olen aina padonnut kaiken vihan ja negatiiviset tunteet sisääni koska olen pienenä sisäistänyt ilmeisesti perheestäni että viha on paha asia ja että jos haluan olla hyvä ihminen minun pitää vain patoa viha sisälleni.
Tämä johti ennen pitkää siihen että silloin kun oli tilanteita missä minulla oli oikeus näyttää vihaani ja olla vihaine niin tunsin häpeää itsestäni ja negatiivisista tunteistani.
Onko kellään ollut samanlaista suhdetta omiin vihan tunteisiinsa ja onko hän parantunut tästä ja oppinut terveellä tavalla ilmaisemaan myös vihan tunteitaan.
Mistä apua?
Tämä johti ennen pitkää siihen että silloin kun oli tilanteita missä minulla oli oikeus näyttää vihaani ja olla vihaine niin tunsin häpeää itsestäni ja negatiivisista tunteistani.
Onko kellään ollut samanlaista suhdetta omiin vihan tunteisiinsa ja onko hän parantunut tästä ja oppinut terveellä tavalla ilmaisemaan myös vihan tunteitaan.
Mistä apua?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pienenä ei saanut näyttää vihaansa, äiti oli despootti siinä mielessä, muuten hyvä äiti. Nykyään minun on vaikeaa avautua vittumaisille ihmisille, mutta kyllä kun tarpeeksi ärsytetään niin voi että tuntuu hyvältä HUUTAA RUMASTI PÄIN NAAMAA!!!!
ajaa kirjaimellisesti seinää vasten
kunnes millään tavalla osoitan negatiivisia tunteitani ja silloin se on tuntunut itse asiassa hyvältä. Aina yritän jotain muutta kautta ohittaa tilanteet.