ei taaskaan tullut kummi-kysymystä...oon odottanu jo 7v. sitä kysymystä vuoroin miehen valjeltä sen vaimolta ja sitten esikoisen kummeilta...on niin hienosti kaikki lapset saatu vuorotellen. huhtikuussa tuli neljäs lapsi esikoisen kummeille...ei kysymystä, he kyllä kysyivät meitä 6v. sitten mutta tuli sitten kieltäydyttyä koska vanhempani jotenki kasvattaneet mut niin ja no mieheni myös että on vain yksi kummilapsi jokaisella.
nyt syntyi kesäkuussa miehen veljelle...ei kysytty ja kastejuhlat heillä ensi kuun alussa, ei oikein huvita mennä....kaksi syytä eka juuri toi ja toka se että vaikea lähteä kun asuvat yli 400km päässä. meillä pieni auto ja kolme lasta.
mutta olen jo alkanut miettiä onko meissä jotain vikaa kun ei kummeiksi kelvata?
halu olisi niin suuri ryhtyä kummiksi, mutta kun ei niin ei...tiedän tyhmä asia mutta minulle niin suuri että masentaa, kun haluaisi kummiksi niin lujaa.
osaiskohan edes kohteliaasti esittää sen asian miehen veljen vaimolle että oltais haluttu tulla kummeiksi? luultavasti ei....
-huokaus- klassinen ongelma, kummiksi haluaa todella lujaa mutta jos omalle lapselle pitäs kummit löytää ei onnistu....life sucks!
nyt syntyi kesäkuussa miehen veljelle...ei kysytty ja kastejuhlat heillä ensi kuun alussa, ei oikein huvita mennä....kaksi syytä eka juuri toi ja toka se että vaikea lähteä kun asuvat yli 400km päässä. meillä pieni auto ja kolme lasta.
mutta olen jo alkanut miettiä onko meissä jotain vikaa kun ei kummeiksi kelvata?
halu olisi niin suuri ryhtyä kummiksi, mutta kun ei niin ei...tiedän tyhmä asia mutta minulle niin suuri että masentaa, kun haluaisi kummiksi niin lujaa.
osaiskohan edes kohteliaasti esittää sen asian miehen veljen vaimolle että oltais haluttu tulla kummeiksi? luultavasti ei....
-huokaus- klassinen ongelma, kummiksi haluaa todella lujaa mutta jos omalle lapselle pitäs kummit löytää ei onnistu....life sucks!
Vastaukset 17
Vanhimmat
aiemmin kieltäytynyt vedoten johonkin syyhyn, niin en kyllä kysyisi uudestaan. Voihan olla, että sukulaiset ovat keskenään puhuneet, että te ette halua kummeiksi.
sukua meille vaan ystäväkummit. tietoisesti ei olla ympäri sukua puhuttu ettei kummeiksi haluttaisi jne.
ja nuo ystäväkummit jotka meitä aikoja sitten kysyivät tietävät nyt miksei suostuttu...
Jos et ole ottanut puheeksi kieltäytymisesi jälkeen missään vaiheessa,
että joskus tulevaisuudessa haluaisit kummiksi,
niin en ihmettele, ettei ole uutta kutsua tullut.
puheeksi, kun ei haluaisi itseään väkisinkään tyrkyttää ettei luulla että suutun ja raivoan jos ei kysytä.
Ihan hyvin voi ottaa ihmisten kanssa puheeksi, että silloin aikanaan ei voitu suostua, mutta nyt tultaisiin mielellään jonkun lapsen kummeiksi. Siis ihan keskustelutyyliin tuoda muuttunut tilanne tiedoksi toisille. Noin minä ainakin varmaan tekisin. En siis tyrkyttäisi itseäni, että valitkaa minut, vaan kertoisin, että nykyään olisi mukavaa tulla valituksi kummiksi. Voisihan sen silloisen syyn myös selittää ja myös sen, miksi nyt ei enää ole sellaista estettä, niin toiset paremmin ymmärtäisivät. Toivottavasti saatte kummilapsen!
Noin niinkun lapsen kannalta ootko kummi vai TÄRKEÄ ihminen lapselle.
Kummit kun ei välttämättä ole niitä LASTEN toivomia vieraita vaan aivan muut.
Mikä hinku sulla kummiksi on, voisit olla paljon muuta.
omasta kodista kun sain niin monta vuotta kuunnella vanhempieni marinaa: ei kelvattu kenellekään jne.
no nyt alkaa jo tuntea olonsa tyhmäksi, tuo ensimmäinen lauseesi oli hyvä, kiitos siitä
Siis meniks multa jotain ohi ku en tajunnu miks olitte kieltäytyneet kerran?
