Etsin sopivaa uudiskohdetta Helsingin ja Espoon alueelta. Kuinka voin tarkistaa ettei alueella ole tai ei ole tulossa sossun kämppiä?
Riittävän kalliille alueelle ei ilmeisesti kaupungin vuokra yms kämppiä tule. Paljonko pitää olla neliöhinnat ettei sossulla rahat riitä.
Valmiilta alueelta voi käydä tarkistamassa hengaileeko sossutyypit kaduilla mutta uudiskohteissa sitä ei voi tehdä.
Miten ja millä perusteilla sossu yleensä hommaa kämppiä?
Rakennutaako, ostaa valmiita rakennusfirmoila vai ostaa vanhoja ?
Varataanko joka alueelle oma sossukiintiö tms ?
Riittävän kalliille alueelle ei ilmeisesti kaupungin vuokra yms kämppiä tule. Paljonko pitää olla neliöhinnat ettei sossulla rahat riitä.
Valmiilta alueelta voi käydä tarkistamassa hengaileeko sossutyypit kaduilla mutta uudiskohteissa sitä ei voi tehdä.
Miten ja millä perusteilla sossu yleensä hommaa kämppiä?
Rakennutaako, ostaa valmiita rakennusfirmoila vai ostaa vanhoja ?
Varataanko joka alueelle oma sossukiintiö tms ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikäs porvari sinäkin luulet olevasi. Eivät sosiaalitoimiston asiakkaat sen huonompia ihmisiä ole, eivät kaikki ryyppää ja mellasta. Mutta lähtökohtana on, että kaikkialla, missä on asuntoja vuokralla, yksityistenkin asuntoja, siellä on myös sosiaalitoimiston asiakkaita. Vuokramaksimi on noin 520-550 euroa yksin asuvalta, perheelliseltä enemmän. Eli tätä kalliimman vuokran alueilla ei sosiaaliluukun asiakkaita näe. Kaupungin vuokratalot ovat sitten vielä oma lukunsa, niitä on ympäri kaupunkia, aina Katajanokkaa ja Ruoholahtea myöten. Mutta eivät ne köyhät sinua pure, älä pelkää.
Olen keskiluokkainen asuntovelallinen. Useat meistä eivät halua naapurikseen mustalaisia tai somaleita. Ne laskevat asunnon arvoa ja vähentävät viihtyisyyttä. Sossun kämpät ovat hyvä juttu jos työvoimatoimisto ei pysty tarjoamaan kunnon töitä. Eläkeläis mummot ja matalapalkkaiset työläiset ovat haluttuja naapureita.
Tunnen itseni joskus köyhäksi. Asun vanhassa 50-luvun kämpässä jossa putkiremontti lähestyy. Jos olisin työtön yksinhuoltaja äiti voisin saada ruoholahdesta uuden terassihuoneiston ilmaiseksi käyttööni.
Suomalainen tasa-arvo on sitä että köyhästä tehdään rikkaampi kuin keskituloinen keskituloisen verovaroin.
Sosiaalitoimen asiakkaita voi asua ihan missä vain. Luuletko olevasi joku "parempi" ihminen, kun tuollaista kyselet. Se sosiaalitoimen asiakas voi olla vaikka paras naapurisi, etkä sinä sitä tiedä. Ei kaikki, eikä edes suurin osa, ole niitä reppanoita, joiksi luulet kaikkia ko toimen asiakkaita.
Jatka vielä kotona asumista. Äitisi tekee ihan hyvää ruokaa ja pesee lisäksi pyykkisi.
Iskältä löytyy viikkorahaa, että ei pitäisi olla huolta. Minäkin annan kansaneläkkeestäni aina silloin tällöin muutaman kympin.
Kunhan nyt vähän vartut, niin minä neuvon miten kaupungin vuokra-asuntoa haetaan.
Pahoja alueita mm. Puotila, Kontula ja etenkin Vuosaari.
Muutimme äskettäin Vuosaaren Aurinkolahteen ja tätä aluetta kannattaa kaikkea muuta kuin välttää. Aivan loistava ja rauhallinen alue lähellä merta ja luontoa. Aurinkolahtea ei voi mitenkään verrata esim. Kontulaan.
