Rajatilapersoonallisuus

Tämä mua aina ärsyttää ku ihmiset yhdistää epävakaan persoonallisuuden narsistisuuteen, joskus jopa psykoosiin. Ne on kaksi erillistä sairautta. Samoja piirteitä löytyy toki ja kumpikin sairaus voi olla samalla ihmisellä. En silti ite lähtis syyttelemään joka ikistä rajatilapersoonallisuudesta kärsivää narsistiksi. Nuo ritalinin kuvailut vaan sopii paremmin narsismiin.

Mulla itellä on epävakaa persoonallisuus ja mulla on itsekeskeisyyttä paljon enemmän esillä se vuoristoratamaisuus - vauhtivaiheita ja masisvaiheita. Bipolaarihäiriötäki epäilivät tuon takia mutta ne vaihtelut on niin nopeita että diagnoosi oli tämä.

Kyllä, olen taipuvainen syyttelemään muita ihmisiä, mutta syytän lopuks aina itteäni. Minä olen paska, minä olen huono, minä oon sairas, kaikki läheiset kärsii mun takia. Joskus muiden ja ittensä syyttely saattaa olla jopa samaan aikaan, sellanen minä olen -, muutkin on -, kukaan ei halua oikeesti hyvää kellekään.

Tätä sairastavan ihmisen kanssa on TODELLA rankkaa olla suhteessa. Ihan perusarvot, maailmankuvaki heittää ihan härän pyllyä eri vaiheissa. Välillä tunteita ei missään tapauksessa oo olemassa, kovana vaan eteenpäin ni sillä tästä maailmasta selvitään. Välillä taas ryvet niin ahkerasti itsesäälissä ja vollotat pahaa oloa.

Lisäks läheisriippuvuus plus dramaattisuus on tosi huono yhdistelmä tässä taudissa. Oota vaan ku yrität ottaa eroa, voi voi... En halua pelotella tai muuta, vain valmistaa mahdolliseen.

JOS kyse on tästä samasta taudista, asia hoituu melko helposti, koska ihminen tunnistaa nuo "kriteerit" itsessään jos ne sille luetellaan. JOS kyse on taas narsismista, et tuu koskaan saamaan sitä myöntämään että se olis mitenkään sairas, eihän hänessä itessään oo mitään vikaa...

Itsellä diagnoosi ja kuulostaa hyvin tutulta käyttäytymiseltä ennen diagnoosia muutama vuosi masennuslääkkeitä ja terapiaa niin opin tunnistamaan omia tunteita ja käyttäytymään ns normaalista. Parasta mitä rajatilapersoonasta kärsivän puoliso voi tehdä on laittaa toinen seinää vasten ja puhua suoraan ettei näin voi käyttäytyä ja olla läsnä tukemassa se että rajatilapersoonasta kärsivän agressiot jne sallitaan hämää luulemaan että se on hyväksyttävää käytöstä itkeä saa mutta toisia ei saa satuttaa eikä ympäristöä tuhota

"Henkilö jolla on rajatilapersoonallisuus, toiselta nimeltään tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, on itsetuhoinen ja vahingoittaa itseään esim. viiltelemällä, yliannostuksiila, bulimia jne."

Olen kyllä käsittänyt, että itsetuhoinen käytös ei suoraan liity epävakaaseen persoonaan.
Sen, mitä olen lukenut, olen tavannut aineistoa, jonka mukaan hän pyrkii usein manipuloimaan terapeuttiaan uhkailemalla itsemurhalla, jolloin hän koittaa projisoida terapeuttiin avuttomuuden ym. tunteita, joita hän lapsena on kokenut.

Neurooseista, kuten bulimiasta, on vaikea sanoa mitään, mutta luulisin, että se on ikään kuin somaattinen oire, johtuen persoonan puuttumisesta. Itsensä vahingoittamista on vähemmässä määrin, ellei henkilö ole vakavasti masentunut. Itsetuhoisuus liittynee siis parhaiten juuri masennukseen.

Lääkäri dignosoi mulle nyt tänä kesänä että olisin tunne-elämältäni epävakaa persoonallisuus, mutta juuri niinkuin sanoit että siihen liittyy itsensä viiltelyä ja sun muuta niin itse en ole tehnyt itselleni mitään niistä. Mitä mieltä sinä olet asiasta? Väärä diagnoosiko?

Morningsunlight kirjoitti:

Lääkäri dignosoi mulle nyt tänä kesänä että olisin tunne-elämältäni epävakaa persoonallisuus, mutta juuri niinkuin sanoit että siihen liittyy itsensä viiltelyä ja sun muuta niin itse en ole tehnyt itselleni mitään niistä. Mitä mieltä sinä olet asiasta? Väärä diagnoosiko?

Lue lisää

Kait tunne-elämältään epävakaalla voi olla aika paljon erityyppisiä oireita. Itselläni on dignosoitu kans kyseinen persoonallisuus ja minulle se näkyy just noin, että "hädän" (ahdistuksen) tulen viiltelen ranteita, otan yliannostuksia jne, ennen oli bulimiakin.

Marja82 kirjoitti:

Kait tunne-elämältään epävakaalla voi olla aika paljon erityyppisiä oireita. Itselläni on dignosoitu kans kyseinen persoonallisuus ja minulle se näkyy just noin, että "hädän" (ahdistuksen) tulen viiltelen ranteita, otan yliannostuksia jne, ennen oli bulimiakin.

Lue lisää

Tuohan kuullostaa sitten paljon vakavammalta kuin omani, vaikka tietenkään ei omaakaan sairautta saa toki vähätellä, mutta voihan hyvinkin olla että kun minulle on nyt viimevuoden alussa vasta tosin löydetty oikea lääke tähän sairauteen ja käsittääkseni myös tähän toiseen joka minulle tänä kesänä eli tarkoitan siis että sama lääke vaikuttaa näihin molempiin tasapuolisesti. Millaista hoitoa sinä saat tähän ongelmaan? Sano vain jos olen liian utelias.

Marja82 kirjoitti:

Kait tunne-elämältään epävakaalla voi olla aika paljon erityyppisiä oireita. Itselläni on dignosoitu kans kyseinen persoonallisuus ja minulle se näkyy just noin, että "hädän" (ahdistuksen) tulen viiltelen ranteita, otan yliannostuksia jne, ennen oli bulimiakin.

Lue lisää

Juuri niin. Itsensä viiltely ja lääkkeiden ottaminen liittyy ahdistukseen/masennukseen. Normaalisti ne eivät rajatilaan liity.

Veikkaan, että sinulla on sellaisia jaksoja, jolloin ahdistusoireet tulevat ja toisinaan olet hyvinkin pirteä ja murheista vapaa.

Tutullani on rajatilahäiriö ja hänellä on jaksoja, jolloin hän kuvittelee olevansa vammainen ja huono ja hakee itsestään vikoja ja tällöin hän etsii apua ulkopuolisilta henkilöiltä omiin ongelmiinsa.

Muuten hän on hyvin pirteä ja toimelias.


