Puolenyön tienoilla olin yläkerrassa ja ikkuna oli auki. Kuulin hämmästyksekseni kuinka hevosvaljakko (äänistä päätellen) meni kovaa vauhtia talon ohi. Äänet olivat melkoisen kovia, sillä tie menee aivan seinän vierestä. Mystiseksi tämän tekee se, että tie päättyy talon pihaan eikä sieltä lähtenyt kukaan poispäin. Lisäksi tämä on sellaisessa paikassa ettei tänne sivulliset niinvain löydä, ainakaan pimeällä. Hevosia tällä tiellä ei ole näkynyt koskaan. Jälkeäkään ei löytynyt pihalta eikä tieltä jotka ovat hiekkapintaisia.
Oma kokemus
Olkaa hyvä
81039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ettei vain esim hirvi tai pari olisi mennyt talon editse??Sulan maan aikaan jälkiäkään tuskin jää.Oletko varma,ettei ääni tullut telkusta tai radiosta??
Sinällään nämä kummitusvaljakot ovat aika mielenkiintoinen ilmiö.Jossain kuhmossa päin joku talo heräsi öisin kopinaan ja outoon ravaamiseen.Kunnes talon alta paljastui talvisodassa kuolleiden Venäläisten hauta.Samoilla seuduilla heräiltiin öisin näkymättömien marssijoiden rytmikkääseen tahtimarssiin,joka meni asumuksen editse..
Hirvestäkään en kyllä muista, että milloin olisin täällä viimeksi nähnyt, ehkä noin 20 vuotta sitten. Missään korvessa ei siis olla, mutta nyt kun tuon terävästi keksit, niin tuo olisi varmaankin se luonnollinen selitys. Äänet tulivat kyllä hyvin selvästi ulkoa, sisällä kun ei mitään mekkalaa pidetä. Voin sanoa, että kokemus oli hiuksia nostattava.
Vaan. Itsekkin joskus herännyt ja olen vielä puoliksi unissani, menee hetken, ennen kuin tajuan, että se olikin vain unta.
Pahin tapaus oli opiskeluajoilta, kun heräsin, sanoin että perkele sä päästit koirat ulos, vaikkei mulla mitään koiria ole ollut koskaan. Olin menossa hissillä jo alas, kun huomasin että seisoin hississä pelkästään alushousut päällä. Onneks ei kukaan nähnyt :D
Kuinka paljon ne hiukset nousivat ?
Oikeasti kokemus oli hyvin todellinen ja uskoin vuosia, että pimeydenvoimat olivat liikkeellä. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja nyt voi jo epäilläkin kokemuksen aitoutta.
kuin yksi mysteeri. Olin pyöräilemässä Hyvinkäältä Kytäjälle vievää tietä (asfalttipintainen) kun mutkan takaa alkoi kuulua kavion kapsetta, pidin varmana, että kyseessä oli vastaan tuleva hevonen (jollaisia en koskaan tieosuudella ollut nähnyt). Kysymyksessä olikin kookas uroshirvi. Mysteeriksi jäi, kumpi pelästyi enemmän, hirvi vai minä.
Eihän kummituksia ole olemassa. Hyvä että edes joku on varma.
mutta on lukemattomia muunkin laisia...