisi kauhean huudon ja tappelun jälkeen kaksikon niihin istutettua. Hyviä äitejä ollaan... vaikkei joka päivä ulkoillakkaan lastemme kanssa, uskotaan niin.. Tulee vielä sellainenkin aika, et lapset suurinpiirtein käypi sisällä vaan syömässä ja nukkumassa ja muun ajan juoksentelevat ulkosalla!
heikkalaatikon reunalla kaivelemassa pienestä suusta milloin mitäkin sinne sopimatonta.
Eli meillä vauvaikäiset ovat nukkuneet päiväunet vaunuissaan ja nyt kun esim toiseksi nuorimmainen on 1v ja 9 kk ja osaa itse panna halutessaan kengät jalkaan ja lakin päähän, hän kulkee sisään ja ulos omaan tahtiinsa. Samoin tietenkin isommatkin.
Väliin jää aina kuitenkin tuo "liian iso vaunuissa nukkumaan ja liian pieni kävelemään"- vaihe, jolloin ulkoilu on melkein kokonaan sen varassa, että tehdäänkö kärrylenkki kauppaan tai postiin tms.
Eikai tuohon ulkoiluun ole mitään oikeaa määrää, sitten mennnään ulos kun huvittaa. Kyllä itsekin muistan kun poitsu oli siinä iässä vielä ettei kävellyt niin ei sielä ulkona tahtonut kertakaikkiaan olla paljo tekemistä. ei huvittanut leikkiä yhes paikkaa, ei hiekkalaatikolla, ei istua pitempää aikaa rattaissa. Piti päästä vaan mönkimään maahan ja syömään kaiken mitä vastaan tuli! :)
Kyllä minusta ihan vallan riittää lapselle että pääsee edes vaikka joka toinen päivä ulkoilemaan. Ja paljonhan tuo ulkoileminenkin riippuu siitä että onko sitä omaa pihaa vaiko ei: omalle pihalle on paljon helpompi mennä oleskelemaan kuin taas lähteä jonnekin yleisiin leikkipuistoihin.
Tällä hetkellä poitsu on pian 2v, tykätään olla omalla pihalla kun semmoinen onneksi löytyy. :) Pihalle mennään näin kesäaikaan useita kertoja päivässä, melkein joka välissä. Näin kesällä on helppoa sinne ulos mennäkin kun ei tarvitse kuin kengät ja lakki päähän. :) Nyt kun poika tykkää istua taas rattaissakin niin käydään vähintään kerran päivässä sellasella 4 kilsan lenkillä.
Lapset tarvitsee päivittäin raitista ilmaa!! Sitten itketään täällä kun lapset on levottomia!Kyllä meidänkin lapset hyppis seinille jos ei ulos pääsis!!
Helpottavaa tietää, etteivät kaikki muutkaan ole innokkaita ulkoilijoita. Nimenomaan se mönkiminen ja hiekan syöminen rassaa koko touhussa niin paljon, että olen ajatellut sinnitellä muutamalla ulkoilureissulla viikossa siihen saakka, kunnes lapsi osaa kävellä.
Ja tarkennuksena siis, että kyllä lapsi vaunuissa pääsee ulkoilemaan useammin, ja ennen nukkui aina päikkärit ulkona. Nyt ei enää viihdy vaunuissa eikä myöskään nukahda niihin.
Heissan!
Me aloitettiin ulkoilla kun tyttömme alkoi konttaamaan 8 kk:n iässä. Tytön lempparipuuhaa oli silloin kontata maassa taloa ympäri eikä hän edes laittanut paljon juttuja maasta suuhunsa. Nyt kun ikää on 1 v 2 kk ollaan kesällä melkein koko ajan ulkona, sisällä ei kerta kaikkiaan jaksa olla. Se siinä on tietysti huonoa, että siivoominen jää väliin, sotkua meinaan silti syntyy!
muuta sitä suuhunlaittamisasiaa mihinkään. Sitä vaan ehtii nopeammin paikasta toiseen..
ainakin meillä heti kun kävelemään lähdettiin niin ei enää kiinnostanutkaan tukkia sinne suuhun kaikkea. Sillon ku konttas sinne suuhun eksyi kaikki mikä eteen tuli, mutta sitten ei enää mennykään mitään suuhun kun keskityttiin siihen kävelemiseen. Että näin.