"Itselläni on dignosoitu kans kyseinen persoonallisuus ja minulle se näkyy just noin, että "hädän" (ahdistuksen) tulen viiltelen ranteita, otan yliannostuksia jne, ennen oli bulimiakin."

Et siis itse huomaa sitä muutoin, kuin vasta näistä näkyvimmistä ja haittaavimmista oireista? Tuttuni vaikuttaisi masennuskausina uskovan olevansa rajatilainen, mutta muutoin hän pitää itseään terveenä.

Osaatko sanoa, onko häiriöllä ollut selvää alkamisaikaa, vai muistatko sen aina olleen niin?

Morningsunlight kirjoitti:

Tuohan kuullostaa sitten paljon vakavammalta kuin omani, vaikka tietenkään ei omaakaan sairautta saa toki vähätellä, mutta voihan hyvinkin olla että kun minulle on nyt viimevuoden alussa vasta tosin löydetty oikea lääke tähän sairauteen ja käsittääkseni myös tähän toiseen joka minulle tänä kesänä eli tarkoitan siis että sama lääke vaikuttaa näihin molempiin tasapuolisesti. Millaista hoitoa sinä saat tähän ongelmaan? Sano vain jos olen liian utelias.

Lue lisää

Oikeat sanat kuvaamaan epävakaata persoonallisuutta on: impulsiivinen käyttäytyminen, tunne-elämältään ailahteleva, itseään vahoingoittava. Luen just kirjaa nimeltä "Dialektinen käyttäytymisterapia tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden hoidossa". Siinä on kaikenlaista juttua epävakaasta persoonasta... ihan mielenkiintoinen. Ihan kummallista, että nämä tunteet jota mulla on, onkin ihan "normaaleja" sairauteen kuuluvia..

Marja82 kirjoitti:

Kait tunne-elämältään epävakaalla voi olla aika paljon erityyppisiä oireita. Itselläni on dignosoitu kans kyseinen persoonallisuus ja minulle se näkyy just noin, että "hädän" (ahdistuksen) tulen viiltelen ranteita, otan yliannostuksia jne, ennen oli bulimiakin.

Lue lisää

Epäilen vahvasti kärsiväni tästä..häiriöstä. Tiedän, että persoonallisuushäiriöiset eivät yleensä itse "tajua" olevansa sairaita, mutta olen saanut perheeltäni kuulla vähän liian monta kertaa asiasta ja minua on yritetty saada hakemaan apua jostain.
okei, no ehkä mä tarttisin sitä. Tai no meiän perhe ainakin tarttee. Juttu on se, ettei mulla näytä olevan minkäänlaista itsehillintää: jostain 4-vuotiaasta asti suutun jokaikisestä vastaan sanomisesta ja pieninkin vastoinkäyminen meinaa ajaa hulluuden partaalle. Olen perfektionisti, joten sillä saattaa olla osuutta asiaan, mutta raivarit ovat aivan hirveitä.
Onneksi muutin nyt pois kotoa, elän vielä vähän kauemmin :D

Tämä kommenttini muuttui ilmeisesti enemmänkin avunpyynnöksi. Saattaa toki olla, että olen vain silloin tällöin rauhottavia napsiva, hieman luulosairas lapsi, mutta haluaisin ehkä KUITENKIN varmistua asiasta. Perhe on jo monta kertaa aikonut soittaakin jonnekin, mutten lopulta ole heidän sitä antanut tehdä.
Nyt kysynkin: mitä tehdä, mistä mennä pyytämään apua? Tai ehkä enemminkin, miten voisin varmistua asiasta ja saada tietää, kärsinkö todella oikeasti jostakin "häiriöstä" vaiko en..?

Morningsunlight kirjoitti:

Lääkäri dignosoi mulle nyt tänä kesänä että olisin tunne-elämältäni epävakaa persoonallisuus, mutta juuri niinkuin sanoit että siihen liittyy itsensä viiltelyä ja sun muuta niin itse en ole tehnyt itselleni mitään niistä. Mitä mieltä sinä olet asiasta? Väärä diagnoosiko?

Lue lisää

Pitäisikö yhdestä ihmisestä löytyä kaikki mitä on kuvailtu???

Tuli mieleeni eräs varsin julkinen suhde, jossa miehellä oli mahdollisesti rajatilahäiriö.

Aadolf Hitlerillä on arvioitu olleen rajatilapersoonallisuus. Eva Braun kertoi heidän suteestaan, että Aadolf oli impotentti. Eipä tästä sen enempää.

ritalin kirjoitti:

Tuli mieleeni eräs varsin julkinen suhde, jossa miehellä oli mahdollisesti rajatilahäiriö.

Aadolf Hitlerillä on arvioitu olleen rajatilapersoonallisuus. Eva Braun kertoi heidän suteestaan, että Aadolf oli impotentti. Eipä tästä sen enempää.

Lue lisää

Täytyy sanoa että onpas varsin viihdyttäviä näkemyksiä epävakaasta persoonallisuudesta. veikkaisinpa etteivät ole varsinaiset asiantuntijat nyt asialla:)

Itse käyn yksityisen puolen varsin pätevällä psykiatrilla. Samoin olen käynyt hyvinkin pätevällä psykologilla. He molemmat allekirjoittavat saman väitteen siitä että näitä diagnooseja ei varsinaisesti ole olemassa, siis siinä mielessä että ihminen sairastuisi tiettyyn, tarkasti määriteltyyn sairauteen ja sitten käyttäytyisi sairauteen kuuluvalla helposti ennakoitavalla tavalla.

Diagnoosi on ennemminkin tällainen "label", tapa käsitteellistää tietyn henkilön oireilua. Saman diagnoosin voi saada hyvin erilaisella ja eriasteisella oireilulla, joskin yhdistäviäkin tekijöitä on.

Mutta et voi siis tosissasi mennä väittämään että rajatilapotilas toimii tällä ja tällä tavalla. Tuo diagnoosi osittais kuvaa minua hyvinkin näppärästi; pysyvä tyhjyyden tunne, ahdistus, itsetuhoisuus, vahingoittava käytös (viina, irtyosuhteet, rahanakäyttö jne). Kuitenkin suurin osa ihmisistä tuntee minut hillittynä, varsin älykkäänä ja empaattisena ihmisenä eikä voisi kuvitellakaan minun sairastavan tällaista. Jos näitä typologioita viljellään niin taidan olla ns. "high functioning" variaatti:)

P--- kirjoitti:

Täytyy sanoa että onpas varsin viihdyttäviä näkemyksiä epävakaasta persoonallisuudesta. veikkaisinpa etteivät ole varsinaiset asiantuntijat nyt asialla:)

Itse käyn yksityisen puolen varsin pätevällä psykiatrilla. Samoin olen käynyt hyvinkin pätevällä psykologilla. He molemmat allekirjoittavat saman väitteen siitä että näitä diagnooseja ei varsinaisesti ole olemassa, siis siinä mielessä että ihminen sairastuisi tiettyyn, tarkasti määriteltyyn sairauteen ja sitten käyttäytyisi sairauteen kuuluvalla helposti ennakoitavalla tavalla.