Siis mulla on kolme kummilasta ja ne kaikki on mulle tosi tärkeitä ja mä ajattelen että niiden vanhemmat halus just mut niiden lapsen elämään.Mulla ei tosiaan ois tullu mieleenkään kieltäytyä mistään syystä vaan otin sen kunnia-asiana.Jos joku kieltäytyis kummiudesta mun lapselle niin tuskin pyytäisin toiste..Sori mut mä ottasin sen loukkauksena..
kieltäydyttiin, kun tuli luultua että vain yksi kummilapsi saa olla ja koska vasta viime kesänä sain ensimmäisen kerran kuulla että kummilapsia voi olla vaikka sata.
minulle ei siis kukaan ole koskaan aiemmin kertonut ei edes vanhempani että kummilapsia voi olla monta.
olen 24v. ja vasta viime kesänä tämän tiedon sain ja vieläpä siltä joka oli kysynyt meitä 6v. sitten, hänkin sitä ihmetteli että kuinka mut niin uskoen on kasvatettu....
"he kyllä kysyivät meitä 6v. sitten mutta tuli sitten kieltäydyttyä koska vanhempani jotenki kasvattaneet mut niin ja no mieheni myös että on vain yksi kummilapsi jokaisella. "
Ei tulis kyllä pieneen mieleenikään kysyä sellasta jonka tiedän kummiudesta jo kieltäytyneen. JOs olet vielä sanonut että et tahdo koska on jo yksi kummilapsi niin sen varmaan kaikki sukulaiset tietää, eivätkä siksi pyydä sua.
kummilapsia
Jos nyt käsitin oikein, sulla tai sun miehelle kummallakaan ei ole kummilapsia?
Jos ymmärsin asian oikein, ni herää kysymys, että miks te sillon 6 vuotta sitten kieltäydyitte kummiudesta?
Kun teitä kysyttiin kummeiksi, luulitte että voi olla kummilapsi/henkilö eikä enempää? Mikä siis oli syy siihen että kieltäydyitte?
Tuntu toi sun perustelu siihen kieltäytymiseen siltä, että ette halunneet haaskata kummiutta tähän lapseen vaan odotitte jotain parempaa. En siis sano tätä mitenkään pahalla. Mut sellasen kuvan mä ainakin sain, kun noita viestejä luin.
oltiin luultu että vain yksi kummilapsi saa olla.
veljeni kanssa aikoja sitten oltiin varattu toisemme lastemme kummeiksi eikä siksi voitu suostua koska ei tiedetty.
asia ei mitenkään liittynyt siihen ettei oltaisi haluttu, ois alettu kummeiksi jos joku olisi silloin valaissut että niitä kummilapsia saa olla enempi
Muuta sanoa kun että syytä omaa tyhmyyttäs.
...jotta olisi tajunnut, että ilman muuta voi olla useampia kuin yksi kummilapsi.
A. lapsella on yleensä monta kummia
B. osa aikuisista ei kelpaa kummiksi (joko ei kuulu kirkkoon, tai on niin kusipäitä, että kukaan järkevä ei pyydä kummiksi)
C. Osa kastetuista lapsista ei edes elä aikuiseksi, tai eroaa kirkosta, jolloin ei kummassakaan tapauksessa aikuisena ole kummiksi käytettävissä.
Näiden olettamuksien perusteella luulisi olevan melko helppo päätellä, että kummin tarvetta on PALJON enemmän kuin 1 kummilapsi per henki.
Ei sitä kannata noin vakavasti ottaa. Ole vaan onnellinen, kun ei ole kummilapsia joille pitäisi ostella kalliita lahjoja tai joka joulu ja syntymäpäivä. Mihinkään muuhun kummeista ei olekaan nykyään. Vai ottaako joku muka vakavasti sen kummien tehtävän, että pitää opettaa lapselle Jumalasta ja Jeesuksesta jne.?
Siis tuhlaat rahasi kummilapsen lahjoihin, saat kastajaisissa pidellä kättä vaavin pään päällä ja sitten pääset rippipäivänä pitämään taas kättä lapsen pään päällä, jos lapsi edes käy rippikoulun. Onpas hohdokasta.
Voithan sinä olla muuten kiva täti tuttavien lapsille ilman kummin titteliäkin. Hienot lahjat voit ostaa omille lapsillesi.
kirkosta, niin mokomaa asiaa ei tarvitse edes miettiä.