Meillä pojan kanssa käydään ulkona kaksi kertaa päivässä vähintään. Heti aamusta 2-3 tuntia ja illallakin 2-3 tuntia. Usein käydään ajelemassa pyörällä pikku lenkkejä ja kävelemässä. Nyt kesällä lämpiminä päivinä ja iltoina rannalla leikkimässä ja uimassa. Leikkikentillä ravataan ja istutaan hiekkalaatikolla ja kiikutaan ja remutaan yhdessä.
laiskamatoja! Lapsi tarvitsee ulkoilua ainakin 2 kertaa päivässä. Ei vältysti joka päivä, mutta yleensä.
Sadekelihän on lapsesta kaikista kivointa. On mutaa ja vettä...sotkua tulee, mutta voi voi! Sellaista se elämä on pienten kanssa.
Ja mitä suuhun pistämisiin tulee, niin joo, meneehän ne kaikki kivet sun muut suuhun, mutta sitä varten on äiti ja isä, että ne opettavat lasta, että ei saa laittaa niitä suuhun!! Kyllä yksivuotiaskin jo oppii sen...katsoo aikuista samalla, kun laittaa suuhun ja odottaa jo kieltoa ja kiellon tullessa, tiputtaa kiven. Se on oppimisprosessia.
Ei leikkikentät ole kyllä vuoden ikäisille usinkaan suunniteltu, mutta hiekkalaatikon jos löydät tai keinut (voit vaikka itse keinua lapsi sylissäsi), niin ne ovat kova sana. Teet kakkuja ja lapsi rikkoo ne- mikäs sen hauskempaa! TUtkitte luontoa yhdessä...ihmettelette muurahaisia, nimeätte asioita (puu, kukka jne.) Kyllä sitä tekemistä riittää. Voithan mennä itse kävelylle ja ottaa lapsen rattaisiin (ai niin, et jaksa).
Sanoisin, että on äidin laiskuudesta haittaa. Lapsen kasvulle ja kehitykselle ulkoilu on yhtä tärkeää kuin uni, ruoka, liikunta ja leikki.
Kuten sanottu, ei ollut kyse vaunuttelusta vaan ulkoilusta leikkikentällä. Vaunuissa lapsi kyllä pääsee nuuskimaan tuulta ja ihailemaan luontoa miltei päivittäin. Leikkikentälle en viitsi häntä joka päivä viedä vielä tämän ikäisenä. Tosin vanheneehan tuo päivä päivältä, joten ehkä pitäisi pikkuhiljaa totutella ajatukseen...
tärkeintä. Ei se miten lapsen sinne vie. Jos tuntuu että lapsi on liian pieni leikkikentille niin sitten vaunuillaan. Täytyy tosin sanoa että meillä poika istui jo hiekkalaatikolla 9kk lähtien. Oli niin ihanaa hänen mielestään valuttaa hiekkaa sormien välistä!! Keinutkin oli mukavia. Nyt 1v7kk kiipeillään telineissä, liuútaan mäkeä, kiikataan ja tehdään kakkuja....lapset oppii kun antaa niille mahdollisuuden oppimiselle.
en käsitä ,ettei joku jaksa ulkoilla.
missä kunnossa mahdat itse olla kos olet aina kotona sisällä?
no eihän 1v 2kk viihdykkään enää vaunuissa.mutta rattaissa viihtyy varmasti.tekisi hyvää itsellesikin kävelylenkki päivittäin.
itse vein lapseni 10kk ikäisenä ekan kerran hiekkalaatikolle.nopesti oppi (2 viikossa)ettei hiekkaa syödä kun kielsin ja neuvoin ,että vain ruokaa syödään.
älä aliarvioi lastasi.reipastu!ala opettaa lastasi kävelemään,pidä käsistä kiinni ja talutat.
itselleni on itsestään selvää ,että vähintään kerran päivässä ulkoillaan.yleensä aamupäivisin ollaan puistossa ja iltapäivällä kävelylenkillä.
reipasta mieltä sinulle.älä opeta lapsestakin kaltaistasi laiskaa sohvaperunaa.
10 kuukauden ikäinen toki oppii olemaan syömättä hiekkaa, pitää vaan neuvoa :D
Anteeksi, mnulla on todella huono päivä mutta tuo kuulosti vain Niin ääliömäiseltä että oli pakko kuitata.
***
Sinulle Tristar: oletko huomannut että sinulla näyttäisi olevan useamminkin nuita "huonoja päiviä"...kovasti näillä keskustelupalstoilla haukut muiden kommentteja ja mielipiteitä, aivan suotta. Luuletko tosiaan olevasi niin paljon meitä muita viisaampi..? Ei nuo sinunkaan kommentit joka paikassa niin järkevältä kuulosta, päinvastoin... (olet tunkenut itsesi melko moneen keskusteluun, sinnekin mistä et tiedä mitään..mutta haukkua osaat.)