Diagnoosi on ennemminkin tällainen "label", tapa käsitteellistää tietyn henkilön oireilua. Saman diagnoosin voi saada hyvin erilaisella ja eriasteisella oireilulla, joskin yhdistäviäkin tekijöitä on.

Mutta et voi siis tosissasi mennä väittämään että rajatilapotilas toimii tällä ja tällä tavalla. Tuo diagnoosi osittais kuvaa minua hyvinkin näppärästi; pysyvä tyhjyyden tunne, ahdistus, itsetuhoisuus, vahingoittava käytös (viina, irtyosuhteet, rahanakäyttö jne). Kuitenkin suurin osa ihmisistä tuntee minut hillittynä, varsin älykkäänä ja empaattisena ihmisenä eikä voisi kuvitellakaan minun sairastavan tällaista. Jos näitä typologioita viljellään niin taidan olla ns. "high functioning" variaatti:)

Lue lisää

"He molemmat allekirjoittavat saman väitteen siitä että näitä diagnooseja ei varsinaisesti ole olemassa, siis siinä mielessä että ihminen sairastuisi tiettyyn, tarkasti määriteltyyn sairauteen ja sitten käyttäytyisi sairauteen kuuluvalla helposti ennakoitavalla tavalla."

Sitähän minäkin olen sanonut, että mitään tarkkoja määritteitä ei voida esittää, eikä voida luoda kapeaa kuvaa persoonasta. Persoonia on yhtä monta, kuin ihmisiäkin.
Persoonallisuuden konteksti ja kokonaisuus on se määritettävä asia.
Rajatilahäiriöisillä on kuitenkin asioita, jotka voidaan havaita henkilöitä yhdistäviksi.


"Mutta et voi siis tosissasi mennä väittämään että rajatilapotilas toimii tällä ja tällä tavalla."

Voin mennä. Jos esimerkiksi kourallinen tietooni tulleita rajatilatapauksia täyttää tietyt samankaltaisuudet, mikä estää minua sanomasta niitä, etenkin, jos aiheesta on olemassa ammattilaisten havaintoja.


"Tuo diagnoosi osittais kuvaa minua hyvinkin näppärästi; pysyvä tyhjyyden tunne, ahdistus, itsetuhoisuus, vahingoittava käytös (viina, irtyosuhteet, rahanakäyttö jne). Kuitenkin suurin osa ihmisistä tuntee minut hillittynä, varsin älykkäänä ja empaattisena ihmisenä eikä voisi kuvitellakaan minun sairastavan tällaista. Jos näitä typologioita viljellään niin taidan olla ns. "high functioning" variaatti:)"

Tästä puuttui vielä se objektiivinen näkemys, että minä muut sinut kokisivat, ellet näkisi heissä omaa kuvaasi.
Mielestäni olisi mukava nähdä teidän epävakaidenkin asiallista ja ymmärtävää keskustelua omista oireistanne sen sijaan, että koittaisitte todistella, kuin high functioneja ja vähemmän häiriöisiä olette, kuin toverinne.

Minunkin tuntemani epävakaa väitti olevansa empaattinen ja väitti, että muiden mielestään hän on poikkeuksellisen ymmärtäväinen ja empaattinen. Kun tutustuimme paremmin, huomasin, että empatia puuttui täysin, samoin kuin ymmärrys. Hän ei ollut muutenkaan lainkaan kiinnostunut muista ihmisistä muuten, kuin jonkinlaisena narsistisena lähteenä.

ritalin kirjoitti:

"He molemmat allekirjoittavat saman väitteen siitä että näitä diagnooseja ei varsinaisesti ole olemassa, siis siinä mielessä että ihminen sairastuisi tiettyyn, tarkasti määriteltyyn sairauteen ja sitten käyttäytyisi sairauteen kuuluvalla helposti ennakoitavalla tavalla."

Sitähän minäkin olen sanonut, että mitään tarkkoja määritteitä ei voida esittää, eikä voida luoda kapeaa kuvaa persoonasta. Persoonia on yhtä monta, kuin ihmisiäkin.
Persoonallisuuden konteksti ja kokonaisuus on se määritettävä asia.
Rajatilahäiriöisillä on kuitenkin asioita, jotka voidaan havaita henkilöitä yhdistäviksi.


"Mutta et voi siis tosissasi mennä väittämään että rajatilapotilas toimii tällä ja tällä tavalla."

Voin mennä. Jos esimerkiksi kourallinen tietooni tulleita rajatilatapauksia täyttää tietyt samankaltaisuudet, mikä estää minua sanomasta niitä, etenkin, jos aiheesta on olemassa ammattilaisten havaintoja.


"Tuo diagnoosi osittais kuvaa minua hyvinkin näppärästi; pysyvä tyhjyyden tunne, ahdistus, itsetuhoisuus, vahingoittava käytös (viina, irtyosuhteet, rahanakäyttö jne). Kuitenkin suurin osa ihmisistä tuntee minut hillittynä, varsin älykkäänä ja empaattisena ihmisenä eikä voisi kuvitellakaan minun sairastavan tällaista. Jos näitä typologioita viljellään niin taidan olla ns. "high functioning" variaatti:)"

Tästä puuttui vielä se objektiivinen näkemys, että minä muut sinut kokisivat, ellet näkisi heissä omaa kuvaasi.
Mielestäni olisi mukava nähdä teidän epävakaidenkin asiallista ja ymmärtävää keskustelua omista oireistanne sen sijaan, että koittaisitte todistella, kuin high functioneja ja vähemmän häiriöisiä olette, kuin toverinne.

Minunkin tuntemani epävakaa väitti olevansa empaattinen ja väitti, että muiden mielestään hän on poikkeuksellisen ymmärtäväinen ja empaattinen. Kun tutustuimme paremmin, huomasin, että empatia puuttui täysin, samoin kuin ymmärrys. Hän ei ollut muutenkaan lainkaan kiinnostunut muista ihmisistä muuten, kuin jonkinlaisena narsistisena lähteenä.

