Naapuri on ilkeä

Meillä oli aikoinaan yksi naapuri(iäkäs pariskunta)Emme tunteneet niitä aikaisemmin.Heti muuton jälkeen se alkoi:Ensin semmoista sairasta ivanaurua jos meni ulos, kun ne oli itse pihallaan.Seuraavaksi jo huudeltiin kaikkia solvauksia ja kuukauden sisällä muutostamme emäntä näytteli paljasta ahteriaan.

Oltiin ihan ymmällä ja viimein menin niiden ovelle kysymään mistä moinen käytös johtuu, sain iskun rautatangosta käsivarteeni ja kauhean solvausryöpyn.

Yritin vielä kerran kysyä omalta pihaltani käsin, että mikä kivistää.Vastausta vaan ei tullut vaan jo totuttua räkytystä.

Vuoden hermomme kesti ja myytiin paikka pois ja muutettiin muualle.



Uusi omistaja soitti kuukauden päästä ja kysyi onko meillä ollut naapureiden kanssa ongelmia.Mistähän sille semmosta tuli mieleen?

Sulla on helppoa.
Meillä täällä Nikimäessä on samalle kadulle kasaantunut usempi kylähullu.

Naapuriparitalosssa toinen eukko rankaisee 5 ja 7 vuotiaita lapsiaan laittamalla heidät pakkasella ulos sisävaatteissa, toinen taas heitti 16 vuotiaan tyttärensä pellolle "kun se oli niin vaikea" - harvoin kuulee, että äiti haukkuu tytärtään. Faija on kaupungilla sähkömiehenä ja se myy pöllittyjä rakennustarvikkeita sisältäen kuutamourakan.
Omasta mielestään nämä ovat niin älyttömän hyviä ja mukavia ihmisiä eivätkä ymmärrä millään jos heitä yrittää vältellä parhaansa mukaan.

Samaisella kadunpätkällä asustelee vanhempi pariskunta, joka valokuvaa ohikäveleviä koirankusettajia ja tekevät niistä rikosilmoituksia kun kuulemma tarpeet ovat tehty "heidän pihalle". Mittaviivana he käyttävät asfaltin reunaa, jolloin pihaa rajaavan pensasaidan ulkopuolikin olisi heidän kotirauhaansa kuuluva alue. Poliiskuulusteluja on asiasta tehty, saas nähdä miten käy rosiskessa.

Sokerina pohjalla on häirikköporukka, joita asuu kolme sukupolvea samassa kiinteistössä.
Pappa ja mamma vetävät viinaa kuin sienet ja jälkimmäinen vielä psyykelääkkeitä päälle. Mieluisin harrastus on negatiivinen juoruilu ja haukutuksi on joutuneet kaikki 1,5 -72 vuotiaat naapurit. Mutta auta armias jos erehdyt sanomaan jotain negatiivista noista.
Juopolla mammalla on 40-kymppinen äpäräpoika, joka asuu perheineen pienessä peräkammarissa äitinsä tontilla. Kun omaa tonttia ei ole on heppu yrittänyt omia kaupungin puistoalueelta noin 1000 neliötä käyttöönsä. Tänne rekenneltiin piharakennuksia, terassi ja aitamaisia rakennelmia. Kun eräs lähitalon asukki sai turpaansa kun kävi ihmettelemässä puistosta vappuna kuuluva metakka. Poliisiasiaksihan se meni kun uhrita murtui luita. Siitä se vasta show alkoi. Peräkammarinpojan eukko kehui estotta miestään miten kova jätkä se on, juoppo mummo oli sitä mietä että on oikein kun luut rutisee jos toisten juhliin tullaan häiritsemään kutsumatta. Tekivätpä jopa rikosilmoituksen uhria vastaan kotirauhanhäirinnästä, mutta ei sillä ollut juurikaan kantoa koska kotirauha ei yllä kaupungin puistoon. Kaupunki puratti rakennelmat, mutta näyttää sinne taas jotain ilmestyneen.
Samalla alettiin uhkailemaan todistajia ja alle viistioistavuotiaat lapset laitettiin kiusaamaan uhrin samaniläisiä lapsia.

Joten ei kannata sanomisista välittää, ei sanat vahingoita. Ja pakkoko on ylipäätään olla ikävien ihmisten kanssa tekemisissä. Jos joku kysyy tai väittää jotain ei siihen tarvitse vastata.

ja viis vuotta olen minäkin kitunut täällä!
Mutta minä en lähde heidän ilkeyksiensä takia!
En anna periksi!