Niin ja tähän viimeiseen kommenttiisi: en tiedä kuinka "ääliömäisiä" sinä ja lapsesi olette, mutta minun lapseni ainakin ymmärsi jo 10 kuukauden ikäisenä mikä on oikein ja mikä väärin kun häntä opetti. Että turhaan haukut ääliömäiseksi...
Kyllä mä ainakin käyn 1 v 3kk:n ikäisen pojan kanssa ulkona kerran päivässä pari-kolme tuntia kerrallaan ja poika ihan mielissään kävelee ulkona pitkiäkin matkoja jne...
ei sitä aina jaksa näin kesäisin varsinkaan koko päivää sisällä mitenkää olla hulluksihan sitä tulisi jos ei mihinkää pääsisi..
Mut sit taas kun tulee syksy ja pimeä niin saapas nähdä kuin minun ja pojan ulkoiluiden käy...
Outp olen, ja negatiivisesti yllättynyt siitä mitä ajatustasoa täällä toisinaan edustetaan. Niinkuin joku joka pitää 10-kuisen käytöstä Omana ansionaan :D
"Luuletko tosiaan olevasi niin paljon meitä muita viisaampi..? Ei nuo sinunkaan kommentit joka paikassa niin järkevältä kuulosta, päinvastoin... (olet tunkenut itsesi melko moneen keskusteluun, sinnekin mistä et tiedä mitään..mutta haukkua osaat.) "
Hmmh. Tiedän monesta asiasta paljon, ja tungen nokkani vain sinne missä sitä suorastaan kerjätään. En väittele asioista joista en mitään tiedä, ehkä siksi olet saanut vaikutelman siitä että "tiedän kaiken"? Kun avaan suuni, on minulla siihen syy.
***
ensin sitä mieltä että 5,5h päiväunet on ihan normaaleita ja kysyjällä on vikaa eikä äidillä.. miten siinä kuitenkin pitäisi 2kertaa ulkoillakkin vielä päivässä??
no joo halusin vaan muutenkin kertoa, että puhuin tänään asiasta ja se menee nimettömänä tietona lapsen nuvolatädeille..
puhuin myös tästä kyseisetä ulkoiluttamisesta kun tämä kyseinen lapsihan on päässyt noin 5kertaa ulos koko kesän aikana..
Mietin samaa.
Mutta toisaalta, eikö ole mukava kun on aina jokunen Täydellinen äiti asettamassa meidät inhimilliset omille paikoillemme.
;-)
"ensin sitä mieltä että 5,5h päiväunet on ihan normaaleita ja kysyjällä on vikaa eikä äidillä.."
Niin tosiaan olin, ensin. Sittemmin kävi ilmi että äidillä on ongelma myös. Liittyy asiaan miten?
"miten siinä kuitenkin pitäisi 2kertaa ulkoillakkin vielä päivässä?? "
Tätä? Nyt voisit lukea uudestaan, mikä on minun kirjoittamaani ja mikä ei. 2 kertaa päivässä ulkona? Ei minun elestäni mikään normi. Sekoititko jonkun muun puheeseen?
"puhuin myös tästä kyseisetä ulkoiluttamisesta kun tämä kyseinen lapsihan on päässyt noin 5kertaa ulos koko kesän aikana.. "
Jos joku ei joka päivä jaksa ulkoilla, on aika huimasti eri asia kuin 5 kertaa kesässä päässyt ulos. Eikö?
***
Mitä enemmän lapsesi tunkee kaikkea suuhun, sen paremman vastustuskyvyn saa. Mitä enemmän lapsen ympäristössä on puhdasta asfalttia sen todennäköisemmin hän sairastuu allergiaan ja astmaan.
Leikkikentät voisi oikeastaan lopettaa. Ne jos mitkä kahlitsevat lapsen mielikuvitusta. Metsässä tai puistossa seikkailu on leikkikenttää kehittävämpää. Anna kontata, möyriä ja tutkia luontoa mielin määrin.
Uskon ettei lapsellani ainakaan siita ole ongelmaa, etteiko altistuisi kaiken maailman bakteereille. Meilla on nimittain kaksi kissaa kotona. Toisaalta olen antanut lapsen konttailla takapihan nurmikolla. En kyllakaan ole laskenut sita ulkoiluksi kun ajattelin etta oikea ulkoilu tapahtuu ainoastaan leikkikentalla...