Lue lisää

En kyllä allekirjoita väitteitäsi. joissakin aikaisemmissa keskusteluissa väitit rajatilan olevan narsistinen häiriö. tämähän ei pidä paikkaansa.... itselläni psykiatrin arvioissa löytyi epävakauden lisäksi piirteitä narsismista ja riippuvuudesta mutta tämä ei mitenkään automaattisesti koske muita vaan heillä voi olla hyvinkin erilaista oireilua.

lisäksi se, että persoonaltaan epävakaat olisivat vilkkaita. jotkut ehkä mutta en ainakaan minä. päinvastoin, olen sisäänpäin kääntynyt tarkkailija ja äärimmäisen hillitty sekä ujo.

ihminen on muutakin kuin pelkkää oiretta. lisäksi harvalla on pelkkä tällainen persoonallisuushäiriä puhtaassa muodossaan vaan persoonallisuushäiriöitä voi olla useampia päällekkäin. lisäksi voi olla paikkapa mielialan kanssa problematiikka, mikä muuttaa oireilua vielä johonkin suuntaan.

lisäksi oireilu ei näyttäydy kaikille ihmisille ja joka tilanteessa. se saattaa näyttäytyä vain tietyssä, traumaattista lapsuuden muistoa muistuttavassa tilanteessa, joka saa aikaan tietynlaisen reaktion.

usko pois, kertomani oli useimpien tuntemieni ihmisten näkemys minusta, ei omani. olen heidän kanssaan aiheesta keskustellut ja monen on ollut hyvin vaikea uskoa ongelman olevan todellinen sillä päällepäin vaikutan varsin tasapainoiselta, en ole laisinkaan ylivilkas ja rasittava:)

P--- kirjoitti:

En kyllä allekirjoita väitteitäsi. joissakin aikaisemmissa keskusteluissa väitit rajatilan olevan narsistinen häiriö. tämähän ei pidä paikkaansa.... itselläni psykiatrin arvioissa löytyi epävakauden lisäksi piirteitä narsismista ja riippuvuudesta mutta tämä ei mitenkään automaattisesti koske muita vaan heillä voi olla hyvinkin erilaista oireilua.

lisäksi se, että persoonaltaan epävakaat olisivat vilkkaita. jotkut ehkä mutta en ainakaan minä. päinvastoin, olen sisäänpäin kääntynyt tarkkailija ja äärimmäisen hillitty sekä ujo.

ihminen on muutakin kuin pelkkää oiretta. lisäksi harvalla on pelkkä tällainen persoonallisuushäiriä puhtaassa muodossaan vaan persoonallisuushäiriöitä voi olla useampia päällekkäin. lisäksi voi olla paikkapa mielialan kanssa problematiikka, mikä muuttaa oireilua vielä johonkin suuntaan.

lisäksi oireilu ei näyttäydy kaikille ihmisille ja joka tilanteessa. se saattaa näyttäytyä vain tietyssä, traumaattista lapsuuden muistoa muistuttavassa tilanteessa, joka saa aikaan tietynlaisen reaktion.

usko pois, kertomani oli useimpien tuntemieni ihmisten näkemys minusta, ei omani. olen heidän kanssaan aiheesta keskustellut ja monen on ollut hyvin vaikea uskoa ongelman olevan todellinen sillä päällepäin vaikutan varsin tasapainoiselta, en ole laisinkaan ylivilkas ja rasittava:)

Lue lisää

"joissakin aikaisemmissa keskusteluissa väitit rajatilan olevan narsistinen häiriö."

Eli persoonallisuushäiriö. Toisinaan rajatilaa tosin verrataan aivan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin?


"lisäksi se, että persoonaltaan epävakaat olisivat vilkkaita. jotkut ehkä mutta en ainakaan minä. päinvastoin, olen sisäänpäin kääntynyt tarkkailija ja äärimmäisen hillitty sekä ujo."

Meillä lienee hieman eri käsitykset siitä, mitä vilkkaudella rajatilassa tarkoitetaan.
Toistelet muuten tuolla toisessa keskustelussa esiin tulleita asioita. Oletko dissosioitunut?


"ihminen on muutakin kuin pelkkää oiretta. lisäksi harvalla on pelkkä tällainen persoonallisuushäiriä puhtaassa muodossaan vaan persoonallisuushäiriöitä voi olla useampia päällekkäin."

Ihminen on kokonaisuus. Jos diagnostiikka arvio hänellä olevan monta häiriötä, on häiriö diagnostiikassa.
Yksi ihminen ei voi olla monta ihmistä.


"lisäksi oireilu ei näyttäydy kaikille ihmisille ja joka tilanteessa."

Tämä on todella hyvä huomautus. Eri ihmisillä voi olla täysin erilainen käsitys rajatilaisesta.


"se saattaa näyttäytyä vain tietyssä, traumaattista lapsuuden muistoa muistuttavassa tilanteessa, joka saa aikaan tietynlaisen reaktion."

Omien kokemusten tällaisen traumaattisen lapsuuden muistoja muistuttavan kokemuksen voi ilmeisesti kuitenkin kokea missä tahansa tilanteessa, kun on vain rittävän paranoidi.


"olen heidän kanssaan aiheesta keskustellut ja monen on ollut hyvin vaikea uskoa ongelman olevan todellinen sillä päällepäin vaikutan varsin tasapainoiselta, en ole laisinkaan ylivilkas ja rasittava:)"

Voin kuvitella.


Anteeksi, mutta tuli mieleeni, kun kirjoitat alkukirjaimet pienellä ja aamuauringon valo ei käytä lainkaan pisteitä, että kirjoitusasu tuntuu olevan melko omintakeinen. Tuntemani henkilö kirjoitti puolet sanoista lyhenteinä.

ritalin kirjoitti:

"joissakin aikaisemmissa keskusteluissa väitit rajatilan olevan narsistinen häiriö."

Eli persoonallisuushäiriö. Toisinaan rajatilaa tosin verrataan aivan narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin?


"lisäksi se, että persoonaltaan epävakaat olisivat vilkkaita. jotkut ehkä mutta en ainakaan minä. päinvastoin, olen sisäänpäin kääntynyt tarkkailija ja äärimmäisen hillitty sekä ujo."

Meillä lienee hieman eri käsitykset siitä, mitä vilkkaudella rajatilassa tarkoitetaan.
Toistelet muuten tuolla toisessa keskustelussa esiin tulleita asioita. Oletko dissosioitunut?


"ihminen on muutakin kuin pelkkää oiretta. lisäksi harvalla on pelkkä tällainen persoonallisuushäiriä puhtaassa muodossaan vaan persoonallisuushäiriöitä voi olla useampia päällekkäin."

Ihminen on kokonaisuus. Jos diagnostiikka arvio hänellä olevan monta häiriötä, on häiriö diagnostiikassa.
Yksi ihminen ei voi olla monta ihmistä.


"lisäksi oireilu ei näyttäydy kaikille ihmisille ja joka tilanteessa."

Tämä on todella hyvä huomautus. Eri ihmisillä voi olla täysin erilainen käsitys rajatilaisesta.


"se saattaa näyttäytyä vain tietyssä, traumaattista lapsuuden muistoa muistuttavassa tilanteessa, joka saa aikaan tietynlaisen reaktion."

Omien kokemusten tällaisen traumaattisen lapsuuden muistoja muistuttavan kokemuksen voi ilmeisesti kuitenkin kokea missä tahansa tilanteessa, kun on vain rittävän paranoidi.


"olen heidän kanssaan aiheesta keskustellut ja monen on ollut hyvin vaikea uskoa ongelman olevan todellinen sillä päällepäin vaikutan varsin tasapainoiselta, en ole laisinkaan ylivilkas ja rasittava:)"

Voin kuvitella.


