mitä mieltä vanhemmat olette siitä, että ns. vaihtoehtoisten maailmankuvien opetusta lisättäisiin uskonnonopetuksen rinnalle? voiko tunneilla puhua (enemmän?) erilaisista rajatiedon ilmiöistä ja pohtia vapaasti niiden olemassaoloa, kuitenkin "turvallisesti" pelottelematta ja kiihkoilematta? Aiheista esim. elämä muualla universumissa, enkelit, sielunvaellus, henget ym.
Tiedän lähipiirissäni tapauksia joissa lapsilla on ollut näistä kokemuksia. Ylipäätään yhdellä sun toisella on jonkinlaisia rajatiedon kokemuksia mutta niistä ei haluta puhua.
Omasta mielestäni yksi lasten ja aikuistenkin huonovointisuuden syy on se, ettei meistä monellakaan ole henkistä turvaverkkoa etenkin silloin kun tapahtuu menetys tmv. Lisäksi televisiosta ja netistä vyöryy lasten silmille jos minkälaista katastrofia, joista voi aiheutua pelkoa. Perinteinen kristinusko ei myöskään ole pystynyt tarjoamaan tarpeeksi apua erilaisiin kysymyksiin.
Korostan vielä että tarkoitan avointa keskustelua lasten kanssa asioista joista yleensä vaietaan, ei tuputtamista vaan kysymysten esittämisen kautta autetaan lapsia pohtimaan elämän eri ulottuvuuksia.
Kuinkahan muuten kouluissa tällaista tehdään, olisi myös mielenkiintoista kuulla opettajilta ja vanhemmilta.
Tiedän lähipiirissäni tapauksia joissa lapsilla on ollut näistä kokemuksia. Ylipäätään yhdellä sun toisella on jonkinlaisia rajatiedon kokemuksia mutta niistä ei haluta puhua.
Omasta mielestäni yksi lasten ja aikuistenkin huonovointisuuden syy on se, ettei meistä monellakaan ole henkistä turvaverkkoa etenkin silloin kun tapahtuu menetys tmv. Lisäksi televisiosta ja netistä vyöryy lasten silmille jos minkälaista katastrofia, joista voi aiheutua pelkoa. Perinteinen kristinusko ei myöskään ole pystynyt tarjoamaan tarpeeksi apua erilaisiin kysymyksiin.
Korostan vielä että tarkoitan avointa keskustelua lasten kanssa asioista joista yleensä vaietaan, ei tuputtamista vaan kysymysten esittämisen kautta autetaan lapsia pohtimaan elämän eri ulottuvuuksia.
Kuinkahan muuten kouluissa tällaista tehdään, olisi myös mielenkiintoista kuulla opettajilta ja vanhemmilta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
aika riskaapelia hommaa. Riippuu minkä ikäisiä lapsia tarkoitat. Alakoulun puolelle en ottaisi noita asioita edes keskusteluun, ottaen huomioon lasten kehitystason siinä vaiheessa. Sadun ja toden raja kun on vielä aika häilyvä.
Muutenkin uskon aika monien luokittelevan nuo ilmiöt ns. huuhaaksi, joten voipi piankin tulla kommenttia kotoa.
No vastasin opena, mutta olenpa myös vanhempi ja jo lastenlapsiakin.
Keskittyisin keskusteluissa kaikilla asteilla enempi ihmissuhteisiin, tunne-elämään, pulmatilanteiden ratkaisuihin yms. Siis moraalisiin ja eettisiin pohdintoihin ikäkaudelle sopivalla tavalla.
Totta, tarkennan siis etten tarkoita aivan ala-asteen oppilaita.
Niin....tällaisen pohdiskelun "huuhaaksi" latistaminen on helppo ratkaisu mutta samalla voidaan evätä lapsilta jotain tärkeää. Ihmiskunta jatkaa iänikuisella pelkolinjalla; se mitä ei tunneta on puheenaiheena tabu - uskotaan siihen että maa on litteä kunnes kaiken perässä laahaava Tiede todistaa jotain. Itse tulen tiedemaailmasta ja olen kyllästynyt sen ns. totuuksiin.
Toisaalta kun seuraa näitä nuoria, hehän suorastaan ahmivat mielikuvitusta ruokkivia asioita kirjoista ja leffoista, jotka nimenomaan sivuavat kyseistä aihepiiriä.
Itsekin olen kiinnostunut kaikenmaailman asioista, myös noista aloituksessa mainitsemistasi. Keskustelen myös jos puheeksi tulee. Uskoisin murrosikäisten ja lukiolaisten olevan hyvinkin kiinnostuneita näistä. Ja myönnän myös, että on vielä hyvin paljon tutkimattomia alueita ja ilmiöitä.
No kunpa nyt joku koululaisen vanhempikin ottaisi kantaa. Olisihan tässä jo alkua :)
Hyvä että joku muukin opetusalan ihminen on näistä kiinnostunut. Lisäksi näin vanhempana olen enemmän alkanut kyseenalaistaa Raamattuun perustuvan opetuksen, siitähän puuttuu yhtä sun toista, valittu vain aikansa kirkon vallassaoleville sopivat tekstit. Samaten tähän liittyen käsitys ajan naisista tai naisen asemasta on vääristynyt.
rajatietoa sitten opettaisi? Mikä laitos kouluttaa ammatti-ihmisiä opettamaan näitä asioita. Jos jotakin koulutunneilla käsitellään, tarvitaan siihen olla jonkinlainen oppimateriaali, joka olisi tässä tapauksessa kenen tuottamaa? Tarkoitan, että opetuksen pitäisi olla samantasoista ja -sisältöistä koulusta riippumatta. Henk.koht. en todellakaan halua, että lapseni joutuisi koulussa pohtimaan näitä asioita. Vapaa-aikana jokainen tietenkin pohtii, mitä haluaa.
materiaali voisi perustua esim alkuperäiskansojen maailmankäsityksiin taikka tieteen löydöksiin.
