Ostimme asunnon aviomieheni kanssa vuosi sitten. Maksoimme siitä 98 400 euroa. Asunto on puoliksi kummankin nimillä. Todellisuudessa minä maksoin kuitenkin kaksi kolmasosaa ja mieheni yhden kolmasosan. Nyt olemme eroamassa ja mieheni osti toisen asunnon ja minä jään vanhaan, eli lunastan hänen osuutensa. Eroamme sovussa ja olemme sopineet että annan vain 31 700 ja mieheni tyytyy siihen. Mitkä summat pitää laittaa kauppakirjaan ja tyytyykö verottaja tähän ratkaisuun. Minähän joudun maksamaan 1,6 % leimaveron.
Löydänkö netistä Kauppakirjan mallin vai pitääkö se käydä tekemässä jonkun lakimiehen luona?
Auttakaa jos osaatte!
Kiitos jo etukäteen kaikille vastaajille!
Löydänkö netistä Kauppakirjan mallin vai pitääkö se käydä tekemässä jonkun lakimiehen luona?
Auttakaa jos osaatte!
Kiitos jo etukäteen kaikille vastaajille!
Vastaukset 9
Vanhimmat
parista firmasta, ja mieti sitten. Ettei tulisi lahjaveroa.
Siis hinta-arvio tästä nykyisestä asunnosta? Yhden välittäjän antama arvio on jo ja se oli 107 000 e. Perustaako verottaja vaan automaattisesti veronsa käypään kauppahintaan? Eikö kiertotietä ole, kun totuus on kuitenkin toisenlainen, eli edellä kertomani mukainen...
on aina edullisempi. Ohjetta löytyy mm
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/avioero.html
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/ositus.html
jossa myös avioero- ja sopimusositusmalleja
suorittakaa omaisuuden siirrot osituksella ilman mitään kauppoja. tällöin varainsiirtoveroja tai lahjaveroja ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa.
onko kyseessä "kokonaan vastikkeettomia", kun rahaa siirtyy?
Verohallituksen julkaisu 920 1.1.2002 Käännä
KIINTEISTÖN JA ARVOPAPERIN LUOVUTUKSESTA
SUORITETTAVA VARAINSIIRTOVERO
Kiinteistön ja arvopaperin omistusoikeuden luovutuksesta suoritetaan varainsiirtoveroa. Jos veron
määrä on alle 10 euroa, veroa ei ole suoritettava. Arvopaperipörssissä tehdyistä kaupoista ei makseta varainsiirtoveroa.
Lahjaan, perintöön, testamenttiin, ositukseen ja yhteisomistussuhteen purkamiseen perustuvasta kiinteistön tai arvopaperin saannosta ei ole suoritettava varainsiirtoveroa, jos nämä saannot ovat kokonaan vastikkeettomia.
.
.
"kokonaan vastikkeettomuudella" tarkoitetaan sitä, että omaisuusjärjestelyihin ei saa käyttää ns. ulkopuolista rahoitusta. osituksessa eri omaisuuserien arvot voidaan tietyissä rajoissa sopia siten, että omaisuuseriä jaettaessa ulkopuolista rahaa ei tarvitse käyttää. mikäli näitä muita omaisuus- (tai velka-) eriä ei ole käytettävissä. varainsiirtovelvollisuus voi syntyä. tämän johdosta puhuin varauksella pääsäännöstä. rahan ei siis välttämättä tarvitse "siirtyä" vaikka se todellisuudessa siirtyisikin...
Siis mitähän tuo nyt sitten tarkoitti?
Velkaa meillä ei ole vaan uusi asunto miehelle ostettiin käteisellä. Velkaa ei ole myöskään toisesta asunnosta. Molemmat asunnot ovat osakkeita, ei kiinteistöjä....jos se asiaan jotenkin vaikuttaa.
Eli teemmekö vaan osituspaperin, josta selviää kummankin osuudet? Pitääkä ne olla yhtä suuret vai voiko toisella olla enemmän kuin toisella?
Mikä on ns. ulkopuolinen rahoitus, ilmeisesti velkaa(ko)?
Kerropa vielä mitä tarkoitat sillä että rahan ei välttämättä tarvitse siirtyä vaikka se todellisuudessa siirtyisikin.
Teette jakosopimuksen; jos molempien osuudet on yhtä suuret, on asia sillä selvä.
Muussa tapauksessa on syytä merkitä sopimukseen, että vähemmän saava ei vaadi tasinkoa.
Verottaja tekee esim. asunnoista omat laskelmansa ja tarvittaessa verottaa erotuksen lahjaverona. Kohtelu selviää vain verottajan päätöksestä tai pyytämällä ennakkopäätös.
HUOM! Myös tuo miehesi uusi asunto kuuluu myös pesään ja on jaettava muun ohessa, koska on hankittu avioliiton aikana. Samoin, jos teillä on talletuksia tai muuta varallisuutta.
idea on siis se, että osituksessa, joka tapahtuu jakokirjalla, puolisoiden omaisuudet ja velat jaotellaan siten, että kummankin omaisuuden säästö on jotakuinkin yhtä suuri. tässä jaossa sitten omaisuuserät sitten osoitetaan sille puolisolle kummalle sen halutaan jäävän. jos tämä omaisuuserien jaottelu onnistuu siten, ettei jomman kumman puolison tarvitse ottaa esim. uutta lainaa, kyse ei ole ns. ulkopuolisista varoista ja rahaa voi liikuttaa vapaasti.
yksinkertaisin esimerkki:
puolisot A ja B omistavat puoliksi omaisuuserät X ja Y jotka ovat suunnilleen yhtä suuret. osituksessa jako toimitetaan siten, että A saa kokonaan X:n ja B kokonaan Y:n. puolikkaiden saannot eivät ole kauppoja vaan ositussaantoja, joista varainsiiroveroja ei tarvitse maksaa.