Anteeksi, mutta tuli mieleeni, kun kirjoitat alkukirjaimet pienellä ja aamuauringon valo ei käytä lainkaan pisteitä, että kirjoitusasu tuntuu olevan melko omintakeinen. Tuntemani henkilö kirjoitti puolet sanoista lyhenteinä.

Lue lisää

tosiaan, "vapaa-ajalla" en jaksa laittaa isoja kirjaimia, minä kun kirjoitan työkseni, tutkija kun olen:) toivottavasti tämä ei ole ylitsepääsemätön ongelma? olen muuten työskennellyt tutkimushommissa myös mielenterveyspuolella eli aivan amatööri en ole. en kuitenkaan myöskään psykologi tms.

narsistinen häiriö siis ei ole sama asia kuin persoonallisuushäiriö. ymmärsinkö minä nyt oikein että olit näin ymmärtänyt? hmm...

osaatko sujuvasti englantia? toiseen keskustelun linkitin wikipediasta englanninkielisen jutun aiheesta, joka on mielestäni varsin kattava viitteineen kaikkineen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Borderline_personality_disorder

ja tästä useammasta päällekkäisestä/rinnakkaisesta diagnoosista, sehän nimenomaan on todella yleistä.
"Comorbidity is common; borderline personality disorder frequently occurring with substance use disorders and affective disorders"

oma oireiluni näyttäytyy vaan ja ainoastaan kaikista läheisimmille ihmisilleni ja heillekin vain ja ainoastaan tilanteessa, jossa koen heidän hylkäävän minut. ok, rahankäyttöäni jne muutkin voivat ihmetellä mutta mitenkään hankala ja v-mäinen en ole.

P--- kirjoitti:

tosiaan, "vapaa-ajalla" en jaksa laittaa isoja kirjaimia, minä kun kirjoitan työkseni, tutkija kun olen:) toivottavasti tämä ei ole ylitsepääsemätön ongelma? olen muuten työskennellyt tutkimushommissa myös mielenterveyspuolella eli aivan amatööri en ole. en kuitenkaan myöskään psykologi tms.

narsistinen häiriö siis ei ole sama asia kuin persoonallisuushäiriö. ymmärsinkö minä nyt oikein että olit näin ymmärtänyt? hmm...

osaatko sujuvasti englantia? toiseen keskustelun linkitin wikipediasta englanninkielisen jutun aiheesta, joka on mielestäni varsin kattava viitteineen kaikkineen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Borderline_personality_disorder

ja tästä useammasta päällekkäisestä/rinnakkaisesta diagnoosista, sehän nimenomaan on todella yleistä.
"Comorbidity is common; borderline personality disorder frequently occurring with substance use disorders and affective disorders"

oma oireiluni näyttäytyy vaan ja ainoastaan kaikista läheisimmille ihmisilleni ja heillekin vain ja ainoastaan tilanteessa, jossa koen heidän hylkäävän minut. ok, rahankäyttöäni jne muutkin voivat ihmetellä mutta mitenkään hankala ja v-mäinen en ole.

Lue lisää

"tosiaan, "vapaa-ajalla" en jaksa laittaa isoja kirjaimia, minä kun kirjoitan työkseni, tutkija kun olen:) toivottavasti tämä ei ole ylitsepääsemätön ongelma?"

Eihän se ongelma ole. En ole niin tarkoittanutkaan. Juttuni pointti ei ollut siinä, että asia millään tavalla häiritsisi, vaan siinä, että huomaan yhteyden rajatilaisten kirjoittamisessa. Kun teikäläisillä tuntuu tämä "vapaa-ajan" kirjoitusasu kovin persoonalliselta. Yleensä ihmiset kirjoittavat kovin muodollisesti.
Ja onhan esim. huomionhakuisilla tavanomaisesti suurpiirteinen ja yksityiskohtia sisältämätön ilmaisutapa.

Veikkaan, että sinun ymmärrystäsi häiritsee kuitenkin se, että päässäni jumittaa nyt jokin, kun edellisestä viestistä joka toinen sana puuttui ja joka toinen oli väärin kirjoitettu.
Eikä sen tarkoitus todellakaan ollut piilovihjata pienistä alkukirjaimistasi.

Tässä kohtaahan projektiivinen identifikaatio olisi voinut olla, että olisin tarkoituksella kirjoittanut huonosti, jotta olisin saanut roolimme vaihdettua.
Eli esim. ensin syytän sinua huonosti kirjoittamisesta, mutta kirjoitan ennakoiden syytökseni huonosti, että saisin projisoitua sinuun turhan syyttämisen takia kokemani syyllisyyden tunteet.
Tässä esimerkki siitä, kuin rajatilapersoona voisi ajatella. :D


"narsistinen häiriö siis ei ole sama asia kuin persoonallisuushäiriö. ymmärsinkö minä nyt oikein että olit näin ymmärtänyt?"

Siis tarkoitin, että olen ymmärtänyt persoonallisuushäiriötä toisinaan kutsuttavan narsistiseksi häriöksi, eli "minä häiriöksi". Mutta toisaalta rajatila on melko lähellä narsistista persoonallisuushäiriötä.


"osaatko sujuvasti englantia?"

Kyllä, olen tainnut pariinkiin kertaan lukea tuon wikipedian sivun.


"ja tästä useammasta päällekkäisestä/rinnakkaisesta diagnoosista, sehän nimenomaan on todella yleistä."

Kyllä, mutta se johtuu lähinnä diagnosoijan laiskuudesta.


"oma oireiluni näyttäytyy vaan ja ainoastaan kaikista läheisimmille ihmisilleni ja heillekin vain ja ainoastaan tilanteessa, jossa koen heidän hylkäävän minut."

Millälailla koet tulevasi hylätyksi?

ritalin kirjoitti:

"tosiaan, "vapaa-ajalla" en jaksa laittaa isoja kirjaimia, minä kun kirjoitan työkseni, tutkija kun olen:) toivottavasti tämä ei ole ylitsepääsemätön ongelma?"

Eihän se ongelma ole. En ole niin tarkoittanutkaan. Juttuni pointti ei ollut siinä, että asia millään tavalla häiritsisi, vaan siinä, että huomaan yhteyden rajatilaisten kirjoittamisessa. Kun teikäläisillä tuntuu tämä "vapaa-ajan" kirjoitusasu kovin persoonalliselta. Yleensä ihmiset kirjoittavat kovin muodollisesti.
Ja onhan esim. huomionhakuisilla tavanomaisesti suurpiirteinen ja yksityiskohtia sisältämätön ilmaisutapa.

Veikkaan, että sinun ymmärrystäsi häiritsee kuitenkin se, että päässäni jumittaa nyt jokin, kun edellisestä viestistä joka toinen sana puuttui ja joka toinen oli väärin kirjoitettu.
Eikä sen tarkoitus todellakaan ollut piilovihjata pienistä alkukirjaimistasi.