Opetustapa erilainen kuin perinteinen uskontotunti, pohtiva eikä valmiita vastauksia tuova.
saa opettaa, mutta keskustella asioista saa, että on erilaisia uskomuksia. Ja uskovaiset vanhemmat varmasti nostavat äläkän, kun he uskovat kirjaimellisesti sen mitä heille on opetettu, kaikki muu huuhaata.
laajentaaksenne tajuntaanne??
Erilaisista maailmankuvista voi varmasti ussantunneilla keskustella. Mutta pitää muistaa, että rajatietoa varsinaisesti opettamaan ryhtyvä toimii opetussuunnitelman ulkopuolella.
Siinä vaiheessa, jos minun lapseltani kokeessa kysyttäisiin hengistä ja kummituksista ja ufoista, nostaisin äläkän. Samoin silloin, jos opetus alkaisi painottua tämmöisten huuhaajuttujen, anteeksi vaan, pohtimiseen.
Minun lapseni käy uskontotunneilla siksi, että katson esimerkiksi Raamatun tuntemisen olevan osa yleissivistystä, samoin oletan, että lapseni saa tietoa paitsi kristinuskon teologiasta myös muista maailmanuskonnoista. New age- hömpätkin saa toki mainita ja niistä voi keskustella, mutta vähiä uskontotunteja ei pidä tuhlata tällaiseen ylenmäärin, koska opetussuunnitelmassa riittää paljon tärkeitä asioita, jotka tunneilla on käsiteltävä.
Totuuden nimessä on myös todettava, että minä menettäisin luottamukseni opettajaan, joka tuhlaisi kallisarvoisia opetustunteja jaarittelemalla poltergeist-ilmiöistä yms.
En itsekään haluaisi keskustella kummituksista saatika poltergeistista jotka ovat aiheina pelottavimmista päästä aikuisillekin.
Olen yrittänyt (ilmeisesti huonosti) selittää mitä ajan takaa. Mielestäni tulisi pohtia tietoisuuden merkityksiä avoimesti. Tämä on kaikkea muuta kuin huuhaata. Tieteessä tietysti tutkitaan myös mutta kuten totesin, se ei pysty vastaamaan kaikkeen.
Miksei voida spekuloida sillä ajatuksella, ettemme olekaan yksin avaruudessa?? Tästä voidaan käyttää huuhaanimitystä "ufojen" olemassaolo. Mutta kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin joistain vihreistä pikkumiehistä. Varmaan lähes jokainen joka tähtitieteeseen tai universumin rakenteeseen on perehtynyt, tunnustaa ettei tämä meidän maailmamme voi olla ainoa todellisuus. Jopa skeptikkoinen tähtitutkija Esko Valtaoja. Samaten nyt jo vauhdilla selvitetään, miten ihmiskunta perustaa siirtokuntia tai mistä löytyy eksoplaneettoja. Se mitä siinä mahdollisesti tulee ihmiskunnan eteen, on juuri keskustelua jota haluaisin herätellä lentävien lautasten sijaan! Eilen oli muuten luettavissa uutinen Briteistä jossa laajahko määrä ihmisiä oli nähnyt "ufoilmiön" jota ei pystytty selittämään. Samanlainen uutinen oli viikko takaperin eri alueella, todistajina koneen lentäjät ja matkustajat. Tietysti koko aiheesta pitää keskustela senverran isojen nuorten kanssa ja niin ettei asia aiheuta pelkoja.
Valitettavasti "new age -hömpäksi" leimataan kaikki sellainenkin vaihtoehtoinen ajattelu, joka aluksi on torjuttu, mutta myöhemmin otettu osaksi rutiineja. Tästä esimerkkinä sairaalan hoitomuodot. New age -nimitystä käytetään kaikelle uudelle, johon ei osata suhtautua, kuten myös vapaalle energialle. En siis viittaa pääosin asioihin kuten ennustamiseen, kristallipalloihin jne.
Raamatun tunteminen on todellakin vähintään sivistystä ja suositeltavaa ateisteillekin, mutta sekin on mielestäni sivistystä, ettemme me aikuiset näe enää asioita keskiaikaisesti. Uskonto/historiatutkijatkin jo tuovat esille niitä valintoja joiden pyhien kirjojen kirjoittamisessa on tehty ymv.
Nuoruudessani historian tunneilla ei kerrottu mitään lähihistoriamme julmuuksista, vasta myöhemmällä iällä luin itse punaisista ja valkoisista. Tässä yksi esimerkki tabuista, totuuden peittelemisestä. Tämä jos mikä olisi ollut tärkeä perustieto suomalaiselle nuorelle.
Toivoisinkin että opetusohjelmien tiukkuudesta ja joustamattomuudesta johtuen jonain kauniina päivänä elämänkatsomustiedon osuutta lisättäisiin.