..rauhallisimpia nukkumalähiöitä. Täällä ei ole viinakauppaa, muutama ravintola ostarilla..ei mitään mikä keräisi rauhatonta liikehdintää alueelle. Mahtava paikka asua!! Upeat ulkoilumaastot, vehreät ja vihreät..merenrantaankaan ei mahdoton matka, Ihana paikka asua!
Joissakin paikoissa lemuaa aina, kuten Rautatieasemalla, toisissa vain kesäisin, mutta pahasti, kuten Aleksis Kiven kadulla.
Joissakin paikoissa haisee raadolle ilman selvää syytä, kuten Kannelmäen kirkon läheisyydessä ja toisaalla selvästä syystä, kuten Vantaalla Sairaalakadulla, missä hajun aiheuttajaksi paljastui roskalaatikkoon ujutettu ketun raato.
Helsingin Sanomat kysyi Esplanadin hajumysteerin yhteydessä lukijoilta, missä muualla pääkaupunkiseudulla haisee. Vinkkejä tuli yhteensä 114, ja ne kertoivat 45 eri paikan haisevan pahalle.
"Tehtaankadun länsipäässä on voimakas viemärin löyhkä hellepäivinä. Tulee aikamoisena yllätyksenä Eiranrannan asukkaille, että kalliin neliöhinnan terassiin kuuluu moinen haju", kertoi Tehtaankadun asukas.
"Elämäni pahin raadonhaju on leijaillut Kannelmäen kirkon lähellä. Nenä ohjasi kirkon pensaiden juurelle", tuskaili lenkkeilijä.
Lähes kolmanneksessa 45 hajupaikasta valitettiin haisevan oksennukselle.
Esplanadin hajudraaman seurauksena myös muun muassa Munkkiniemen puistotiellä, keskustan ja Kallion puistoissa sekä Taka-Töölössä oksennuksen löyhkän aiheuttajaksi epäiltiin lehmuksia ja kirvoja.
Eniten lukijoita häiritsi Aleksis Kiven katu, jonka kuvailtiin oksennuksen lisäksi haisevan lannalle, pilaantuneelle ja kuolemalle.
"Kuvittelin, että viemärissä on mätänemässä rotanraatoja", selvitti katua usein pyöräilevä.
Seuraavaksi eniten valitettiin Munkkiniemen puistotien, Viikin, Kaivopuiston, Ruttopuiston ja Herttoniemen Sahaajankadun hajuista.
Eniten vinkkejä tuli Helsingin löyhkistä, mutta ei Espoota ja Vantaatakaan kehuttu pullantuoksuisiksi.
Espoolaiset valittivat muun muassa Otsolahden ja varsinkin sen luoteiskulman haisevan Tapiolassa, ja Suomenojan jätevedenpuhdistamon levittävän ulosteen hajua Soukkaan asti.
"Aina, kun tuulee Westendin suunnasta, ilmassa on ulosteen haju. Syynä ei ole raha vaan Suomenojan puhdistamo", kertoi soukkalainen lukija.
Espoolaisia tuskastutti myös Ämmässuolta leviävä lemu Vanttilassa, Kauklahdessa ja Espoon keskuksessa.
Vantaalaisten lenkkeilijöiden mukaan Keravanjoen eteläpuolella Heurekan kohdalla kiusaa määrittelemätön paha haju ja Valimotiellä Veromiehenkylässä jätteen lemu.
Viemärin, samoin kuin ulosteen kerrottiin haisevan noin viidenneksessä paikoista. Useissa paikoissa haisevat eri löyhkät samanaikaisesti.
"Ruoholahdessa haisee Kemiran kohdalla. Kuin kaasupullo vuotaisi ja kaveri pieraisisi", kertoi Lauttasaareen päivittäin ajava lukija.
Ympäristökeskuksen johtava ympäristötarkastaja Juha Lahtela ei pidä Helsinkiä haisevana kaupunkina.
"Hajut ovat hyvin paikallisia. Ihmisten kertomat hajuhaitat tarkistetaan. Jos haju haittaa tilapäisesti ohikulkijoita, emme ryhdy yleensä toimenpiteisiin, mutta jos se tunkeutuu koteihin, siihen puututaan", Lahtela kertoo.
Hajuja voidaan mitata. Kaupungin hajuista, esimerkiksi tehtaiden piippujen suulta, kerätään näytteitä foliopussiin ja haju kuljetetaan laboratorioon tutkittavaksi.