Tässä kohtaahan projektiivinen identifikaatio olisi voinut olla, että olisin tarkoituksella kirjoittanut huonosti, jotta olisin saanut roolimme vaihdettua.
Eli esim. ensin syytän sinua huonosti kirjoittamisesta, mutta kirjoitan ennakoiden syytökseni huonosti, että saisin projisoitua sinuun turhan syyttämisen takia kokemani syyllisyyden tunteet.
Tässä esimerkki siitä, kuin rajatilapersoona voisi ajatella. :D


"narsistinen häiriö siis ei ole sama asia kuin persoonallisuushäiriö. ymmärsinkö minä nyt oikein että olit näin ymmärtänyt?"

Siis tarkoitin, että olen ymmärtänyt persoonallisuushäiriötä toisinaan kutsuttavan narsistiseksi häriöksi, eli "minä häiriöksi". Mutta toisaalta rajatila on melko lähellä narsistista persoonallisuushäiriötä.


"osaatko sujuvasti englantia?"

Kyllä, olen tainnut pariinkiin kertaan lukea tuon wikipedian sivun.


"ja tästä useammasta päällekkäisestä/rinnakkaisesta diagnoosista, sehän nimenomaan on todella yleistä."

Kyllä, mutta se johtuu lähinnä diagnosoijan laiskuudesta.


"oma oireiluni näyttäytyy vaan ja ainoastaan kaikista läheisimmille ihmisilleni ja heillekin vain ja ainoastaan tilanteessa, jossa koen heidän hylkäävän minut."

Millälailla koet tulevasi hylätyksi?

Lue lisää

mulla on aina kirjaimet miten sattuu, johtuen ennen kaikkea mun pitkistä kynsistä, mitkä onkin mun hommiin kovin kätevät:)

No tällainen pieneltä kuulostava "hylkääminen" tapahtui juuri eilen, onneksi tällä kertaa tosiaan pieni niin mulla meni vaan kaksi päivää ahdistuksen kourissa. Eli näin:

Paras ystäväni (jonka kanssa on ollut vähän vaikeaa viime aikoina) oli luvannut että tehdään jotain lauantai-iltana mutta peruuttikin sen eilen. Ei mikään iso juttu varmaan sun mielestä mutta mulle tuli kamala ahdistus että miksi se ei halua olla mun kanssa, mitä mä sitten teen, istunko mä kotona koko viikonlopun...? ja kauhea meilisota päälle:)

asia sovittu nyt mutta kuvittelepa millaiset olotilat seuraa oikeasta hylkäämisestä, vaikkapa seurustelusuhteen päättymisestä? auts...

ritalin kirjoitti:

"tosiaan, "vapaa-ajalla" en jaksa laittaa isoja kirjaimia, minä kun kirjoitan työkseni, tutkija kun olen:) toivottavasti tämä ei ole ylitsepääsemätön ongelma?"

Eihän se ongelma ole. En ole niin tarkoittanutkaan. Juttuni pointti ei ollut siinä, että asia millään tavalla häiritsisi, vaan siinä, että huomaan yhteyden rajatilaisten kirjoittamisessa. Kun teikäläisillä tuntuu tämä "vapaa-ajan" kirjoitusasu kovin persoonalliselta. Yleensä ihmiset kirjoittavat kovin muodollisesti.
Ja onhan esim. huomionhakuisilla tavanomaisesti suurpiirteinen ja yksityiskohtia sisältämätön ilmaisutapa.

Veikkaan, että sinun ymmärrystäsi häiritsee kuitenkin se, että päässäni jumittaa nyt jokin, kun edellisestä viestistä joka toinen sana puuttui ja joka toinen oli väärin kirjoitettu.
Eikä sen tarkoitus todellakaan ollut piilovihjata pienistä alkukirjaimistasi.

Tässä kohtaahan projektiivinen identifikaatio olisi voinut olla, että olisin tarkoituksella kirjoittanut huonosti, jotta olisin saanut roolimme vaihdettua.
Eli esim. ensin syytän sinua huonosti kirjoittamisesta, mutta kirjoitan ennakoiden syytökseni huonosti, että saisin projisoitua sinuun turhan syyttämisen takia kokemani syyllisyyden tunteet.
Tässä esimerkki siitä, kuin rajatilapersoona voisi ajatella. :D


"narsistinen häiriö siis ei ole sama asia kuin persoonallisuushäiriö. ymmärsinkö minä nyt oikein että olit näin ymmärtänyt?"

Siis tarkoitin, että olen ymmärtänyt persoonallisuushäiriötä toisinaan kutsuttavan narsistiseksi häriöksi, eli "minä häiriöksi". Mutta toisaalta rajatila on melko lähellä narsistista persoonallisuushäiriötä.


"osaatko sujuvasti englantia?"

Kyllä, olen tainnut pariinkiin kertaan lukea tuon wikipedian sivun.


"ja tästä useammasta päällekkäisestä/rinnakkaisesta diagnoosista, sehän nimenomaan on todella yleistä."

Kyllä, mutta se johtuu lähinnä diagnosoijan laiskuudesta.


"oma oireiluni näyttäytyy vaan ja ainoastaan kaikista läheisimmille ihmisilleni ja heillekin vain ja ainoastaan tilanteessa, jossa koen heidän hylkäävän minut."

Millälailla koet tulevasi hylätyksi?

Lue lisää

unohdin kommentoida tätä diagnoosiasiaa: tietenkin yksilöllä voi olla useampia rinnakkaisia diagnooseja! sehän on vähän kuin samalla henkilöllä olisi vaikka syöpä ja diabetes, ei sen kummempaa. Ei se mitään diagnosoijan laiskuutta ole. Lisäksi diagnoosit eivät ole erityisen pysyviä vaan ihmisellä voi olla ensin vastaanotolle tullessaan kirjautua papereihin vaikkapa keskivaikea masennus, joka myöhemmin tarkentuu joksikin muuksi, vaikkapa masennuksen lisäksi persoonallisuushäiriöksi. Tai hän voi sairastua skitsofreniaan... diagnoosit ovat vain tapa mallintaa todellisuutta ja saada jollain, yksinkertaisella,pelkistetyllä tavalla ilmaistua mikä kutakin vaivaa:)

Mutta mietipä nyt itse sitä tehtävää muutenkin. Ihminen tulee sun vastaanotolle valittamaan ahdistusta ja masennusta. Yrität siinä sitten parhaasi mukaan hahmottaa mikä häntä vaivaa ja auttaa kykyjesi mukaan. Mun psykiatri ei pidä diagnooseja suuressakaan arvossa. Lähinnä hän on kysellyt multa mikä on se, mikä on pielessä, minkä haluaisin muuttuvan. Hänen termeillään "mihin kompastun". Ja että tavoitteena on tehdä minusta oman sairauteni asiantuntija.

Sinänsä diagnoosi pohjautuu hyvin pitkälle potilaan itsensä kertomaan, omiin kokemuksiin. Jokusen testin tein myös,liittyen masennukseen, ahdistukseen ja persoonallisuushäiriöihin. Ja olen kirjoittanut esseemuotoisia juttuja lapsuudenkokemuksistani ja niiden yhteyksistä nykyisiin vaikeuksiin. Kaikenlaista:)

P--- kirjoitti:

mulla on aina kirjaimet miten sattuu, johtuen ennen kaikkea mun pitkistä kynsistä, mitkä onkin mun hommiin kovin kätevät:)

No tällainen pieneltä kuulostava "hylkääminen" tapahtui juuri eilen, onneksi tällä kertaa tosiaan pieni niin mulla meni vaan kaksi päivää ahdistuksen kourissa. Eli näin:

Paras ystäväni (jonka kanssa on ollut vähän vaikeaa viime aikoina) oli luvannut että tehdään jotain lauantai-iltana mutta peruuttikin sen eilen. Ei mikään iso juttu varmaan sun mielestä mutta mulle tuli kamala ahdistus että miksi se ei halua olla mun kanssa, mitä mä sitten teen, istunko mä kotona koko viikonlopun...? ja kauhea meilisota päälle:)

asia sovittu nyt mutta kuvittelepa millaiset olotilat seuraa oikeasta hylkäämisestä, vaikkapa seurustelusuhteen päättymisestä? auts...

Lue lisää

"mulla on aina kirjaimet miten sattuu, johtuen ennen kaikkea mun pitkistä kynsistä, mitkä onkin mun hommiin kovin kätevät:)"

Ei siltä näytä, sillä kirjoitat todella hyvin. Koitin vaan lähinnä hakea sitä juttua, että persoonallinen kirjoitusasu you nou.


"asia sovittu nyt mutta kuvittelepa millaiset olotilat seuraa oikeasta hylkäämisestä, vaikkapa seurustelusuhteen päättymisestä?"

No, tuttavani sekosi täysin, kun en ehtinyt päivällä vastaamaan hänen tekstiviesteihinsä. Homma johti lopulta eräänlaiseen kostamiseen tai projektiivisen identifikaation käyttöön, sillä se johti siihen, että hän väitti minun ahdistelevan häntä viesteillä.
Käänsi siis projektiivisen identifikaation avulla roolit toisinpäin, joko kostaakseen, tai antaakseen hylkäämispelkokemuksensa minun käsiteltäväkseni.
Ainoa ongelma asiassa oli se, että kyse oli täysin erilaisista tapauksista ja hänen kostonsa oli täysin kohtuuton. Minulla on siis ilmeisesti niin paljon korkeampi kynnys pelätä hylkäämistä, että hänen täytyi aiheuttaa minulla samoja kokemuksia väittämällä, että ahdistelen häntä.
Se taas ei aiheuttanut minulle muuta, kuin suuttumusta.

Minä viihdyn mieluiten yksin en oikein pidä seurasta. :D

P--- kirjoitti:

unohdin kommentoida tätä diagnoosiasiaa: tietenkin yksilöllä voi olla useampia rinnakkaisia diagnooseja! sehän on vähän kuin samalla henkilöllä olisi vaikka syöpä ja diabetes, ei sen kummempaa. Ei se mitään diagnosoijan laiskuutta ole. Lisäksi diagnoosit eivät ole erityisen pysyviä vaan ihmisellä voi olla ensin vastaanotolle tullessaan kirjautua papereihin vaikkapa keskivaikea masennus, joka myöhemmin tarkentuu joksikin muuksi, vaikkapa masennuksen lisäksi persoonallisuushäiriöksi. Tai hän voi sairastua skitsofreniaan... diagnoosit ovat vain tapa mallintaa todellisuutta ja saada jollain, yksinkertaisella,pelkistetyllä tavalla ilmaistua mikä kutakin vaivaa:)

Mutta mietipä nyt itse sitä tehtävää muutenkin. Ihminen tulee sun vastaanotolle valittamaan ahdistusta ja masennusta. Yrität siinä sitten parhaasi mukaan hahmottaa mikä häntä vaivaa ja auttaa kykyjesi mukaan. Mun psykiatri ei pidä diagnooseja suuressakaan arvossa. Lähinnä hän on kysellyt multa mikä on se, mikä on pielessä, minkä haluaisin muuttuvan. Hänen termeillään "mihin kompastun". Ja että tavoitteena on tehdä minusta oman sairauteni asiantuntija.

Sinänsä diagnoosi pohjautuu hyvin pitkälle potilaan itsensä kertomaan, omiin kokemuksiin. Jokusen testin tein myös,liittyen masennukseen, ahdistukseen ja persoonallisuushäiriöihin. Ja olen kirjoittanut esseemuotoisia juttuja lapsuudenkokemuksistani ja niiden yhteyksistä nykyisiin vaikeuksiin. Kaikenlaista:)

Lue lisää

"Ei se mitään diagnosoijan laiskuutta ole."

No kieltämättä mielipiteeni oli typerän provokatiivinen.
Mutta kyse ei ole selvästi fyysisestä sairaudesta, vaan paremminkin vuorovaikutuksesta havaittavasta häiriöstä.
Siinä huippuhyvässä ja mielenkiintoisessa linkissä, minkä annoit tuonne toiseen keskusteluun, kerrottiin tosin limbisen alueen vammasta, mikä ei tule minään yllätyksenä.


"Lisäksi diagnoosit eivät ole erityisen pysyviä vaan ihmisellä voi olla ensin vastaanotolle tullessaan kirjautua papereihin vaikkapa keskivaikea masennus, joka myöhemmin tarkentuu joksikin muuksi, vaikkapa masennuksen lisäksi persoonallisuushäiriöksi. Tai hän voi sairastua skitsofreniaan... diagnoosit ovat vain tapa mallintaa todellisuutta ja saada jollain, yksinkertaisella,pelkistetyllä tavalla ilmaistua mikä kutakin vaivaa:)"

Niin, ilmaus taudin kuvasta voi parantua, kun asioita tunnetaan paremmin. Ensin kuvaus on suurpiirteinen, mutta kuvaus hajotetaan terminologisesti osiin, jolloin se näennäisesti kehittyy.
Tietysti masentuneella voi puhjeta psykoosi, joka on seurausta masennuksesta.
Asiani ydin olikin persoonallisuushäiriöissä: jos henkilölle diagnosoidaan kaksi muuttujaa persoonallisuudeksi, ei olla päästy aivan loppuun asti persoonan määrityksessä. Tiedätkö, ykkönen on ykkönen, ei kakkonen.
Kun halutaan täsmällisesti määrittää, mikä vaivaa, täytyy olla yhtenäinen kohde. Se voidaan sitten jakaa asteittain, jolloin tulee illuusio monesta häiriöstä.

Sanoisin niin, että piirteitä voi olla vaikka yhdeksästä persoonallisuushäiriöstä, mutta silloin tälle persoonallisuustyypille ei ole nimeä.

Onhan olemassa mixejä, kuten epävakaa estynyt, mutta tällaisille yhdistelmille pitäisi keksiä omat nimet.
Nimien kehittämisen typerin ongelma on se, että nimiä voidaan periaatteessa kehittää äärettömästi, mutta ilmaisut ovat käyttöä varten.


"Yrität siinä sitten parhaasi mukaan hahmottaa mikä häntä vaivaa ja auttaa kykyjesi mukaan. Mun psykiatri ei pidä diagnooseja suuressakaan arvossa. Lähinnä hän on kysellyt multa mikä on se, mikä on pielessä, minkä haluaisin muuttuvan. Hänen termeillään "mihin kompastun". Ja että tavoitteena on tehdä minusta oman sairauteni asiantuntija."

Niin, minun mielestäni kukaan ei voi olla mitään, mitä ei halua ja sitä, mitä tahtoo, rakastaa. Jos itse on kiinnostunut omasta "sairaudestaan", myös sen oppii.
Terapeutin tarkoitus on ilmeisesti avata se kiinnostus. Kiinnostus löytyy, kun ihminen kävelee kohti tietoa rikkomatta defenssien rajoja. Defenssien rajojen rikkominen aiheuttaa kyvyttömyyden tuntea itseään ja häiriöisen ajattelun.
Jos terapeutti vaatii potilasta kulkemaan omien defenssiensä rajaamia reittejä, hän syventää potilaan sairasta tilaa oman minuutensa turvaamiseksi.

Terapeutin ensisijainen tehtävä on ymmärtää, mitä mykkä ihminen sanoo, jos hän ei tähän pysty, hän vahvistaa ymmärtämättömyyden takia mykän mykkyyttä. Ymmärtäminen tekee mykästäkin ilmaisevan.

Kun sanot, mikä on pielessä, psykiatri tekee asiasta omat päätelmänsä ja kääntää mielipiteensä omalle kielelleen, jonka tarkoituksena on ymmärtää ajattelusi kuvaa ja sitä, mitä täytyisi tehdä. Tällöin hän on onnistunut.


"Sinänsä diagnoosi pohjautuu hyvin pitkälle potilaan itsensä kertomaan, omiin kokemuksiin. Jokusen testin tein myös,liittyen masennukseen, ahdistukseen ja persoonallisuushäiriöihin. Ja olen kirjoittanut esseemuotoisia juttuja lapsuudenkokemuksistani ja niiden yhteyksistä nykyisiin vaikeuksiin. Kaikenlaista:)"

Tottakai. Eihän psykiatri voi ilman tietoa tehdä diagnoosia. Ne henkilön omat näkemykset asioista paljastavat sen, mikä ne näkemykset aiheuttaa.

Olen tehnyt myös itselleni pienimuotoista psykoanalyysia hyvin tuloksin. Tiedän mitä etsiä ja mistä etsiä.

Lapsuuden kokemuksista on tietty jatkuvuus eteenpäin, sillä eihän tehtyä voi saada tekemättömäksi.
Mutta on huomattava, että myöhemmät kokemukset vahvistavat tilaa.
Kun tiedostaa tämän ja irtautuu harhan dynamiikasta, pystyy "tervehtymään". Eli täytyy nähdä objektina se väärä elämäntapa, joka ruokkii itseään, mutta mikä on todellisuudesta irrallinen objekti.

ritalin kirjoitti:

"mulla on aina kirjaimet miten sattuu, johtuen ennen kaikkea mun pitkistä kynsistä, mitkä onkin mun hommiin kovin kätevät:)"

Ei siltä näytä, sillä kirjoitat todella hyvin. Koitin vaan lähinnä hakea sitä juttua, että persoonallinen kirjoitusasu you nou.


"asia sovittu nyt mutta kuvittelepa millaiset olotilat seuraa oikeasta hylkäämisestä, vaikkapa seurustelusuhteen päättymisestä?"

No, tuttavani sekosi täysin, kun en ehtinyt päivällä vastaamaan hänen tekstiviesteihinsä. Homma johti lopulta eräänlaiseen kostamiseen tai projektiivisen identifikaation käyttöön, sillä se johti siihen, että hän väitti minun ahdistelevan häntä viesteillä.
Käänsi siis projektiivisen identifikaation avulla roolit toisinpäin, joko kostaakseen, tai antaakseen hylkäämispelkokemuksensa minun käsiteltäväkseni.
Ainoa ongelma asiassa oli se, että kyse oli täysin erilaisista tapauksista ja hänen kostonsa oli täysin kohtuuton. Minulla on siis ilmeisesti niin paljon korkeampi kynnys pelätä hylkäämistä, että hänen täytyi aiheuttaa minulla samoja kokemuksia väittämällä, että ahdistelen häntä.
Se taas ei aiheuttanut minulle muuta, kuin suuttumusta.

Minä viihdyn mieluiten yksin en oikein pidä seurasta. :D

Lue lisää

Joo, tavallaan tunnistan tuon että itsekin huolestun/ärryn jos viesteihin ei vastata. En kyllä yleensä kommentoi asiaa vaan kiukuttelen/panikoin ihan vaan omassa mielessäni asianomaisen koskaan sitä tietämättä.

Mutta miten se kääntyy siihen, että sua syytetään ahdistelusta, se ei mahdu mun logiikkaan. Itse en tekisi niin vaan sanoisin jotain "on huonoa käytöstä olla vastaamatta viesteihin":)

.
On kolme rajatilaa: Deskriptiivisen diagnostiikan mukaiset 1) "varsinainen" (eli epävakaa) ja 2) "pikku" rajatila (eli impulsiivinen) sekä dynaamisen psykiatrian 3) persoonallisuuden organisaation kuvaus.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
On kolme rajatilaa: Deskriptiivisen diagnostiikan mukaiset 1) "varsinainen" (eli epävakaa) ja 2) "pikku" rajatila (eli impulsiivinen) sekä dynaamisen psykiatrian 3) persoonallisuuden organisaation kuvaus.
.

Lue lisää

Kyllä. Eikös IDC10 mene kutakuinkin näin:


Epävakaa persoonallisuus F60.3, jonka alle kuuluu:

Impulsivinen F60.30

Rajatila F60.31


Sitten mitäs ovat sellaiset, kuin "räjähdysaltis persoonallisuus" jne?

ritalin kirjoitti:

Kyllä. Eikös IDC10 mene kutakuinkin näin:


Epävakaa persoonallisuus F60.3, jonka alle kuuluu:

Impulsivinen F60.30

Rajatila F60.31


Sitten mitäs ovat sellaiset, kuin "räjähdysaltis persoonallisuus" jne?

Lue lisää

.
Ryhmään kuuluvia epätyypillisempiä nimikkeitä, joilla on haluttu painottaa tiettyjä puolia.

Menee. ICD-10:n impulsiivisella ei päästäisi DSM-IV-TR:n borderlineen; siksi "pikku rajatila".
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Ryhmään kuuluvia epätyypillisempiä nimikkeitä, joilla on haluttu painottaa tiettyjä puolia.

Menee. ICD-10:n impulsiivisella ei päästäisi DSM-IV-TR:n borderlineen; siksi "pikku rajatila".
.

Lue lisää

Sain.